Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Säännöllisesti kotona työskenteleminen on kaksinkertaistunut

22.12.2020
Twitterissä: @leskinen_tatu
Kuva: Kari Likonen

Koronapandemia on muuttanut monin tavoin työelämää. Tähän mennessä kenties suurin yksittäinen muutos on ollut etätyön yleistyminen. Vaikka etätyöhön on siirrytty laajasti, on selvää, että mahdollisuudet etätyöhön vaihtelevat paljon eri aloilla ja ammateissa.

Kun tarkastellaan kaikkia työllisiä, muutos työnteon paikkasidonnaisuudessa näyttää silloinkin suurelta. Työvoimatutkimuksen mukaan säännöllisesti kotona työskennelleiden osuus on kaksinkertaistunut vuonna 2020. Tammikuussa kaikista työllisistä 15 prosenttia ilmoitti työskennelleensä säännöllisesti kotona, marraskuussa osuus oli jo 31 prosenttia.

Kotona työskentelyn yleisyys näyttää seurailleen koronaviruksen leviämisvaiheita ja niihin liittyviä tiukentuneita suosituksia ja rajoituksia keväällä ja syksyllä. (Kuvio 1)   

Kuvio 1. Säännöllisesti kotona työskentelevien osuus 2020, prosenttia
Kuvio 1. Säännöllisesti kotona työskentelevien osuus 2020, prosenttia. Kuvion keskeinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Säännöllisesti kotona työskentely oli 2010-luvulla hiljalleen yleistynyt ja pysytellyt samalla tasolla parina vuotena ennen koronakriisiä. (Kuvio 2)

Kuvio 2. Säännöllisesti kotona työskentelevien osuus 2010–2019, prosenttia
Kuvio 2. Säännöllisesti kotona työskentelevien osuus 2010–2019, prosenttia. Kuvion keskeinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Työvoimatutkimuksessa ei ole puhuttu etätyöstä. Sen sijaan on kysytty, onko viimeisen neljän viikon aikana tehnyt ansiotyötä kotona säännöllisesti, silloin tällöin vai ei lainkaan.

Työvoimatutkimuksen ensi vuonna tapahtuvassa uudistuksessa kotona työskentelyn mittaria parannetaan.

Vuodesta 2021 alkaen kotona työskentelyä selvitetään kysymällä, onko työstä tehty kotona koko työaika, ainakin puolet työajasta, vähemmän kuin puolet työajasta vai ei lainkaan. Jatkossa kotona työskentelystä saadaan siten tarkempi kuva. Toiveena on, että samalla myös vertailu muihin EU-maihin helpottuu.

 

Kirjoittaja on yliaktuaari Tilastokeskuksen yhteiskuntatilastoissa.

Lisää etätyöstä Hanna Sutelan blogissa Kun mahdoton kävi mahdolliseksi - tietotyön yleisyys mahdollisti etätyön läpimurron Suomessa

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
4.5.2021
Pertti Taskinen

Kun työvoimatutkimus uudistui alkuvuonna, työllisyys­luvut muuttuivat takautuvasti. Lisäksi työmarkkinoita on ravistellut korona­vitsaus. Kuinka lukuja pitäisi ymmärtää tässä monimutkaisessa tilanteessa? Sääntö on yksinkertainen: on katsottava niitä lukuja, joita on julkaistu vuoden 2021 maaliskuusta alkaen.

Artikkeli
9.3.2021
Rauli Kohvakka, Kaisa Saarenmaa

Joka toinen sosiaalisen median käyttäjä näkee verkossa vihapuhetta. Nettikiusaaminen ja epäasialliset lähestymiset puolestaan rasittavat erityisesti nuoria. Tilastokeskus on kartoittanut suomalaisten kokemaa nettihäirintää ja verkossa havaitsemia vihamielisiä viestejä nyt kolmena vuotena.

Blogi
18.2.2021
Pertti Taskinen

Lisäsikö etätyöhön siirtyminen työtunteja korona­vuonna? Yksiselitteisen vastauksen sijaan on pyrittävä tunnistamaan ryhmiä, jotka siirtyivät etätöihin, ja myös katsottava, kuinka paljon keskimääräinen tehty viikkotyö­tuntimäärä muuttui.

Artikkeli
4.2.2021
Pertti Taskinen

Työttömyyden lisäksi koronakriisi on pahentanut piilotyöttömien, enemmän työtunteja haluavien osa-aikaisten ja muidenkin työtä etsivien tilannetta. Työn puutteesta kärsivien EU-maiden kärkipäähän ovat heti suurtyöttömyys­maiden jälkeen nousseet Suomi ja Ruotsi.  

tk-icons