Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Piilotyöttömyys ja ali­työllisyys ennätys­lukemiin, työllisyys vähentynyt osa-aika­työssä

27.5.2020
Twitterissä: @leskinen_tatu
Kuva: Kari Likonen

Työvoimatutkimukselta on tänä keväänä odotettu vastauksia moniin kysymyksiin korona­kriisin työmarkkina­vaikutuksista. Työvoima­tutkimuksen kuukausittain julkaistavat tiedot kertovat aina edellisen kuukauden tilanteen. Siksi korona­epidemiankin vaikutuksia työllisyyteen päästään tarkastelemaan aina kuukauden viiveellä.

Huhtikuussa 2020 työllisiä oli työvoima­tutkimuksen mukaan 56 000 vähemmän kuin vuosi sitten.

Työttömien määrässä ei juuri näkynyt muutosta, minkä taustalla vaikuttaa suomalainen lomautus­käytäntö. Lomautettu työntekijä säilyttää työsuhteensa koko lomautuksen ajan. Työvoima­tutkimuksessa enintään kolmeksi kuukaudeksi lomautettu lasketaan edelleen työlliseksi. Lomautetuista lisää Pertti Taskisen blogissa.

Työllisten ja työttömien määrän lisäksi työmarkkinoiden tilanteesta kertovat monet muutkin mittarit. Työvoima­tutkimuksen luvuissa koronan vaikutukset näkyvät muun muassa työvoiman ulkopuolella olevan väestön­osan ja piilo­työttömien määrän kasvuna.

Työvoiman ulkopuolella olevia oli huhtikuussa 66 000 enemmän ja piilo­työttömiä 88 000 enemmän kuin vuosi sitten. Piilotyöttömien määrä nousi kuukausi­tiedoissa mittaus­historian korkeimmalle tasolle, 196 000 henkilöön. (Kuvio 1)

Kuvio 1: Piilotyöttömät, huhtikuu 2011­–2020, tuhatta henkilöä
Kuvio 1: Piilotyöttömät, huhtikuu 2011­–2020, tuhatta henkilöä Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus
Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus

Heikkenevässä työllisyystilanteessa siirtyminen kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle tyypillisesti kasvaa. Kuvaavaa on yleistynyt luopuminen työnhausta, vaikka työtä haluttaisiinkin: kasvava osa työvoiman ulkopuolelle siirtyneistä on piilo­työttömiä, joka haluaisivat ansiotyötä ja olisivat työhön käytettävissä kahden viikon kuluessa, mutta eivät ole etsineet työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana.

Alityöllisyys lisääntynyt nopeasti, osa-aikatyö vähentynyt reippaasti

Selvä muutos on myös alityöllisten nopea lisääntyminen. Alityöllisiä oli huhtikuussa 102 000 enemmän kuin vuosi sitten.

Alityöllisellä tarkoitetaan henkilöä, joka tekee osa-aikatyötä, koska kokoaika­työtä ei ollut tarjolla. Heitä ovat esimerkiksi työnantajan toimesta lyhennettyä työviikkoa tekevät, lomautetut tai asiakkaiden puutteesta kärsivät, jotka haluaisivat itse tehdä enemmän töitä.

Alityöllisten määrä on ollut kasvussa viimeiset kymmenen vuotta, mutta korona­pandemian vaikutus lisäsi alityöllisyyttä poikkeuksellisen nopeasti. (Kuvio 2)

Kuvio 2: Alityölliset, huhtikuu 2011­­–2020, tuhatta henkilöä
Kuvio 2: Alityölliset, huhtikuu 2011­­–2020, tuhatta henkilöä Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus
Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus

Samaan aikaan nopeasti lisääntyneen alityöllisyyden kanssa korona­kriisi näyttää katkaisseen pitkään jatkuneen osa-aikatyön yleistymisen trendin. Huhtikuussa osa-aikatyötä tekeviä oli 65 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Kokoaika­työllisiä taas oli 10 000 enemmän kuin vuoden 2019 huhtikuussa. (Kuvio 3)

Kuvio 3: Osa- ja kokoaikatyötä tekevät työlliset, huhtikuu 2005­­–2020, tuhatta henkilöä
Kuvio 3: Osa- ja kokoaikatyötä tekevät työlliset, huhtikuu 2005­­–2020, tuhatta henkilöä Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus
Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus

Talouden heikentyminen näkyy kuitenkin ensimmäisenä osa-aikatyössä. Voinee siis odottaa, että osa-aikatyön laskua seuraa vastaavasti nopea elpyminen kriisin jälkeen.

Työllisyystilanteen kehittymistä uusien tietojen valossa päästään seuraavan kerran tarkastelemaan työvoima­tutkimuksen toukokuun tietojen julkistuksen yhteydessä 24.6.2020.  

 

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina työvoima­tutkimuksen tehtävissä Tilastokeskuksen väestö ja elinolo­tilastot -yksikössä.

 

Piilotyöttömyydestä tarkemmin: http://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2020/tyovoiman-ulkopuolelta-ja-piilotyottomyydesta-toihin-ja-tyonhakuun-nelja-hyvaa-vuotta-ennen-kriisia/

Osa-aikatyön yleistymisestä: https://www.stat.fi/tietotrendit/blogit/2019/osa-aikatyo-on-yleistynyt-tyytymattomyys-siihen-ei-pitaisiko-muuttaa-puhetta/

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
17.6.2022
Johanna Lahtela, Marjut Pietiläinen

Korona-ajan arki on vaihdellut sen mukaan, ovatko palkansaajat olleet lähi- vai etätyössä. Kotitöiden ja hoivavastuun jakautuminen näyttää eronneen naisten ja miesten välillä – etenkin perheellisillä. Pandemian alussa etätyö saattoi näyttäytyä auvoisena yhteisenä kotiaikana, mutta kriisin jatkuessa kotityöt ja hoiva nähtiin taakkana ja huonoa omaatuntoa saatettiin kokea joka suuntaan.

Artikkeli
24.5.2022
Marjut Pietiläinen

Vasta eri näkökulmat huomioivan tiedon avulla väkivalta tulee ilmiönä näkyväksi, jolloin sen vakavuus ja seuraukset voidaan tiedostaa ja siihen pystytään aktiivisesti puuttumaan. Korona-ajan poikkeuksellisuus osoittaa ilmiön säännöllisen ja myös kriisiajat kattavan tilastoinnin tärkeyden.

Artikkeli
23.5.2022
Johanna Lahtela, Marjut Pietiläinen

Kokemukset kiireestä ja työn kuormituksesta korona-aikana eroavat niin lähi- ja etätyötä tekevien kuin eri alojenkin välillä. Muutokset pandemiaa edeltävään aikaan nähden ovat yleisellä tasolla pieniä, mutta yksittäisten palkansaajien kokemuksissa on viitteitä polarisaatiosta. Joidenkin kohdalla työ on kuormittanut entistä enemmän, toisilla työtilanne on keventynyt.

tk-icons