Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Tasapainottaako koronavirus Suomen matkustus­taseen?

16.4.2020
Kuva: Aki Harju

Lentohäpeä on nostanut päätään etenkin Ruotsissa ympäristö­tietoisuuden lisääntyessä. Koronavirus on romahduttanut matkailun maailman­laajuisesti.

Voisiko matkailu vähentyä pysyvästi ilmaston­muutoksen ja tartunta­tautien pelon takia?

Millaisia vaikutuksia matkailun vähenemisellä olisi Suomen talouteen?

Matkailun vähenemisellä on laajat taloudelliset vaikutukset myös Suomessa. Matkailusta elävät yritykset ovat tiukoilla. Matkailu­toimialoilla työskenteli 142 100 henkeä vuonna 2018.

Matkailutulojen romahdus näkyy myös koko talouden tasolla. Matkailu­tilinpidon mukaan matkailu aikaansaa 2,7 prosenttia Suomen bkt:sta. Arvon­lisällä mitattuna matkailu on saman­suuruinen esimerkiksi metsä­teollisuuden kanssa.

Matkailulla on kuitenkin myös yksi negatiivinen vaikutus Suomen talouteen: matkustus­taseemme on noin 2 miljardia alijäämäinen. Suomalaiset matkailijat kuluttavat noin 5 miljardia euroa ulkomailla, kun ulkomaiset matkailijat kuluttavat Suomessa vain noin 3 miljardia euroa. (Kuvio 1)

Kuvio 1. Matkailutulot- ja menot sekä matkustus­taseen alijäämä

Kuvio 1. Matkailutulot- ja menot sekä matkustus­taseen alijäämä
Lähde: Tilastokeskus, matkustus­tase

Alijäämä kasvoi erityisesti venäläisten matkailijoiden romahduksen takia vuosina 2014-2015 ja on sen jälkeen pysynyt noin kahdessa miljardissa.

Suomalaisten matkailu on kasvanut tasaisesti lähes koko 2000-luvun, mikä näkyy myös ulkomailla kulutetussa rahamäärässä.

Suuri osa alijäämästä johtuu eurooppalaisten matkailu­tottumuksista: suomalaiset matkustavat ja kuluttavat enemmän rahaa Euroopassa kuin eurooppalaiset Suomessa. Vuoden 2019 ennakko­tietojen mukaan suomalaiset kuluttivat Euroopan matkoillaan noin 3,9 miljardia euroa, kun puolestaan eurooppalaiset kuluttivat Suomessa vain 2,4 miljardia euroa.

On kuitenkin myös yksittäisiä maita, joiden kanssa Suomen matkustustase on ylijäämäinen. Esimerkiksi venäläiset käyttivät vuonna 2019 Suomessa noin 605 miljoonaa euroa, suomalaiset Venäjän-matkoillaan vain 75 miljoonaa euroa.

Myös kiinalaisten turistien viime vuosien kasvu on näkynyt Suomen ja Kiinan välisessä matkustus­taseessa. Kiinalaiset matkailijat kuluttivat vuonna 2019 Suomessa 261 miljoonaa euroa, suomalaiset matkailijat Kiinassa vain 38 miljoonaa euroa.

Miten matkailun raju vähentyminen sitten vaikuttaa Suomen matkustus­taseeseen?

Kun matkailuun kulutettu raha vähenee globaalisti, niin alijäämäisten maiden kuten Suomen alijäämä todennäköisesti supistuu. Suhteellisen alijäämän muutos riippuu siitä, väheneekö suomalaisten ulkomaan matkailu samassa suhteessa kuin ulkomaalaisten matkailu Suomeen.

Suomen matkailutulojen ja matkailu­menojen suhde on liikkunut 0,5:n ja 0,8:n välillä eli menot ovat olleet jopa tuplasti suuremmat kuin tulot (kuvio 2). Jos suomalaisten matkailu ulkomailla vähenee enemmän kuin ulkomaalaisten matkailu Suomeen, niin matkailu­menojen ja matkailu­tulojen ero pienenee myös suhteellisesti mitattuna.

Kuvio 2. Suomen matkailutulojen ja -menojen suhde

Kuvio 2. Suomen matkailutulojen ja -menojen suhde Lähde: Tilastokeskus, matkustustase
Lähde: Tilastokeskus, matkustustase

Matkustustaseella on merkittävä vaikutus Suomen vaihtotaseeseen. Vuonna 2019 vaihtotase oli 1,8 miljardia alijäämäinen. Jos matkustus­tase olisi ollut tasapainossa ja muut erät pysyneet samoina, vaihtotase olisi ollut hieman plussalla.

Ulkomaan matkailun vähenemisellä on myös positiivinen vaikutus kotimaiseen kysyntään. Jos ulkomaan matkailu vähentyy pidemmäksi aikaa, menee iso osa matkailuun kulutetusta rahasta kotimaisten hyödykkeiden kulutukseen, kuten kotimaan matkailuun. Tämä voisi auttaa myös Suomen taloutta toipumaan korona­viruksen taloudellisista vaikutuksista.

 

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilasto­keskuksen matkailu- ja liikenne­tilastoissa.

 

 

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
17.6.2022
Johanna Lahtela, Marjut Pietiläinen

Korona-ajan arki on vaihdellut sen mukaan, ovatko palkansaajat olleet lähi- vai etätyössä. Kotitöiden ja hoivavastuun jakautuminen näyttää eronneen naisten ja miesten välillä – etenkin perheellisillä. Pandemian alussa etätyö saattoi näyttäytyä auvoisena yhteisenä kotiaikana, mutta kriisin jatkuessa kotityöt ja hoiva nähtiin taakkana ja huonoa omaatuntoa saatettiin kokea joka suuntaan.

Artikkeli
24.5.2022
Marjut Pietiläinen

Vasta eri näkökulmat huomioivan tiedon avulla väkivalta tulee ilmiönä näkyväksi, jolloin sen vakavuus ja seuraukset voidaan tiedostaa ja siihen pystytään aktiivisesti puuttumaan. Korona-ajan poikkeuksellisuus osoittaa ilmiön säännöllisen ja myös kriisiajat kattavan tilastoinnin tärkeyden.

Artikkeli
23.5.2022
Johanna Lahtela, Marjut Pietiläinen

Kokemukset kiireestä ja työn kuormituksesta korona-aikana eroavat niin lähi- ja etätyötä tekevien kuin eri alojenkin välillä. Muutokset pandemiaa edeltävään aikaan nähden ovat yleisellä tasolla pieniä, mutta yksittäisten palkansaajien kokemuksissa on viitteitä polarisaatiosta. Joidenkin kohdalla työ on kuormittanut entistä enemmän, toisilla työtilanne on keventynyt.

Artikkeli
11.4.2022
Kimmo Haapakangas, Matti Näsi, Marjut Pietiläinen

Lähisuhdeväkivalta ei erityisesti lisääntynyt ensimmäisenä koronavuonna, kertovat poliisin tietoon tulleisiin rikoksiin pohjautuvat tilastot. Uhreista suurin osa oli naisia. Rikosuhritutkimuksen mukaan väkivaltakokemukset ovat koronarajoitusten myötä vähentyneet. Kevään 2020 koronatilanne heijastui osin vastaajien kokemuksiin parisuhdeväkivallasta.

tk-icons