Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Töiden vähenemistä ja irtisanomisia, mutta myös toiminnan kehittämistä – yrittäjät käyttäneet eri keinoja sopeutuakseen koronakriisiin

25.4.2022
Twitterissä: @anna_parnanen
Kuva: iStock

Monelle yrittäjälle korona on tarkoittanut työn vähenemistä, lomautuksia tai irtisanomisia. Osa on voinut kuitenkin tehdä liiketoimintaansa muutoksia, joiden turvin selvitä korona-ajasta. Koronakriisin vaikutukset työelämään -kyselyssä selvitettiin pandemian vaikutuksia työhön. Millä tavoin yksinyrittäjät ja työnantajayrittäjät sopeutuivat korona-aikaan?

Koronapandemia on aiheuttanut yrittäjille paljon huolia sen suhteen, millä tavoin heidän yritystoimintansa selviää kriisistä. Monelle korona-aika on tarkoittanut työn vähenemistä, lomautuksia tai irtisanomisia. Osalle kriisi on kuitenkin tuonut myös mahdollisuuksia miettiä omaa liiketoimintaansa uudelleen, muuttaa palvelu- ja tuotetarjontaa tai tehdä muita muutoksia, joiden turvin selvitä korona-ajasta.

Toteutimme vuonna 2021 työvoimatutkimuksen yhteydessä Koronakriisin vaikutukset työelämään -verkkokyselyn palkansaajille ja yrittäjille. Kyselyssä selvitettiin koronapandemian vaikutuksia työhön.

Palkansaajien vastauksia analysoimme ja raportoimme jo aiemmin (Sutela & Pärnänen 2021), ja nyt tarkennamme kuvaa kertomalla, millä tavoin yrittäjät ovat pyrkineet sopeutumaan koronakriisin aiheuttamiin muutoksiin.

Vastausmahdollisuutta verkkokyselyyn tarjottiin kaikille työvoimatutkimukseen maalis-toukokuussa 2021 vastanneille yrittäjille. Mukana ovat työnantaja- ja yksinyrittäjät, myös maatalousyrittäjät. Aineisto on verrattain pieni (n=298), joten osaan tuloksista tulee suhtautua suuntaa antavina. Kyselyn tulokset antavat kuitenkin tärkeää tietoa yrittäjien toimintatavoista koronakriisin aikana.

Kuvaa siitä, miten korona-aika on näkynyt yrittäjien arjessa, täydennetään tässä myös sitaateilla laadullisista haastatteluista. Syksyn 2021 aikaan haastattelimme kuutta yrittäjää koronan vaikutuksista työhön. Haastateltavat poimittiin yrittäjistä, jotka olivat Koronakriisin vaikutukset työelämään -verkkokyselyn lopussa antaneet suostumuksensa haastatteluun.

Tässä artikkelissa käsitellään yrittäjien toimintaa korona-aikana. Millä tavoin yksinyrittäjät ja työnantajayrittäjät sopeutuivat korona-aikaan? Supistettiinko toimintaa, kehitettiinkö sitä vai kenties tehtiin molempia? Entä millä tavoin koronakriisi heijastui yrittäjien asiakasmääriin? Artikkelissa tarkastellaan myös yrittäjien saamien yritystukien käyttöä ja yrittäjien arvioita yritystoiminnan selviämisestä kriisistä. Alkuun luodaan lyhyt yleiskatsaus yrittäjiin Suomessa.

Yrittäjistä valtaosa miehiä

Vuonna 2021 yrittäjiä oli Suomessa 344 000, joista valtaosa oli miehiä (232 000 eli 67 %). Yrittäjistä työnantajayrittäjinä toimi 98 000 ja yksinyrittäjinä 245 000. Miehet toimivat naisia useammin nimenomaan työnantajayrittäjinä. Yksinyrittäjistä miehiä oli 63 prosenttia, kun osuus kipusi työnantajayrittäjissä peräti 79 prosenttiin.

Nais- ja miesyrittäjät toimivat myös varsin eri toimialoilla. Naisyrittäjille tyypillisimmät toimialat olivat muu palvelutoiminta, terveys- ja sosiaaliala, ammatillinen, tekninen ja tieteellinen toiminta, kaupan ala sekä maatalous. Miehillä sen sijaan korostuvat rakentaminen, maatalous, kaupan ala, ammatillinen, tekninen ja tieteellinen toiminta, kuljetus ja varastointi sekä teollisuus. (Ks. Sutela & Pärnänen 2018.)

Palkansaajien kohdalla nostetaan usein esiin työmarkkinoiden segregaatio naisten ja miesten aloihin ja ammatteihin (Teräsaho & Närvi 2019). Segregaatio on nähtävissä myös yrittäjätyössä. Pääsääntöisesti miehet rakentavat, kuljettavat ja tuottavat teollisuustuotteita (esim. pienet metallipajat). Naiset palvelevat (kampaajat, kosmetologit, siivoojat) ja hoivaavat.

Yhteistä yrittäjänaisille ja -miehille on toimiminen maatalousyrittäjinä, korkeakoulutusta vaativissa asiantuntija-ammateissa (lainoppineet, viestintä, konsultointi, lääkärin työ) ja kauppiaina. Vaikka nais- ja miesyrittäjät toimivatkin myös samoissa ammateissa, segregaatio naisten ja miesten ammatteihin on varsin syvä. Vuoden 2017 tutkimuksen mukaan noin 40 prosenttia miehistä toimi rakentamisen, kuljetuksen, teollisuuden tai maatalouden parissa ja vastaavasti noin 40 prosenttia naisyrittäjistä toimi palveluammateissa (Sutela & Pärnänen 2018). Tämä segregaatio on syytä pitää mielessä tuloksia tarkasteltaessa.

Yksinyrittäjillä työt vähentyivät

Työnantajayrittäjät ja yksinyrittäjät ovat monella tavoin eri asemassa työmarkkinoilla. Ensin mainituilla on vastuullaan palkattua työvoimaa ja liiketoiminnan koko on yksinyrittäjiä suurempi. Työnantajilla on myös keskimäärin yksinyrittäjiä paremmat tulot. Yksinyrittäjät hankkivat yrittäjinä toimeentuloa lähinnä itselleen, vaikkakin verkostomainen toimintatapa on hyvin tyypillistä yksinyrittäjien parissa. (Sutela & Pärnänen 2018.)

Seuraavassa tarkastellaan ensin, millaisin toimin yksinyrittäjät ovat koronakriisin tuomiin haasteisiin sopeutuneet. Tämän jälkeen paneudutaan työnantajayrittäjien sopeutumistoimiin. Sopeutumiskeinoja kartoitettiin kyselyssä monivalintakysymyksellä.

Yksi kyselyn selvä tulos on, että sopeutumistoimet koronan tuomiin haasteisiin olivat yrittäjillä kahdentapaisia. Osalle yksinyrittäjistä korona-aika tarkoitti yritystoiminnan heikkenemistä. Reilu viidennes (21 %) yksinyrittäjistä kertoi sopeutumisen tarkoittaneen heille yksinkertaisesti vähempää työmäärää ja 14 prosenttia yksinyrittäjistä oli ilmoittautunut työttömiksi työnhakijoiksi. (Kuvio 1.)

Työt loppu niinku saman tien ku seinään. Saman tien. Eli oon joutunu sopeuttamaan, karsimaan kaikennäköistä... Iski ihan täysillä. (Yksinyrittäjä, mies, 50–60 v., maahantuontialan yritys)

Osan kohdalla molemmat toimet olivat toteutuneet (8 %), mutta aivan kaikilla työt eivät olleet vähentyneet niin paljon, että he olisivat joutuneet tukeutumaan työttömyyskorvaukseen. Vastaajista löytyi myös niitä, jotka olivat ilmoittautuneet työttömiksi työnhakijoiksi, mutta eivät raportoineet töiden vähentymisestä. Tämä kertonee tilanteesta, jossa töitä oli jo valmiiksi hyvin vähän. Yhteensä 28 prosenttia yksinyrittäjistä oli joutunut joko vähentämään töitään tai ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi tai he olivat tehneet molempia töiden vähennyttyä koronan takia merkittävästi.

Työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuminen ja työttömyyskorvauksen saaminen ilman yritystoiminnan alasajoa olivat poikkeuksellisesti mahdollisia yrittäjille korona-aikana, ja tämä käytäntö näyttää monelle todella tulleen tarpeeseen.

Joo, kyllä oon mä saanu sitä perustoimeentulotukee ja työttömyyskorvausta maaliskuusta -20 alkaen. Eli, kun mun tulot ei oo juuri yhtään, niin tuota, mä oon oikeutettu siihen työttömyyskorvaukseen. (Yksinyrittäjä, nainen, 40–50 v., ravintola-ala)

Koronakriisi oli siis kurittanut reilua neljännestä yksinyrittäjistä siten, että työt olivat reilusti vähentyneet. Ilahduttavaa kuitenkin on, että vastanneista vain kolme prosenttia oli lopettamassa kyselyn aikoihin yritystoimintaansa kokonaan ja vain kaksi prosenttia tilapäisesti. Varsin harvalle korona-aika on siis tarkoittanut yritystoiminnan lopullista alasajoa.

Moni yksinyrittäjä kehittänyt toimintaa korona-aikana

Siinä, missä korona on monille tarkoittanut töiden vähentymistä, on se yhtä lailla tarkoittanut useille yrittäjille toiminnan kehittämistä. Noin viidennes (21 %) yksinyrittäjistä kertoi kehittäneensä uusia tuotteita ja palveluita korona-aikana. Noin joka kymmenes (12 %) oli muuttanut toiminnan painopistettä esimerkiksi sen suhteen, missä määrin mitäkin tuotteita tai palveluita tuotetaan. Yrittäjistä on siis löytynyt kykyä uudistua ja löytää ratkaisuja siihen, miten selvitä haastavassa äkkiä eteen tulleessa tilanteessa.

Itse asiassa varsin moni (15 %) yksinyrittäjistä kertoi tekevänsä nykyisin enemmän töitä kuin koronapandemiaa edeltävänä aikana. Tämän voi yhtäältä tulkita myönteiseksi asiaksi – töitä on siis aiempaa enemmän – tai toisaalta kielteiseksi merkiksi, jos hintoja on jouduttu alentamaan ja pidemmällä työpäivällä kompensoidaan vähentyneitä tuloja.

Yksinyrittäjät ovat sopeutuneet niin proaktiivisesti eli toimintaa uudistamalla kuin supistamalla yritystoimintaansa. Edellä kuvatut toimet eivät kuitenkaan ole toisiaan poissulkevia. Yrittäjä on voinut esimerkiksi sekä vähentää työntekoaan että kehittää uusia palveluita. Tämä toimenpiteiden yhtäaikaisuus koski noin joka kymmenettä yksinyrittäjää.

Koska tämä oli kahvila, niin totta kai se take-away-myynti alkoi siinä vaiheessa kun kahvilat meni kiinni – –. Tietenkin sillä lailla jos iltapäiväkahvit… jos tullaan kahville ja kakulle, ne jäi pois, eli sillä lailla se myynti sitten jonkun verran kyykkäs. (Yksinyrittäjä, nainen, 40–50 v., ravintola-ala)

Sopeutumistoimien rinnalla on syytä kiinnittää huomiota siihenkin, että peräti 44 prosenttia kertoo, ettei toiminnassa ole tapahtunut mitään muutosta entiseen verrattuna.

Kuvio 1. Yksinyrittäjien sopeutumistoimet koronakriisiin, %, monivalintakysymys
Kuvio 1. Yksinyrittäjien sopeutumistoimet koronakriisiin, %, monivalintakysymys. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Koronakriisin vaikutukset työelämään 2021

Työnantajilla sekä irtisanomisia että proaktiivisia toimia

Työnantajayrittäjien vastaukset olivat jossain määrin samantapaisia kuin yksinyrittäjien. Ensinnäkin isohkolle osalle työnantajayrittäjistä kriisiaika oli tarkoittanut työtuntien vähentämistä yrityksessä (20 %). Niin ikään lomautukset koko- tai osa-aikaisesti olivat nekin tulleet vastaan verrattain monelle (15 % ja 12 %). Irtisanomisiin tai työntekijöiden vähentämiseen muulla keinon oli jouduttu noin joka kymmenennen työnantajan yrityksessä. (Kuvio 2.)

Kato meillä ei oo 30 vuoden yrittäjyyden aikana kertaakaan [ollut tarvetta] päiväksikään lomauttaa, eikä irtisanoa ketään. Että viime keväänä oli maaliskuussa ensimmäisen kerran, minäkin yrittäjänä jouduin kirjottamaan kahdelle ihmiselle lomautuspaperit, niin ei ollu kivaa. (Työnantajayrittäjä, nainen, 50–60 v., ravintola-ala)

Ilahduttavaa on, että edellä esitettyjen supistamistoimien ohella työnantajayrittäjät olivat lähes samassa mittakaavassa tehneet proaktiivisia toimia yritystoiminnan jatkumisen turvaamiseksi. Proaktiivisilla toimilla tarkoitetaan tässä uusien tuotteiden tai palveluiden kehittämistä, toiminnan laajentamista ja painopisteen muuttamista tai töiden uudelleenorganisointia.

Noin joka neljännes (27 %) yrittäjistä oli kehittänyt uusia tuotteita tai palveluita ja 13 prosentin kohdalla oli muutettu toiminnan painopistettä (kuvio 2). Noin joka kymmenes työnantajayrittäjä oli organisoinut työtä uudelleen korona-ajan takia. Lisäksi 14 prosenttia kertoi etätyöhön siirtymisestä yrityksessään joko ensimmäistä kertaa tai aiempaa enemmän.

Yllättävän moni työnantajayrittäjä (16 %) kertoi työntekijöitä lisätyn korona-aikana. Myös työnantajayrittäjien osalta oli siis etsitty keinoja sopeutua muuttuneeseen tilanteeseen ja löydetty uusia toimintatapoja.

Samoin kuin yksinyrittäjien kohdalla, myös työnantajayrittäjistä varsin moni – peräti kolmannes – kertoi, ettei korona-aika ole aiheuttanut tarvetta sopeutumiseen, vaan toiminta on jatkunut entisellään.

Kuvio 2. Työnantajien sopeutumistoimet koronakriisiin, % 
Kuvio 2. Työnantajien sopeutumistoimet koronakriisiin, %. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Koronakriisin vaikutukset työelämään 2021

Sopeutumistoimet nais- ja miesyrittäjillä

Jotta saadaan kattavampi kuva koronan vaikutuksista yrittäjiin, on yrittäjiä syytä vielä tarkastella yhtenä joukkona, yksin- ja työnantajayrittäjiä erottelematta. Tällä tavoin voidaan tarkentaa kuvaa siitä, millä toimialoilla on tehty proaktiivisia toimia kriisistä selviytymiseen ja millä ei sekä miten nais- ja miesyrittäjät ovat kriisiin sopeutuneet.

Seuraavassa tarkastelussa eri sopeutumistoimet on uudelleen luokiteltu kolmeen luokkaan – ei muutosta, proaktiiviset toimet ja supistamistoimet – summamuuttujien avulla. Etätyöhön siirtyminen on tästä tarkastelusta jätetty ulkopuolelle.

Proaktiiviset toimet (muutettu toiminnan painopistettä, kehitetty tuotteita tai palveluita, organisoitu työtä uudelleen tai tehty jotain muuta korona-ajan muutosten ajamana) korostuivat yrittäjillä seuraavilla toimialoilla: majoitus- ja ravitsemustoiminta, viestintä ja informaatio, teollisuus, taiteet, viihde ja virkistys sekä koulutus.

Mukana on siis toimialoja, joihin rajoitustoimet ovat erityisesti kohdistuneet, mutta toisaalta myös aloja, joihin koronakriisi on voinut vaikuttaa välillisesti esimerkiksi kysynnän muutosten tai saatavuusongelmien kautta. Viestinnän alalla tarve koronakriisiviestinnälle on voinut olla yksi syy toiminnan muutoksiin.

Vastaavasti, jos katsotaan millä toimialoilla oli tehty muita useammin supistamistoimia (lomautuksia, irtisanomisia tai vähennetty muutoin työntekijöiden määrää tai työtunteja, tehty aiempaa vähemmän töitä, haettu työttömyyskorvausta, lopetettu yritystoiminta), nousivat esiin majoitus- ja ravitsemustoiminta, kaupan ala, muu palvelutoiminta sekä kuljetus ja varastointi. Toimialoittaiseen tietoon tulee kuitenkin suhtautua varauksella pienen vastaajamäärän vuoksi.

Ne toimialat, joihin korona ei juuri ole vaikuttanut, vaan joilla toiminta on jatkunut entisellään, ovat maatalous, rakentaminen, rahoitus- ja vakuutustoiminta sekä kiinteistöala. Vaikka koronakriisi olisikin päällä, ruokaa on tuotettava, rakentaminen jatkuu ja rahoitusmarkkinoiden on pyörittävä.

Nais- ja miesyrittäjiä koronakriisi näyttää kohdelleen jossain määrin eri tavoin (kuvio 3). Miesyrittäjistä hieman suurempi osuus (42 %) kuin naisyrittäjistä (38 %) katsoi, että toiminta oli jatkunut entisellään koronasta huolimatta. Vastaavasti naisyrittäjät raportoivat miesyrittäjiä useammin, että yrityksessä oli toteutettu supistamistoimia (39 % vs. 29 %). Niin ikään naisyrittäjät olivat tehneet koronaan liittyviä sopeutustoimia hieman miesyrittäjiä useammin (37 % vs. 31 %).

Supistamistoimet olivat tyypillisempiä työnantajayrittäjillä (38 %) kuin yksinyrittäjillä (30 %). Niin ikään myös proaktiiviset toimet oli otettu useammin käyttöön työnantaja- kuin yksinyrittäjien toimesta (39 % vs. 31 %).

Kuvio 3. Yrittäjien toimintatapa koronakriisiin sopeutumiseksi sukupuolen mukaan, %
Kuvio 3. Yrittäjien toimintatapa koronakriisiin sopeutumiseksi sukupuolen mukaan, %. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Koronakriisin vaikutukset työelämään 2021

Käytännön toimenpiteet koronaan sopeutumisessa

Jotta saataisiin tietoa, millaisia toimia yrittäjät olivat käytännössä tehneet proaktiivisina toimina, heitä pyydettiin avovastauksissa avaamaan tekemiään toimia. Kaikkein tavanomaisin tapa oli tuote- tai palvelukehitys. Tältä osin yrittäjät olivat tehneet hyvin monenlaisia toimia.

Jotkut yrittäjät olivat muun muassa ottaneet take away -ruuan myymisen ja kotiinkuljetukset osaksi palvelutarjontaa tai muutoin laajentaneet palvelutarjontaansa. Käytännön toimina oli myös alettu tuottaa digitaalisia koulutusaineistoja, järjestetty etäkoulutuksia ja siirrytty suurempien ryhmien koulutuksista pienryhmä- tai yksilökoulutuksiin. Asiantuntijapalveluita oli tarjottu verkon välityksellä, oli kyse sitten terapiasta, terveydenhuollon asiantuntija-avusta tai konsultoinnista esimerkiksi viestintään, johdon tukemiseen, kirjanpitoon, laintulkintaan tai asunnon myyntiin liittyen. Verkon tuomia mahdollisuuksia oli käytetty muutoinkin muun muassa online-esitysten tai asuntonäyttöjen järjestämiseen.

Toiseksi yleisintä oli toiminnan laajentaminen. Tämä tarkoitti muun muassa sitä, että oli etsitty uusia asiakasryhmiä, laajennettu palveluiden myyntiä kuluttajien lisäksi myös toisille yrityksille, otettu vastaan sellaisia töitä, joita ennen koronaa ei tehty, monipuolistettu asiakaspohjaa – mikä oli tarkoittanut myös tarjottavien palveluiden repertuaarin laajentamista –, suuntauduttu vientimarkkinoille tai otettu mukaan uusia tavarantoimittajia. Toiminnan laajentamiseen kuului olennaisena osana myös verkkokaupan avaaminen liiketilan rinnalle. Tuotteiden osalta monet yrittäjät olivat vastanneet koronan tuomiin uusiin tarpeisiin ottamalla myyntiin niin käsidesiä, kasvomaskeja kuin suojapleksejä.

Koronan tuomaa suvantoaikaa oli käytetty myös suunnittelu- ja valmistelutyöhön. Yrityksissä oli tehty strategista kehittämistyötä kuten brändin uudistamista, palvelujen sisältöjen täsmentämistä, katkottu rönsyjä, keskitytty pitkän aikavälin strategian luomiseen, luotu uutta palvelukonseptia, muutettu liiketoiminnan painopistettä ja keskitytty rahoituksen hankintaan. Yksi keino selvitä koronasta oli myös osaamisen kartuttaminen – siis kouluttautuminen ja uusien taitojen hankkiminen.

Asiakkaiden määrä väheni selvästi korona-aikana

Vaikka yrittäjät ovatkin olleet innovatiivisia keksimään keinoja sopeutua koronakriisiin, on kriisi joka tapauksessa tehnyt syvän loven monen yrittäjän tilipussiin. Asiakkaiden ja toimeksiantojen määrä oli vähentynyt noin kuudella kymmenestä yrittäjästä (59 %). Noin kolmanneksella asiakasmäärä oli pysynyt samana kuin ennen koronaa ja vajaalla kymmenellä prosentilla asiakasmäärä oli kasvanut. (Kuvio 4.)

Asiakasmäärien vähentyminen on iskenyt jokseenkin samassa määrin yksin- ja työnantajayrittäjiin (59 % ja 57 %). Yksinyrittäjillä (37 %) asiakasmäärät olivat pysyneet työnantajayrittäjiä (26 %) useammin muuttumattomina. Työnantajista sitä vastoin selvästi useampi raportoi asiakasmäärien kasvaneen kuin yksinyrittäjistä (15 % vs. 4 %). Asiakaskato koski eniten majoitus- ja ravitsemustoimintaa sekä teollisuutta. 

Asiakkaiden kaikkoaminen näyttää kohdanneen useammin nais- kuin miesyrittäjiä (63 % vs. 56 %). Naisyrittäjillä asiakkaiden määrä oli vähentynyt yleisemmin nimenomaan huomattavasti miesyrittäjiin verrattuna (36 % vs. 25 %). Miesyrittäjät sen sijaan raportoivat naisia useammin asiakkaiden määrän vähentyneen jossain määrin (31 % vs. 26 %). Tähän on vaikuttanut se seikka, että naisyrittäjät toimivat miehiä selvästi useammin palveluammateissa, jolloin työn tekemisen mahdollisuuksia on rajoitettu koronarajoitusten kautta tai asiakkaat itse ovat yksinkertaisesti tulleet varovaisemmiksi ja jättäneet käyttämättä palveluita. Osalle palveluista ei korona-aikana ole ollut niin laajasti käyttöä, kun pääosin ihmiset ovat olleet kotosalla ja juhlienkin järjestäminen jäi vähäiseksi pitkäksi aikaa. Tämä on heijastunut esimerkiksi kampaamo- ja kosmetologipalveluiden käyttöön.

Et bisnes kyllä kärsii. Asiakasmäärät putoaa ja kun ihmiset ei oo töissä, niin ne ei liiku autoilla, ne ei käy kahvilla, ne ei mee töihin, ne ei osta töihin menneessään eväitä. Ne tekee etätöitä ja jököttää kotona koko ajan. (Työnantajayrittäjä, nainen, 5060 v., ravintola-ala)

Kuvio 4. Asiakkaiden määrän kehitys korona-aikana yrittäjien sukupuolen mukaan, %

Kuvio 4. Asiakkaiden määrän kehitys korona-aikana yrittäjien sukupuolen mukaan, %. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Koronakriisin vaikutukset työelämään 2021

Yritystoiminnan selviäminen koronapandemiasta

Vaikka edellä esitetyt tulokset kertovatkin pandemian kiristäneen merkittävästi monen yrittäjän toimintaedellytyksiä, valtaosa kyselyyn vastanneista uskoi keväällä 2021, että heidän yritystoimintansa selviää koronakriisin tuomista haasteista hyvin todennäköisesti (57 %) tai melko todennäköisesti (35 %). Vain kuusi prosenttia arvioi yritystoiminnan selviämisen pandemian aiheuttamista haasteista hyvin tai melko epätodennäköiseksi. Ryhmä, joka näyttää kokeneen eniten vaikeuksia selviämisessä, olivat työnantajayrittäjänaiset, joista peräti neljännes katsoi, ettei yritystoiminta tule selviämään kriisistä. Tämä tieto on kuitenkin viitteellistä pienen vastaajamäärän vuoksi. (Kuvio 5.)

Kuvio 5. Kuinka todennäköisenä yrittäjä pitää yritystoiminnan selviämistä koronakriisistä sukupuolen ja yrittäjätyypin mukaan, %
Kuvio 5. Kuinka todennäköisenä yrittäjä pitää yritystoiminnan selviämistä koronakriisistä sukupuolen ja yrittäjätyypin mukaan, %. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Koronakriisin vaikutukset työelämään 2021

Valtio on koronakriisin keskellä luonut useita keinoja yritysten tukemiseksi, jotta ne selviäisivät kriisin aiheuttamasta myynnin notkahduksesta. Kyselyn mukaan kolmannes yrittäjistä oli saanut tukea, osa riittävästi (14 %) ja osa riittämättömästi (19 %). Miltei puolet (47 %) yrittäjistä kuitenkin koki, etteivät he olleet tarvinneet tarjolla olleita tukia. Yksinyrittäjillä tilanne oli näin työnantajayrittäjiä useammin (50 % vs. 40 %). Naisyrittäjät olivat tarvinneet koronatukia miesyrittäjiä useammin, ja he olivat miehiä useammin kokeneet tuen olleen riittävää (kuvio 6). Haastatteluissa korostui toiminimiyrittäjille suunnatun tuen tärkeys, ja myös hakuprosessi sai osin kiitosta.

Joo valtiokonttorista on saatu tukea – – kun sitä tukee hakee sen automaattisen järjestelmän kautta niin, niin tuota he ottaa tiedot kaikki nämä esimerkiksi myynnit mitä on ollut niin – – kaikki valmiina että että hakuprosessi on aika helppo ja yksinkertainen. Mutta sieltä saatiin tukea. (Työnantajayrittäjä, mies, 50–60 v., teollisuus)

Koronatuet näyttävät sinänsä auttaneen yrittäjiä varsin hyvin, sillä vain viisi prosenttia raportoi, että oli kyllä hakenut tukea, mutta ei ollut sellaista saanut. Yksinyrittäjiin verrattuna työnantajayrittäjillä tällainen tilanne tosin oli kaksi kertaa yleisempää.

Kuvio 6. Yritystuen saaminen koronakriisin aikana, %
Kuvio 6. Yritystuen saaminen koronakriisin aikana, %. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Koronakriisin vaikutukset työelämään 2021

Koronakriisi koetteli yrittäjiä, mutta myös tuotti uusia innovaatioita

Korona-aika on heijastunut laajasti yrittäjien toimintaan ja toimeentuloon. Kolmannes yrittäjistä oli joutunut irtisanomaan tai lomauttamaan työntekijöitä tai hakeutumaan itse työttömyysturvan piiriin. Tämä on iso osuus kaikista yrittäjistä. Toiminnan supistamistarve kohtasi useammin nais- kuin miesyrittäjiä. Naisyrittäjillä asiakkaiden määrä olikin vähentynyt miesyrittäjiä useammin.

Yrittäjistä löytyy kuitenkin huomattavaa sopeutumiskykyä: kolmannes oli tehnyt jonkinlaisia proaktiivisia toimia ja kehittänyt toimintaa eri tavoin koronakriisin aikana. Naisyrittäjät olivat toimineet näin miesyrittäjiä useammin, osin tosin myös pakon sanelemina rajoitusten iskiessä kovemmin naisyrittäjien toimialoihin. Joka tapauksessa kyselyn tulokset kertovat, että suomalaisista yrittäjistä löytyy resilienssiä, idearikkautta ja joustavuutta kriisin kaventaessa toimintamahdollisuuksia.  

Yritystuet näyttävät varsin hyvin vastanneen siihen tarpeeseen, mihin ne luotiinkin eli auttamaan yrittäjiä kriisin yli. Kyselyyn vastanneista vain viisi prosenttia ilmoitti, ettei ollut hakemisesta huolimatta saanut koronajan tukea. Toki huolta hieman herättävät ne 14 prosenttia yrittäjistä, jotka tukea eivät olleet hakeneet vaikka sellaista olisivat tarvinneet. Oliko hakuprosessi joillekin liian monimutkainen ja raskas?

Kansantalouden resilienssin ja työllisyyden kannalta tutkimuksen ehkä tärkein tulos on se, että valtaosa yrittäjistä arveli yritystoiminnan selviävän koronakriisin tuomista haasteista. Tämä on ilahduttava tieto. Huomio tosin tässä kiinnittyy siihen, että naisyrittäjistä noin kymmenen prosenttia epäili yrityksen kykyä jatkaa toimintaa kriisin aiheuttamien muutosten takia, vastaavan osuuden jäädessä miehillä neljään prosenttiin. Jatkossa onkin syytä seurata naisyrittäjyydessä tapahtuvia muutoksia. Yrittäjyys on kuitenkin toimeentulon hankkimisen muoto, joka mahdollistaa monia hyviä asioita, kuten yrittäjän vapautta, vaurastumista ja innovaatioiden kehittämistä. Tästä syystä myös naisissa olevaa yrittäjäpotentiaalia on syytä pitää hengissä.

Tutkimus on osa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan rahoittamaa Koronan vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon Suomessa -hanketta.

 

Kirjoittaja työskentelee kehittämispäällikkönä Tilastokeskuksen Yhteiskuntatilastot-osastolla.

 

Lähteet:

Sutela, Hanna & Pärnänen, Anna (2021). Koronakriisin vaikutukset työelämään. Tilastokeskus.

Sutela, Hanna & Pärnänen, Anna (2018). Yrittäjät Suomessa 2017. Tilastokeskus.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
23.5.2022
Johanna Lahtela, Marjut Pietiläinen

Kokemukset kiireestä ja työn kuormituksesta korona-aikana eroavat niin lähi- ja etätyötä tekevien kuin eri alojenkin välillä. Muutokset pandemiaa edeltävään aikaan nähden ovat yleisellä tasolla pieniä, mutta yksittäisten palkansaajien kokemuksissa on viitteitä polarisaatiosta. Joidenkin kohdalla työ on kuormittanut entistä enemmän, toisilla työtilanne on keventynyt.

tk-icons