Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Inflaatiohuipulla ollaan?

21.12.2021
Kuva: Kari Likonen

Viime aikoina on vakuuteltu, että korkealla laukkaava inflaatio laskee takaisin Euroopan keskuspankin kahden prosentin tavoite­tason tuntumaan eikä korkojen nostoon tarvitse lähteä. Näin puhuvat Euroopan ja Suomen keskuspankkien johto sekä lähes kaikki johtavat ekonomistit ympäri Eurooppaa.

Euroopan Unionin yhdenmukaistetun kuluttaja­hintaindeksin vuosinousu oli marraskuussa 5,2 prosenttia. Suomen kansallisten indeksin vuosinousu oli 3,7 prosenttia. Yhdysvalloissa kuluttaja­hintojen vuosimuutos oli marraskuussa 6,8 prosenttia. Luvut ovat korkeimpia kymmeneen vuoteen.

Vaarana on, että jos inflaatio jatkaa nykytasolla, pitää myös Euroopan keskuspankin nostaa ohjauskorkoja ja lopettaa kaikki tukitoimet.

Mihin sitten perustuvat inflaation alenemis­puheet?

Pitää ensinnäkin muistaa, että kuluttaja­hintaindeksi mittaa hintojen muutosta, ei hintatasoa.

Jos bensiinin, polttoöljyn ja sähkön hinta jää nykytasolle, inflaatio laskee Suomessa pelkästään niiden osalta 1,5 prosentti­yksikköä. Kun tähän lisätään vielä välilliset vaikutukset kuten matkojen hinnat ja tavaroiden kuljetus­kustannukset, inflaatiota laskeva vaikutus on vieläkin suurempi.

Jos sähkön, öljytuotteiden sekä vielä rakennus­materiaalien hinnat jäävät vuoden 2021 marraskuun tasolle, voidaan ensi vuoden joulukuussa päästä alle puolentoista prosentin inflaatioon. Tämä ei edellytä nyt korkeiden energian tai rakennus­materiaalien hintojen laskua.

Suomen vuosi-inflaatioksi tulee arvioni mukaan ensi vuonna kuitenkin noin 2,5 prosenttia, johtuen alkuvuoden korkeasta tasosta. Tämä inflaatioskenaario on kuvattu kuviossa 1.

Kuvio 1. Kuluttajahintaindeksin vuosimuutos Suomessa ja EU-maissa 2021 ja muutos Suomessa 2022 kirjoituksessa esitetyillä oletuksilla, prosenttia
Kuvio Kuluttajahintaindeksin vuosimuutoksesta Suomessa ja EU-maissa 2021 ja muutos Suomessa 2022 kirjoituksessa esitetyillä oletuksilla, prosenttia. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.

Lähde: Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksi tammi-marraskuu 2021. Joulukuu 2021 ja vuosi 2022, kirjoittajan ennakointia. EU:n yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi 2021, Eurostat

Skenaarioni lisäoletuksena on, että dollarin eurokurssi on nykyinen 1,13 ja raakaöljyn tynnyrihinta on noin 75 dollarissa. Korkotaso pysyy nykyisellä tasolla. Ruuan hinta nousee ensi vuonna noin kaksi prosenttia ja alkoholi- ja tupakkaverot nousevat budjetin mukaisesti. Tässä skenaariossa asuntojen hintojen, vuokrien, matkojen ja ravintola­hintojen oletetaan nousevan ensi vuonna noin kaksi prosenttia. Palkat nousevat myös noin kaksi prosenttia eli jo nyt solmittujen työehto­sopimusten mukaisesti.

Jos inflaatio pysyisi nykyvauhdissa ja kuluttajahintojen vuosinousu olisi Suomessa vuoden 2022 lopulla edelleen 3,7 prosenttia, pitäisi bensiinin silloin maksaa 2,45 ja dieselin 2,25 euroa litralta eli noin 30 prosenttia enemmän kuin nyt. Sähkön hinnan pitäisi nousta 10 prosenttia ja rakentamisen materiaalien 10–15 prosenttia. Muilta osin tavaroiden ja palveluiden hintojen vuosinousu olisi sama kuin marraskuussa 2021.

Todennäköisempi skenaario on, että bensiini maksaa vuoden kuluttua 1,60–1,70 euroa litralta, sähkö on hieman nykyhintaa halvempaa ja rakentamisen materiaalien hinnat nykyistä alhaisemmat. Tällöin inflaatio voisi olla vuoden 2022 lopulla lähellä yhtä prosenttia. Tämä kehitys olisi Suomen Pankin viimeisimmän ennusteen mukainen.

Inflaatio, hintojen nousuvauhti, voi hidastua, vaikka hinnat eivät laskisikaan. Nousun vain pitää lakata, niin kuin nyt laajasti oletetaankin käyvän. 

Tämän päivän tietojen valossa näyttää siltä, että marraskuun 2021 inflaatio jää huipuksi ja aleneminen alkaa hitaasti vuoden 2022 alussa. Pandemian paheneminen aiheuttaa tähän skenaarioon tietenkin epävarmuuden.

 

Ilkka Lehtinen on Tilasto­­keskuksesta eläköitynyt hinta-asian­tuntija.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
17.10.2023
Harri Kananoja, Martti Korhonen, Tapio Kuusisto, Kristiina Nieminen, Katri Soinne

Viime vuosien inflaatio, korkojen nousu ja asuntomarkkinoiden myllerrys ovat koetelleet erilaisia kotitalouksia kovin eri tavoin. Tiukimmilla ovat olleet perheet, joilla on mittava vaihtuvakorkoinen asuntolaina ja huomattavat välttämättömät kulut. Tilastokeskuksen asiantuntijat kurkistavat kolmen esimerkkiperheen elämään.

Artikkeli
28.9.2023
Joackim Raikamo, Tommi Veistämö

Merkittävimpiä pandemia-ajan yritystukia saaneilla yrityksillä oli muita suurempia vaikeuksia pitää kiinni työntekijöistään. Sen sijaan ravitsemusalalle kohdennetun ravintolatuen vastaanottajilla tilanne on ollut suotuisampi. Tulorekisterin palkansaaja-aineiston yhdistäminen yritystukitilaston yritysaineistoon mahdollistaa tukiohjelmien ja työpaikkojen säilyvyyden välisen yhteyden tarkastelun.

Artikkeli
28.9.2023
Joackim Raikamo, Tommi Veistämö

Jo olemassa olevaa tietovarallisuutta voidaan hyödyntää yhdistämällä yksikköaineistoja – ja näin tuottaa uutta tilastotietoa tiedonantajia kuormittamatta. Esimerkiksi yritystukiaineiston yhdistäminen liikevaihdon suhdannetietoihin paljastaa, että keskeisiin tukiohjelmiin osallistuneista yrityksistä parhaiten pandemia-ajasta selvisivät häiriörahoitusta saaneet. Niillä saattoi kuitenkin olla myös muita paremmat lähtökohdat.

Blogi
18.9.2023
Reetta Karinluoma, Nata Kivari, Tapio Kuusisto

Suomen talouden kokonaiskuva on kaksijakoinen. Rakentamisen ja teollisuuden hiipuminen ja korkojen nousu synkentävät näkymiä. Valoa luovat energiainvestoinnit ja edelleen hyvä työllisyys­tilanne. Kotitalouksien velkaantumisaste on kääntynyt laskuun.

tk-icons