Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Inflaatiohuipulla ollaan?

21.12.2021
Kuva: Kari Likonen

Viime aikoina on vakuuteltu, että korkealla laukkaava inflaatio laskee takaisin Euroopan keskuspankin kahden prosentin tavoite­tason tuntumaan eikä korkojen nostoon tarvitse lähteä. Näin puhuvat Euroopan ja Suomen keskuspankkien johto sekä lähes kaikki johtavat ekonomistit ympäri Eurooppaa.

Euroopan Unionin yhdenmukaistetun kuluttaja­hintaindeksin vuosinousu oli marraskuussa 5,2 prosenttia. Suomen kansallisten indeksin vuosinousu oli 3,7 prosenttia. Yhdysvalloissa kuluttaja­hintojen vuosimuutos oli marraskuussa 6,8 prosenttia. Luvut ovat korkeimpia kymmeneen vuoteen.

Vaarana on, että jos inflaatio jatkaa nykytasolla, pitää myös Euroopan keskuspankin nostaa ohjauskorkoja ja lopettaa kaikki tukitoimet.

Mihin sitten perustuvat inflaation alenemis­puheet?

Pitää ensinnäkin muistaa, että kuluttaja­hintaindeksi mittaa hintojen muutosta, ei hintatasoa.

Jos bensiinin, polttoöljyn ja sähkön hinta jää nykytasolle, inflaatio laskee Suomessa pelkästään niiden osalta 1,5 prosentti­yksikköä. Kun tähän lisätään vielä välilliset vaikutukset kuten matkojen hinnat ja tavaroiden kuljetus­kustannukset, inflaatiota laskeva vaikutus on vieläkin suurempi.

Jos sähkön, öljytuotteiden sekä vielä rakennus­materiaalien hinnat jäävät vuoden 2021 marraskuun tasolle, voidaan ensi vuoden joulukuussa päästä alle puolentoista prosentin inflaatioon. Tämä ei edellytä nyt korkeiden energian tai rakennus­materiaalien hintojen laskua.

Suomen vuosi-inflaatioksi tulee arvioni mukaan ensi vuonna kuitenkin noin 2,5 prosenttia, johtuen alkuvuoden korkeasta tasosta. Tämä inflaatioskenaario on kuvattu kuviossa 1.

Kuvio 1. Kuluttajahintaindeksin vuosimuutos Suomessa ja EU-maissa 2021 ja muutos Suomessa 2022 kirjoituksessa esitetyillä oletuksilla, prosenttia
Kuvio Kuluttajahintaindeksin vuosimuutoksesta Suomessa ja EU-maissa 2021 ja muutos Suomessa 2022 kirjoituksessa esitetyillä oletuksilla, prosenttia. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.

Lähde: Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksi tammi-marraskuu 2021. Joulukuu 2021 ja vuosi 2022, kirjoittajan ennakointia. EU:n yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi 2021, Eurostat

Skenaarioni lisäoletuksena on, että dollarin eurokurssi on nykyinen 1,13 ja raakaöljyn tynnyrihinta on noin 75 dollarissa. Korkotaso pysyy nykyisellä tasolla. Ruuan hinta nousee ensi vuonna noin kaksi prosenttia ja alkoholi- ja tupakkaverot nousevat budjetin mukaisesti. Tässä skenaariossa asuntojen hintojen, vuokrien, matkojen ja ravintola­hintojen oletetaan nousevan ensi vuonna noin kaksi prosenttia. Palkat nousevat myös noin kaksi prosenttia eli jo nyt solmittujen työehto­sopimusten mukaisesti.

Jos inflaatio pysyisi nykyvauhdissa ja kuluttajahintojen vuosinousu olisi Suomessa vuoden 2022 lopulla edelleen 3,7 prosenttia, pitäisi bensiinin silloin maksaa 2,45 ja dieselin 2,25 euroa litralta eli noin 30 prosenttia enemmän kuin nyt. Sähkön hinnan pitäisi nousta 10 prosenttia ja rakentamisen materiaalien 10–15 prosenttia. Muilta osin tavaroiden ja palveluiden hintojen vuosinousu olisi sama kuin marraskuussa 2021.

Todennäköisempi skenaario on, että bensiini maksaa vuoden kuluttua 1,60–1,70 euroa litralta, sähkö on hieman nykyhintaa halvempaa ja rakentamisen materiaalien hinnat nykyistä alhaisemmat. Tällöin inflaatio voisi olla vuoden 2022 lopulla lähellä yhtä prosenttia. Tämä kehitys olisi Suomen Pankin viimeisimmän ennusteen mukainen.

Inflaatio, hintojen nousuvauhti, voi hidastua, vaikka hinnat eivät laskisikaan. Nousun vain pitää lakata, niin kuin nyt laajasti oletetaankin käyvän. 

Tämän päivän tietojen valossa näyttää siltä, että marraskuun 2021 inflaatio jää huipuksi ja aleneminen alkaa hitaasti vuoden 2022 alussa. Pandemian paheneminen aiheuttaa tähän skenaarioon tietenkin epävarmuuden.

 

Ilkka Lehtinen on Tilasto­­keskuksesta eläköitynyt hinta-asian­tuntija.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
11.8.2022
Jouni Kotkavuori

Joidenkin kirjojen jäljiltä tuntuu että ymmärtää kaiken. Oded Galorin Ihmiskunnan nousun luettuaan ymmärtää ainakin inhimillisen pääoman valtavan merkityksen ihmiskunnan kehitykselle ja alueiden eroille. Omakin inhimillinen pääoma kasvaa lukiessa ja tilasto­kuvioita tutkiessa.

Artikkeli
17.6.2022
Johanna Lahtela, Marjut Pietiläinen

Korona-ajan arki on vaihdellut sen mukaan, ovatko palkansaajat olleet lähi- vai etätyössä. Kotitöiden ja hoivavastuun jakautuminen näyttää eronneen naisten ja miesten välillä – etenkin perheellisillä. Pandemian alussa etätyö saattoi näyttäytyä auvoisena yhteisenä kotiaikana, mutta kriisin jatkuessa kotityöt ja hoiva nähtiin taakkana ja huonoa omaatuntoa saatettiin kokea joka suuntaan.

Artikkeli
24.5.2022
Marjut Pietiläinen

Vasta eri näkökulmat huomioivan tiedon avulla väkivalta tulee ilmiönä näkyväksi, jolloin sen vakavuus ja seuraukset voidaan tiedostaa ja siihen pystytään aktiivisesti puuttumaan. Korona-ajan poikkeuksellisuus osoittaa ilmiön säännöllisen ja myös kriisiajat kattavan tilastoinnin tärkeyden.

Artikkeli
23.5.2022
Johanna Lahtela, Marjut Pietiläinen

Kokemukset kiireestä ja työn kuormituksesta korona-aikana eroavat niin lähi- ja etätyötä tekevien kuin eri alojenkin välillä. Muutokset pandemiaa edeltävään aikaan nähden ovat yleisellä tasolla pieniä, mutta yksittäisten palkansaajien kokemuksissa on viitteitä polarisaatiosta. Joidenkin kohdalla työ on kuormittanut entistä enemmän, toisilla työtilanne on keventynyt.

tk-icons