Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Finanssikriisistä koronaan – Miten Suomen julkisyhteisöjen rahoitusvarat ja velat jakautuvat?

13.8.2021
Twitterissä: @OPAaltonen
Kuva: Shutterstock

Suomessa julkisyhteisöillä on rahoitusvaroja selvästi enemmän kuin velkaa. Rahoitusvarat ja velat ovat kuitenkin jakautuneet epätasaisesti julkisyhteisöjen sektoreiden välillä. Rahoitusvarat ovat kasvaneet finanssikriisistä vuodesta 2008 lähtien melko tasaisesti, ja reilun kahdentoista vuoden jälkeen ne ovat yhteensä yli 190 miljardia euroa korkeammalla tasolla. Korona on kuitenkin tuonut rahoitusvaroihin ja velkoihin myös suuria vaihteluita.

Julkisyhteisöjen ja valtion velka puhututtaa. Julkisyhteisöillä on velan lisäksi myös rahoitusvarallisuutta – itseasiassa Suomessa julkisyhteisöillä on rahoitusvaroja selvästi enemmän kuin velkaa.

Suomi onkin Eurostatin tietojen mukaan yksi harvoista EU-maista, joilla nettorahoitusvarat eli rahoitusvarojen ja velkojen erotus on positiivinen.

Eurostatin vertailussa Suomella oli EU-alueen korkeimmat julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat suhteutettuna maan bruttokansantuotteeseen. Suomella suhdeluku oli vuoden 2021 ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa 68 prosenttia positiivinen, kun EU-alueelle laskettu nettorahoitusvarojen suhde BKT:hen oli noin 66 prosenttia negatiivinen. EU-alueella rahoitusvaroja oli siis keskimäärin selvästi vähemmän kuin velkaa – tai toisin sanottuna: velkaa oli selvästi enemmän kuin rahoitusvaroja.

Maakohtaista vertailua kuitenkin hankaloittaa esimerkiksi työeläkevarojen kohdistuminen osassa maista eri tavalla kuin Suomessa. Suomessa työeläkevarat ovat julkisyhteisöihin kuuluvien työeläkelaitosten rahoitusvaroja, kun taas osassa maista nämä työeläkevarat lasketaan julkisyhteisöjen sektoreiden ulkopuolelle, kuten julkisyhteisöihin kuulumattomiin eläkekassoihin tai kotitaloussektorille.

Käytännössä nettorahoitusvarat ovat mittari rahoitusvarojen ja velkojen tasapainon tarkastelulle. Mikäli nettorahoitusvarat ovat positiiviset, kuten Suomen julkisyhteisöillä, on rahoitusvaroja kertynyt velkaa enemmän. Jos taas nettorahoitusvarat ovat negatiiviset, on velkaa enemmän kuin rahoitusvaroja. Nettorahoitusvaroihin vaikuttavat siis muutokset taseen kummallakin puolen.

Suomessa rahoitusvarat ja velat ovat jakautuneet epätasaisesti julkisyhteisöjen sektoreiden välillä. Eniten velkaa on valtionhallinnolla. Eniten rahoitusvaroja puolestaan on työeläkelaitoksilla, joilla rahoitusvarat kattavat eläkevastuita, mutta nämä vastuut eivät kuitenkaan näy tilastoidussa velassa.

Suomen lisäksi muita EU-maita, joissa rahoitusvarojen määrä ylitti velkojen määrän, olivat ainoastaan Luxemburg, Ruotsi, Viro ja Tanska. EU-alueen ulkopuolinen Norja on julkisyhteisöjen nettorahoitusvaroissa omassa luokassaan: siellä nettorahoitusvarojen suhde maan bruttokansantuotteeseen oli noin 372 prosenttia positiivinen. EU-maista heikoin suhdeluku oli Kreikalla, noin 185 prosenttia negatiivinen ja toiseksi heikoin Italialla, 153 prosenttia negatiivinen.

Kuviossa 1 on eri EU-maiden, EU-maiden yhteensä, Euroalueen yhteensä sekä Norjan julkisyhteisöjen nettorahoitusvarojen suhde maiden bruttokansantuotteisiin vuoden 2021 ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa.

Kuvio 1. Julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat suhteessa BKT:hen EU-maissa ja Norjassa
Kuvio 1. Julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat suhteessa BKT:hen EU-maissa ja Norjassa. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Eurostat, Quarterly financial accounts for general government

Tästä eteenpäin artikkelissa tarkastellaan Suomen julkisyhteisöjen rahoitusvaroja ja velkoja sekä niiden kehitystä korona-aikana tähän mennessä sekä pidemmältä ajalta vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen.

Korona-aikana suuria vaihteluita julkisyhteisöjen rahoitusvaroissa ja veloissa

Vuoden 2020 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana pelko koronasta valtasi rahoitusmarkkinat, ja myös julkisyhteisöjen rahoitusvaroissa nähtiin suuria muutoksia ja velanotto kiihtyi.

Kuvio 2 havainnollistaa julkisyhteisöjen nettorahoitusvarojen eli rahoitusvarojen ja velkojen erotuksen muutoksia. Palkit kuvaavat nettorahoitusvarojen neljännesvuosimuutosta sektoreittain (vasen akseli), ja viiva kuvaa julkisyhteisöjen nettorahoitusvaroja yhteensä (oikea akseli).

Kuvio 2. Julkisyhteisöjen nettorahoitusvarojen muutokset sektoreittain
Kuvio 2. Julkisyhteisöjen nettorahoitusvarojen muutokset sektoreittain. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, julkisyhteisöjen rahoitustilinpito

Vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat laskivat poikkeuksellisen paljon, yhteensä 29,9 miljardia euroa, varsinkin työeläkelaitosten ja valtionhallinnon osakkeista ja sijoitusrahasto-osuuksista kertyneiden hallussapitotappioiden takia.

Nettorahoitusvarat ovat kuitenkin lopulta elpyneet vahvasti tuosta vuoden 2020 ensimmäisen vuosineljänneksen poikkeuksellisen suuresta laskusta lähtien.

Vuoden ajanjakson aikana julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat ovat nousseet 39,7 miljardia euroa vuoden 2021 ensimmäisen vuosineljänneksen loppuun mennessä. Vuoden 2021 ensimmäisen neljänneksen päättyessä julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat olivat 160,1 miljardia euroa positiiviset, joka on 16,7 miljardia euroa enemmän kuin koronakriisiin lähdettäessä vuoden 2019 lopussa.

Kuviosta 2 nähdään, että työeläkelaitokset ja erityisesti niiden rahoitusvarat ovat dominoineet muutoksia julkisyhteisöjen nettorahoitusvaroissa. Tämän aiheuttavat suurimmaksi osaksi liikkeet kansainvälisillä osake- ja korkomarkkinoilla, jotka johtavat hallussapitomuutoksiin työeläkelaitosten rahoitusvaroissa.

Työeläkelaitoksilla nettorahoitusvarat ovat kasvaneet 39,3 miljardia euroa vuoden 2020 ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeen suurimmaksi osaksi osakkeista ja sijoitusrahasto-osuuksista kertyneiden hallussapitovoittojen ansiosta. Työeläkelaitosten nettorahoitusvarat olivat vuoden 2021 ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa 229,2 miljardia euroa positiiviset, joka on 17,5 miljardia euroa enemmän kuin ennen korona-aikaa vuoden 2019 lopussa.

Työeläkelaitoksilla rahoitusvarat olivat 26,3 miljardia euroa ja niiden velat 8,8 miljardia euroa korkeammalla tasolla kuin ennen korona-aikaa. Osakkeiden ja sijoitusrahasto-osuuksien kanta oli hallussapitovoittojen sekä netto-ostojen ansiosta 18,8 miljardia euroa korkeampi kuin ennen korona-aikaa. Työeläkelaitoksilla talletusten määrät olivat 2,9 miljardia euroa korkeammat kuin ennen koronaa, ja edellisvuosien tapaan työeläkelaitokset ovat vähentäneet suoria velkapaperisijoituksiaan, joiden kanta oli vuoden 2021 ensimmäisen neljänneksen lopussa viisi miljardia euroa pienempi kuin vuoden 2019 lopussa.

Suuria muutoksia julkisyhteisöjen nettorahoitusvaroihin aiheuttavat myös muutokset valtionhallinnon velassa ja sen rahoitusvaroissa.

Valtionhallinnon nettorahoitusvarat olivat vuoden 2021 ensimmäisen neljänneksen lopussa 65,1 miljardia euroa negatiiviset. Valtionhallinnolla EDP-velasta (EDP = Excessive Deficit Procedure) käsitteellisesti laajemmat rahoitustilinpidonmukaiset velat ovat kasvaneet korona-aikana vuoden 2019 lopusta vuoden 2021 ensimmäisen neljänneksen loppuun mennessä 22,8 miljardia euroa ja rahoitusvarat 13,8 miljardia euroa. Valtionhallinnon nettorahoitusvarat ovat siis tähän mennessä laskeneet korona-aikana yhteensä 9,0 miljardia euroa.

Rahoitustilinpidonmukaisen velan ja EDP-velan erot

EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisessa raportoinnissa käytetty käsite EDP-velka poikkeaa rahoitustilinpidonmukaisesta velasta sekä arvostuksen että kattavuuden osalta. EKT 2010:n (Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmä) mukaisessa rahoitustilinpidossa velat sekä myös rahoitusvarat arvostetaan markkina-arvoon, kun taas julkisyhteisöjen EDP-velka arvostetaan nimellisarvoon. EDP-velassa ovat mukana velkapaperit (rahoitusvaadeluokitukselta F3), lainat (F4) sekä talletukset (F2). Rahoitustilinpidossa huomioidaan näiden lisäksi veloissa sekä rahoitusvaroissa muita rahoitusvaateita, jotka ovat johdannaiset ja työsuhdeoptiot (F7), muut saamiset ja velat (F8), osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet (F5) sekä vakuutus-, eläke- ja standarditakausvastuut (F6).

Valtionhallinnon talletukset olivat 7,2 miljardia euroa korkeammat kuin vuoden 2019 lopussa, ja sen hallussa olleiden noteerattujen osakkeiden kanta on kasvanut korona-aikana varsinkin hallussapitovoittojen ansiosta yhteensä 6,5 miljardia euroa.

Paikallishallinnolla rahoitusvarat ovat kasvaneet korona-aikana 3,4 miljardia euroa. Velat kasvoivat samassa ajassa 1,3 miljardia euroa, joten paikallishallinnon nettorahoitusvarat ovat kasvaneet noin 2,1 miljardia euroa, ja ne olivat yhteensä 5,8 miljardia euroa negatiiviset vuoden 2021 ensimmäisen neljänneksen lopussa.

Muilla sosiaaliturvarahastoilla velat ovat kasvaneet, kun ne laskivat vuoden 2020 aikana liikkeelle velkapapereita yhteensä 1,3 miljardin euron edestä. Varsinkin talletusten kasvun myötä muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusvarat ovat kasvaneet 0,7 miljardin verran vuoden 2019 lopusta lähtien. Yhteensä niiden nettorahoitusvarat olivat vuoden 2021 ensimmäisen neljänneksen lopussa 1,8 miljardia euroa positiiviset, joka on 0,8 miljardia euroa vähemmän kuin ennen koronaa.

Julkisyhteisöjen rahoitusvarojen ja velkojen kasvu finanssikriisistä

Yhteensä Suomen julkisyhteisöillä oli rahoitusvaroja 374,8 miljardia euroa vuoden 2021 ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa.

Julkisyhteisöjen alasektoreista eniten rahoitusvaroja on työeläkelaitoksilla, joilla ne olivat vuoden 2021 ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa 242,4 miljardia euroa. Työeläkelaitoksilla osakkeissa ja sijoitusrahasto-osuuksissa omistusten arvo oli 179,5 miljardia euroa ja velkapapereissa 30,9 miljardia euroa.

Valtionhallinnolla oli rahoitusvaroja vuoden 2021 ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa 95,3 miljardia euroa, joista osakkeissa ja osuuksissa oli 59,3 miljardia euroa ja talletuksissa 10,4 miljardia euroa.

Rahoitusvaroja oli paikallishallinnolla 33,2 miljardia euroa ja muilla sosiaaliturvarahastoilla 3,9 miljardia euroa. Kuviossa 3 julkisyhteisöjen rahoitusvarat on esitetty rahoitusvaateittain miljardeissa euroissa.

Kuvio 3. Julkisyhteisöjen rahoitusvarat rahoitusvaateittain
Kuvio 3. Julkisyhteisöjen rahoitusvarat rahoitusvaateittain. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, julkisyhteisöjen rahoitustilinpito

Rahoitusvarat ovat kasvaneet finanssikriisistä vuodesta 2008 lähtien melko tasaisesti, ja reilun kahdentoista vuoden jälkeen ne ovat yhteensä yli 190 miljardia euroa korkeammalla tasolla.

Suurin osa kasvusta johtuu työeläkelaitosten 136,6 miljardin euron rahoitusvarojen kasvusta. Kasvua on valtionhallinnolla ollut 39,6 miljardia euroa, paikallishallinnolla 12,5 miljardia euroa ja muilla sosiaaliturvarahastoilla 1,5 miljardia euroa.

Selvästi suurin osa julkisyhteisöjen rahoitusvaroista on osakkeissa ja sijoitusrahasto-osuuksissa, joita oli vuoden 2021 ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa yhteensä 258,6 miljardia euroa. Se on 169,1 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2008 lopussa.

Velkapaperisaamisia julkisyhteisöillä oli vuoden 2020 lopussa 32,3 miljardia euroa, joka on 13,5 miljardia euroa vähemmän kuin reilu 12 vuotta aiemmin. Talletuksia julkisyhteisöillä oli 28,7 miljardia euroa, joka on 16,7 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2008 lopussa.

Rahoitustilinpidonmukaisia velkoja julkisyhteisöillä oli vuoden 2021 ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa 214,7 miljardin euron verran, mikä on 130,7 miljardia euroa enemmän kuin 12 vuotta aiemmin. Vertailun vuoksi julkisyhteisöjen sulautettu ja nimellishintainen EDP-velka yhteensä oli vuoden 2021 ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa 165,7 miljardia euroa, joka on 102,4 miljardia euroa enemmän kuin reilut 12 vuotta aiemmin.

Kuviossa 4 julkisyhteisöjen rahoitustilinpidonmukaiset velat on esitetty rahoitusvaateittain miljardeissa euroissa.

Kuvio 4. Julkisyhteisöjen velat rahoitusvaateittain
Kuvio 4. Julkisyhteisöjen velat rahoitusvaateittain. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, julkisyhteisöjen rahoitustilinpito

Selvästi suurin osa julkisyhteisöjen velasta on valtionhallinnolla, jolla rahoitustilinpidonmukainen velka oli vuoden 2021 ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa 160,4 miljardia euroa.

Paikallishallinnolla velkaa oli 39,0 miljardia euroa, työeläkelaitoksilla 13,2 miljardia euroa ja muilla sosiaaliturvarahastoilla 2,1 miljardia euroa. Suurin osa julkisyhteisöjen velasta on velkapaperimuotoista, josta pitkäaikaisia velkapapereita on 122,2 miljardia euroa ja lyhytaikaisia velkapapereita 19,1 miljardia euroa. Lainamuotoista velkaa julkisyhteisöillä oli yhteensä 35,5 miljardia euroa.

On hyvä kuitenkin huomioida, että työeläkelaitoksilla on lisäksi eläkevastuita, jotka eivät ole mukana rahoitustilinpidonmukaisessa velassa, eivätkä vastuut siis näy myöskään nettorahoitusvaroissa. Karttuneista eläkevastuista julkaistaan erillistä julkaisua vuosittain. Sen mukaan ”Suomen lakisääteisen työeläkejärjestelmän karttuneet eläkevastuut olivat vuoden 2018 lopussa reaalisella kahden prosentin diskonttokorko-oletuksella 800,5 miljardia euroa”, ja samana vuonna rahastointiaste eli työeläkevarojen suhde eläkevastuisiin oli 25 prosenttia.

Pelkkien rahoitusvarojen tai velkojen tarkastelun sijasta voidaan tarkastella nettorahoitusvaroja. Kuviossa 5 esitetään julkisyhteisöjen sektoreiden nettorahoitusvarojen kehitys.

Kuvio 5. Julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat sektoreittain ja yhteensä
Kuvio 5. Julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat sektoreittain ja yhteensä. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, julkisyhteisöjen rahoitustilinpito

Julkisyhteisöjen eri sektoreilla nettorahoitusvarat ovat tämän hetken tilanteen lisäksi myös historiakehitykseltään varsin erilaiset.

Finanssikriisistä lähtien sosiaaliturvarahastoihin kuuluvilla työeläkelaitoksilla nettorahoitusvarat ovat kasvaneet 125,8 miljardia euroa ja valtionhallinnolla laskeneet 58,2 miljardia euroa. Samassa ajassa paikallishallinnolla nettorahoitusvarat ovat laskeneet 7,9 miljardia euroa ja muilla sosiaaliturvarahastoilla nettorahoitusvarat ovat pysyneet lähes ennallaan.

Kokonaisuudessaan julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat olivat vuoden 2021 ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa 160,1 miljardia euroa positiiviset, joka on 59,3 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2008 lopussa.

Vuoden 2021 toisen vuosineljänneksen tilastojulkaisut julkisyhteisöjen rahoitustilinpidosta ja julkisyhteisöjen velasta julkaistaan syyskuun 24. päivä.

 

Kirjoittaja työskentelee rahoitustilinpidon ja julkisen talouden parissa Tilastokeskuksessa.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
28.9.2023
Joackim Raikamo, Tommi Veistämö

Merkittävimpiä pandemia-ajan yritystukia saaneilla yrityksillä oli muita suurempia vaikeuksia pitää kiinni työntekijöistään. Sen sijaan ravitsemusalalle kohdennetun ravintolatuen vastaanottajilla tilanne on ollut suotuisampi. Tulorekisterin palkansaaja-aineiston yhdistäminen yritystukitilaston yritysaineistoon mahdollistaa tukiohjelmien ja työpaikkojen säilyvyyden välisen yhteyden tarkastelun.

Artikkeli
28.9.2023
Joackim Raikamo, Tommi Veistämö

Jo olemassa olevaa tietovarallisuutta voidaan hyödyntää yhdistämällä yksikköaineistoja – ja näin tuottaa uutta tilastotietoa tiedonantajia kuormittamatta. Esimerkiksi yritystukiaineiston yhdistäminen liikevaihdon suhdannetietoihin paljastaa, että keskeisiin tukiohjelmiin osallistuneista yrityksistä parhaiten pandemia-ajasta selvisivät häiriörahoitusta saaneet. Niillä saattoi kuitenkin olla myös muita paremmat lähtökohdat.

Artikkeli
29.12.2022
Ella Pitkänen

Esittävän taiteen digi­seuraaminen kasvoi pandemia-aikana marginaali-ilmiöstä kulttuuri­harrastamisen henki­reiäksi. Ilmiö herätti tilastoijatkin. Onko teatterin, tanssin ja elävän musiikin seuraaminen kotisohvilta tullut jäädäkseen, vai näivettyykö ilmiö hengiltä, kun kulttuurista voi taas palata nauttimaan paikan päällä?

Blogi
1.12.2022
Markus Korhonen, Anna Mustonen

Ensi vuoden alussa toimintansa aloittavat hyvinvointialueet tuovat paitsi muutoksia kansantalouden tilinpidon tilastojulkaisuihin myös epävarmuutta muutosvaiheen tilastotietoihin. Ensimmäisen kerran uutta sektoriluokitusta käytetään kesäkuussa 2023 julkaistavassa Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain -tilastossa.

tk-icons