Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Talouden suhdanne on suosinut miehiä työmarkkinoilla

21.12.2016
Twitterissä: @TaskinenP

Työvoimatutkimuksen marraskuun tiedot julkaistaan perinteisesti Tuomaan päivän tienoilla, ja ne saattavat jäädä joulu­valmistelujen varjoon. Vuoden viimeisen neljänneksen tiedot julkaistaan tammikuun neljännellä viikolla, jolloin saadaan kuva työ­markkinoista vuodelta 2016 kokonaisuudessaan.

Miltä näyttää viime aikojen työllisyys- ja työttömyys­kehitys, kun marraskuun tiedot on lisätty työvoima­tutkimukseen?

Selvästi voidaan sanoa, että suhdanne­tilanne kohtelee suku­puolia eri tavoin. Miesten työllisyys­asteen trendi on finanssi­kriisin jälkeisessä huipussaan, mutta naisten työllisyys ei ole juuri kohentunut viime aikoina.

Itse asiassa naisten työllisyys­aste on laskenut hiukan vuoden takaisesta (taulukko 1). Viime vuosina naisten ja miesten välinen ero Suomessa on ollut Euroopan pienin, mutta eroa on siis tullut hiukan, kun miesten työllisyysaste on noussut.

Taulukko 1. Työllisyysasteen trendi /2015–11/2016, prosenttia

Taulukko 1. Työllisyysasteen trendi /2015–11/2016, prosenttia   Lähde. Tilastokeskus. Työvoimatutkimus, marraskuu 2016.

Lähde. Tilastokeskus. Työvoimatutkimus, marraskuu 2016.

Taulukkoa on luettava sillä varauksella, että trendin viimeiset luvut yleensä muuttuvat jonkin verran uusien tietojen tullessa mukaan seuraavina kuukausina. Niinpä ei tiedetä vielä, asettuuko esi­merkiksi miesten työllisyys­asteen trendi tänä syksynä lopulta 70 prosenttiin, vai alle tai yli sen.

Myös työttömyys­asteen kehitys on eriytynyt suku­puolittain viime aikoina. Miesten työttömyys­asteen trendi on laskenut toissakesän kymmenestä prosentista tämän hetken noin yhdeksään, kun taas naisten työttömyys­asteen trendi on alentunut samaan aikaan 8,8 prosentista parin kymmenyksen verran.

Naisten ja miesten työttömyys­asteen trendin ero on siis kutistunut vuodessa, mutta työttömiä miehiä on yhä enemmän kuin naisia.

On mentävä vuoden 2008 syyskuuhun asti, että naisten työttömien määrän trendi oli korkeampi kuin miesten (kuvio 1). Jää nähtäväksi, kohtaavatko luvut vielä uudelleen, ja jos, niin milloin.

Kuvio 1. Työttömien määrän trendi 1/2007–11/2016, tuhatta henkeä

Kuvio 2. Työttömien määrän trendi 1/2007–11/2016, tuhatta henkeä  Lähde. Tilastokeskus. Työvoimatutkimus, marraskuu 2016.

Lähde. Tilastokeskus. Työvoimatutkimus, marraskuu 2016.

Miesten työttömien määrän trendi ei kuitenkaan liikahtanut enää alaspäin syys-lokakuussa 2016. Toistaiseksi tiedot viittaavat siihen, että työttömien miesten määrä kävi vuoden jälki­puoliskon osalta alimmillaan heinä-elokuussa. Mutta tämä jälleen siis sillä varauksella, että syksyn trendi­luvut voivat vielä muuttua muutaman lähi­kuukauden aikana.

Naisten työttömien trendi on pysytellyt likimain samalla tasolla viimeisen puolen vuoden aikana.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
4.5.2021
Pertti Taskinen

Kun työvoimatutkimus uudistui alkuvuonna, työllisyys­luvut muuttuivat takautuvasti. Lisäksi työmarkkinoita on ravistellut korona­vitsaus. Kuinka lukuja pitäisi ymmärtää tässä monimutkaisessa tilanteessa? Sääntö on yksinkertainen: on katsottava niitä lukuja, joita on julkaistu vuoden 2021 maaliskuusta alkaen.

Blogi
18.2.2021
Pertti Taskinen

Lisäsikö etätyöhön siirtyminen työtunteja korona­vuonna? Yksiselitteisen vastauksen sijaan on pyrittävä tunnistamaan ryhmiä, jotka siirtyivät etätöihin, ja myös katsottava, kuinka paljon keskimääräinen tehty viikkotyö­tuntimäärä muuttui.

Artikkeli
4.2.2021
Pertti Taskinen

Työttömyyden lisäksi koronakriisi on pahentanut piilotyöttömien, enemmän työtunteja haluavien osa-aikaisten ja muidenkin työtä etsivien tilannetta. Työn puutteesta kärsivien EU-maiden kärkipäähän ovat heti suurtyöttömyys­maiden jälkeen nousseet Suomi ja Ruotsi.  

tk-icons