Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Kesätyöpaikat ovatkin hieman tiukassa

25.7.2017
Twitterissä: @TaskinenP

Työllisyys kasvaa yleensä kohisten kesää kohti, kun nuoret siirtyvät työ­markkinoille. Säännöstä ei ole poikkeusta silloinkaan, kun yleinen suhdanne­tilanne on ollut heikko. Kesä­kuussa on ollut 2000-luvulla keski­määrin yli 140 000 työllistä enemmän kuin huhti­kuussa.

Tänä vuonna alku­kesän työllisyys­tilanne ei näytä kuitenkaan erityisemmin suosivan nuoria. 15–24-vuotiaita oli kesä­kuussa työllisinä vähemmän kuin aiempina vuosina vastaavana ajan­kohtana, kun taas 25–34-vuotiaiden työllisten määrä pysytteli lähes edellis­vuoden tasolla (kuvio 1).

Kuvio 1. 15–34-vuotiaiden työllisten määrä kesä­kuussa 2008–2017, tuhatta

Kuvio 1. 15–24- ja 25–34-vuotiaiden työllisten määrä kesä­kuussa 2008–2017  Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus

Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus

Kesäkuun työvoima­tutkimuksen työllisyys­luvut kertovat työllisten määrän noususta verrattuna edellisen vuoden kesä­kuuhun, mutta kehitys koskee vanhempia ikä­luokkia. Nuorten työllisten määrä kasvoi toki reilusti kesää kohti, kuten aina, mutta 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä nousu oli aiempiin vuosiin verrattuna vaimeaa.

Vastaavasti työttömiä oli kaikkiaan vähemmän kuin viime vuoden kesä­kuussa, mutta 15–24-vuotiaiden työttömien määrä nousi. Tämä tarkoittaa sitä, että edelliseen vuoteen nähden nuoret aktivoituivat työ­markkinoilla. Toive kesä­työstä tai pysyvämmästä työ­suhteesta valmistumisen jälkeen kuitenkin jäi ainakin vielä kesä­kuussa monelta saavuttamatta.

Kesätyö on nimensä mukaisesti tarkoitettu määrä­aikaiseksi. 15–24-vuotiaista määrä­aikaisessa työ­suhteessa oli kesä­kuussa 193 000 henkilöä, joista yli puolet ei halunnutkaan pysyvää työtä (kuvio 2). Syy ei kaikilla välttämättä ole ”kesä­työ”, mutta useimmiten kyse lienee juuri siitä.

Vastaavasti 25–34-vuotiaita määrä­aikaisia työllisiä oli 129 000, joista yli­voimainen enemmistö ei ollut löytänyt pysyvää työtä vaikka haluaisi. Näyttää myös siltä, että uusia työ­sopimuksia on solmittu määrä­ajaksi 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä jonkin verran aiempaa enemmän.

Kuvio 2. 15–34-vuotiaat määräaikaiset työlliset määrä­aikaisuuden syyn mukaan kesäkuussa 2017, tuhatta

Kuvio 2. Määräaikaisten työllisten määrä 15–34-vuotiaissa määrä­aikaisuuden syyn mukaan, kesäkuu 2017  Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus

Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus

Viime vuosina kesä- ja heinä­kuussa on ollut reilut sata tuhatta 15–24-vuotiasta työllistä, jotka eivät halua pysyvää työtä. Elokuussa määrä­aikaisten nuorten työllisten määrä laskee jo selvästi, kun kesä­loma- ja samalla kesätyö­kausi loppuu.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
25.4.2022
Anna Pärnänen

Monelle yrittäjälle korona on tarkoittanut työn vähenemistä, lomautuksia tai irtisanomisia. Osa on voinut kuitenkin tehdä liiketoimintaansa muutoksia, joiden turvin selvitä korona-ajasta. Koronakriisin vaikutukset työelämään -kyselyssä selvitettiin pandemian vaikutuksia työhön. Millä tavoin yksinyrittäjät ja työnantajayrittäjät sopeutuivat korona-aikaan?

Artikkeli
29.10.2021
Hanna Sutela

Koronakriisin sukupuolittuneet seuraukset näyttävät erilaisilta riippuen siitä, mitataanko muutoksia palkkasumman tai tehtyjen työtuntien mukaan vaiko työtä vaille jääneiden määrällä. Naisilla ja miehillä työllisyyden muutokset ovat kohdentuneet eri tavoin työn osa- tai kokoaikaisuuden, ammattiaseman ja iän mukaan tarkastelluissa ryhmissä.

tk-icons