Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Säännöllisesti kotona työskenteleminen on kaksinkertaistunut

22.12.2020
Twitterissä: @leskinen_tatu
Kuva: Kari Likonen

Koronapandemia on muuttanut monin tavoin työelämää. Tähän mennessä kenties suurin yksittäinen muutos on ollut etätyön yleistyminen. Vaikka etätyöhön on siirrytty laajasti, on selvää, että mahdollisuudet etätyöhön vaihtelevat paljon eri aloilla ja ammateissa.

Kun tarkastellaan kaikkia työllisiä, muutos työnteon paikkasidonnaisuudessa näyttää silloinkin suurelta. Työvoimatutkimuksen mukaan säännöllisesti kotona työskennelleiden osuus on kaksinkertaistunut vuonna 2020. Tammikuussa kaikista työllisistä 15 prosenttia ilmoitti työskennelleensä säännöllisesti kotona, marraskuussa osuus oli jo 31 prosenttia.

Kotona työskentelyn yleisyys näyttää seurailleen koronaviruksen leviämisvaiheita ja niihin liittyviä tiukentuneita suosituksia ja rajoituksia keväällä ja syksyllä. (Kuvio 1)   

Kuvio 1. Säännöllisesti kotona työskentelevien osuus 2020, prosenttia
Kuvio 1. Säännöllisesti kotona työskentelevien osuus 2020, prosenttia. Kuvion keskeinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Säännöllisesti kotona työskentely oli 2010-luvulla hiljalleen yleistynyt ja pysytellyt samalla tasolla parina vuotena ennen koronakriisiä. (Kuvio 2)

Kuvio 2. Säännöllisesti kotona työskentelevien osuus 2010–2019, prosenttia
Kuvio 2. Säännöllisesti kotona työskentelevien osuus 2010–2019, prosenttia. Kuvion keskeinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Työvoimatutkimuksessa ei ole puhuttu etätyöstä. Sen sijaan on kysytty, onko viimeisen neljän viikon aikana tehnyt ansiotyötä kotona säännöllisesti, silloin tällöin vai ei lainkaan.

Työvoimatutkimuksen ensi vuonna tapahtuvassa uudistuksessa kotona työskentelyn mittaria parannetaan.

Vuodesta 2021 alkaen kotona työskentelyä selvitetään kysymällä, onko työstä tehty kotona koko työaika, ainakin puolet työajasta, vähemmän kuin puolet työajasta vai ei lainkaan. Jatkossa kotona työskentelystä saadaan siten tarkempi kuva. Toiveena on, että samalla myös vertailu muihin EU-maihin helpottuu.

 

Kirjoittaja on yliaktuaari Tilastokeskuksen yhteiskuntatilastoissa.

Lisää etätyöstä Hanna Sutelan blogissa Kun mahdoton kävi mahdolliseksi - tietotyön yleisyys mahdollisti etätyön läpimurron Suomessa

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
17.6.2022
Johanna Lahtela, Marjut Pietiläinen

Korona-ajan arki on vaihdellut sen mukaan, ovatko palkansaajat olleet lähi- vai etätyössä. Kotitöiden ja hoivavastuun jakautuminen näyttää eronneen naisten ja miesten välillä – etenkin perheellisillä. Pandemian alussa etätyö saattoi näyttäytyä auvoisena yhteisenä kotiaikana, mutta kriisin jatkuessa kotityöt ja hoiva nähtiin taakkana ja huonoa omaatuntoa saatettiin kokea joka suuntaan.

Artikkeli
23.5.2022
Johanna Lahtela, Marjut Pietiläinen

Kokemukset kiireestä ja työn kuormituksesta korona-aikana eroavat niin lähi- ja etätyötä tekevien kuin eri alojenkin välillä. Muutokset pandemiaa edeltävään aikaan nähden ovat yleisellä tasolla pieniä, mutta yksittäisten palkansaajien kokemuksissa on viitteitä polarisaatiosta. Joidenkin kohdalla työ on kuormittanut entistä enemmän, toisilla työtilanne on keventynyt.

Artikkeli
25.4.2022
Anna Pärnänen

Monelle yrittäjälle korona on tarkoittanut työn vähenemistä, lomautuksia tai irtisanomisia. Osa on voinut kuitenkin tehdä liiketoimintaansa muutoksia, joiden turvin selvitä korona-ajasta. Koronakriisin vaikutukset työelämään -kyselyssä selvitettiin pandemian vaikutuksia työhön. Millä tavoin yksinyrittäjät ja työnantajayrittäjät sopeutuivat korona-aikaan?

tk-icons