Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Talous sopeutuu pandemiaan – tutkittu tieto mahdollistaa tämänkin

22.1.2021
Kuva: Risto Wuolle

Kaksi asiaa törmää tietokoneen ruudulla ja synnyttää ajatuksen. Tilastokeskuksen julkaisema pikaestimaatti kertoo, että Suomen talouden tuotanto supistui 1,2 prosenttia vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä. Vastaava luku pandemian alkuvaiheessa keväällä 2020 oli -6,3 prosenttia.

Pandemiatilanteesta on vaikea saada ajallisesti vertailukelpoisia lukuja testausmäärien muutosten vuoksi, mutta viruksen levinneisyys näyttää maallikon silmissä olleen loppuvuonna vähintään kevään tasolla. Talouden toimijat ovat siten selvästi sopeuttaneet toimintaansa lisääntyneen tietouden myötä. Samankaltaista kehitystä on havaittavissa muissakin EU-maissa.  

Kriisin alkuvaiheessa tietämys uudesta viruksesta oli vähäistä, ja tällöin eri maiden hallinnot turvautuivat laajoihin ja koko maan kattaviin sulkutoimiin, millä oli suuri vaikutus talouden toiminta­­edellytyksiin. Toisen aallon rantauduttua näin järeitä toimia ei enää tarvittu, sillä rajoituksia pystyttiin kohdistamaan riskiperusteisesti ja alueellinen tilanne huomioiden.

Keväällä pelko tartunnasta ja viruksen edelleen levittämisestä valtasi kuluttajat, mikä näkyi nopeana pysähdyksenä myös rajoitustoimien ulkopuolisillakin toimialoilla. Kuluttajien luottamusta mittaavan indikaattorin huhtikuun lukema -13,9 oli mittaushistorian 1995–2020 synkin. Kesäkuusta alkaen auto- ja asuntokaupoille oli helpompi taas lähteä, kun tiesi, miten itse voi virukselta suojautua ja luotti siihen, että myös yritykset pyrkivät minimoimaan tartuntariskin olemassa olevan tiedon perusteella. Syksyllä pandemian toinen aalto ei enää heijastunut luottamukseen ja kotitalouksien investointeihin vastaavalla tavalla.  

Lisääntynyt tietoisuus on auttanut myös yrityksiä sopeuttamaan toimintaansa. Pandemian alkushokin aikaan siirtymä virtuaaliseen työskentelyyn oli pakon sanelemaa, mutta ajan kuluessa yhä useampaa tuotetta ja palvelua pystytään tarjoamaan verkon kautta. Toki uusillekin tuotteille on ollut tilausta. Isolla osalla väestöstä on harrastustoiminnan ja muun kulutuksen vähentymisen seurauksena ollut käytössä sekä aikaa että säästöjä. Uutta liiketoimintaa ja vahvaa kasvua onkin nähty monilla yrityksillä, jotka tarjoavat kodin varustelua, koronaturvallista harrastamista ja digitaalisia palveluja. 

Vuositasolla mitattuna Suomen kokonais­tuotannon lasku jäisi vuonna 2020 pikaestimaatin mukaan -2,8 prosenttiin. Se on osoitus selvästi odotuksia paremmasta talouskehityksestä.

Se toinen asia, joka pyörii koneeni näytöllä positiivisten talouslukujen kanssa, on Tutkitun tiedon teemavuosi 2021. Asioiden yhtymäkohta pistää kirjoittamaan. Tieto selittää paljon talouden viime aikojen hyvästä kehityksestä. 

 

Kirjoittaja työskentelee kehittämis­päällikkönä Tilastokeskuksessa.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
4.5.2021
Pertti Taskinen

Kun työvoimatutkimus uudistui alkuvuonna, työllisyys­luvut muuttuivat takautuvasti. Lisäksi työmarkkinoita on ravistellut korona­vitsaus. Kuinka lukuja pitäisi ymmärtää tässä monimutkaisessa tilanteessa? Sääntö on yksinkertainen: on katsottava niitä lukuja, joita on julkaistu vuoden 2021 maaliskuusta alkaen.

Blogi
28.4.2021
Hannele Orjala

Lapsia koskevaa tietoa on paljon, mutta usein koetaan, että se on sirpaleista ja hajallaan. Tätä puutetta Tilastokeskus paikkaa tuottamalla laajan Tieto&trendit -artikkelisarjan lasten maailmaa avaavista tilastotiedoista. Lapset Suomessa -artikkelisarja nostaa esille yhteiskunnallisesti merkittävän aiheen tuottamalla vuoden ajan analyysia lasten elinoloista noin 30 artikkelin välityksellä.

Artikkeli
26.3.2021
Hanna Jokimäki, Jari Nieminen, Aura Pasila, Jukka Pitkäjärvi, Kaija Ruotsalainen

Rekisterit ovat 1980-luvulta lähtien tehostaneet tilasto­tuotantoa merkittävästi. Viime vuosina monet rekisterin­pitäjät ovat rakentaneet uudenlaisia tieto­varantoja kuten Verohallinnon tulorekisteri. Ne tuovat tilastointiin mahdollisuuksia mutta myös niin paljon työtä, että uusia kustannus­säästöjä ja tuottavuus­loikkia ei ole ainakaan lyhyellä tähtäimellä luvassa – pikemminkin päinvastoin.

Blogi
10.3.2021
Ville Vertanen

Kun halutaan lisätä laadukkaan tilastotiedon käyttöä yhteiskunnassa, tulee tiedon löytämisen olla helppoa. Tilastotoimijoiden kunnianhimoisena tavoitteena on yhden luukun periaate, jossa kaikki virallinen tilastotieto löytyy samasta paikasta.

tk-icons