Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Matkailualoilla suhteellisesti eniten yritystukien saajia – Uudellamaalla majoitusalan tuet vastaavat murto-osaa menetyksistä

26.11.2020
Kuva: Shutterstock

Keväällä alkaneen koronapandemian myötä matkailualojen liikevaihto on pudonnut rajusti ja samalla yritystukien määrä on moninkertaistunut. Lähempi matkailualojen tarkastelu osoittaa, että majoitusalalla tukien kasvu on ollut huomattavasti vaatimattomampaa kuin vaikkapa ravitsemusalalla.

Maaliskuussa 2020 alkaneen koronaviruspandemian vaikutukset ovat heijastuneet laajasti yritysten liikevaihtokehitykseen. Kovin isku kohdistui jo alkuvaiheessa erityisesti sellaisiin palveluja tuottaviin toimialoihin, joiden kysynnästä merkittävä osa tulee matkailijoilta.

Työ ja elinkeinoministeriön syyskuussa julkaiseman arvion mukaan pandemian hinta matkailualalle vuonna 2020 on noin 6,6 miljardia euroa matkailijoiden vähentyneen rahankäytön myötä. Vaikutukset ulottuvat myös pitkälle vuoden 2021 puolelle ja mahdollisesti vielä pidemmälle.

Matkailun vähenemisestä kärsiviä aloja ovat erityisesti matkatoimistot, majoitus -ja ravintolapalvelut, lento- ja laivaliikenne, rautateiden ja linja-autojen kaukoliikenne, kulttuuripalvelut sekä urheilu- ja virkistyspalvelut.

Yritysten tukemiseksi niille kanavoitiin pandemian alkuvaiheessa erilaisia tukia. Tässä artikkelissa tarkastelemme huhti–kesäkuun aikana maksettuja tukia ja niiden kohdistumista matkailun näkökulmasta keskeisille palvelualoille.

Yritystuilla tarkoitetaan tässä yhteydessä vuosien 2019–2020 huhti-kesäkuussa maksettuja avustuksia, joita ei tarvitse maksaa takaisin. Tuet muodostuvat Business Finlandin, Ruokaviraston, ELY-keskusten maksamista tuista, KEHA-keskuksen tuista ravitsemisyrityksille ja työ- ja elinkeinoministeriön palkka-, startti- ja energiatuista sisältäen poikkeustilanteen vuoksi maksetut tuet.

Yritystukien saamisessa suuria toimialakohtaisia eroja

Tarkastelemme joitain palvelualoja selvittääksemme poikkeustilanteen vaikutuksia niiden liikevaihtoon ja yritystukien kehittymiseen. Tarkasteltavat alat ovat (suluissa toimialanumero): maa- ja rautatieliikenne (49), vesiliikenne (50), majoitus (55), ravitsemistoiminta (56) sekä matkatoimistot ja matkanjärjestäjät (79). Näiden toimialojen liikevaihdosta merkittävä osa tulee matkailusta.

Lisäksi vertailun vuoksi mukana ovat varastointi ja liikennettä palveleva toiminta (52) ja kiinteistöalan toiminta (68), joiden liikevaihto koostuu pääosin muusta kuin matkailusta. Liikevaihdon muutos on laskettu toisen neljänneksen vuosimuutoksena.

Vuoden 2020 toisella neljänneksellä edellisvuoteen verrattuna eniten tutkittavista aloista ovat poikkeustilanteen vuoksi kärsineet matkatoimistot ja matkanjärjestäjät, joiden liikevaihto laski 85,8 prosenttia, sekä majoitusala, jonka liikevaihto supistui 76,2 prosenttia.

Myös monet muut alat ovat menettäneet huomattavan osan liikevaihdostaan. Esimerkiksi ravitsemistoiminnan liikevaihto laski 48,3 prosenttia ja vesiliikenteen 41,4 prosenttia. Sen sijaan esimerkiksi kiinteistöalan toiminnan liikevaihto pieneni vain 2,2 prosenttia.

Yritystuet kasvoivat huomattavasti jokaisella tutkituista toimialoista, mutta erot alojen välillä olivat suuria. Ravitsemistoiminnan yritystuet kasvoivat yli kuusikymmenkertaisiksi edellisvuoteen verrattuna. Majoitusalan tuet kasvoivat yli viisinkertaisiksi, ainoastaan kiinteistöalalla tuet kasvoivat vähemmän. Tukien kasvu oli merkittävää myös muilla toimialoilla: vesiliikenteen tuet 29-kertaistuivat, maa- ja rautatieliikenteen 18-kertaistuivat.

 

Taulukko 1. Liikevaihdon ja yritystukien muutos
  Vuoden 2020 huhti-kesäkuun
liikevaihdon muutos
edellisvuoteen verrattuna, %
Maksetut yritystuet huhti-kesäkuussa                 
2019 2020 Muutos yritystuissa, %
79 Matkatoimistot ja matkanjärjestäjät -85,8 788 810 7 907 720 902,5 %
55 Majoitus -76,2 2 699 584 14 328 513 430,8 %
56 Ravitsemistoiminta -48,3 1 725 176 106 117 965 6 051,1 %
50 Vesiliikenne -41,4 37 541 1 092 726 2 810,8 %
49 Maa- ja rautatieliikenne -17,3 1 425 162 26 432 402 1 754,7 %
52 Varastointi ja liikennettä palveleva toiminta -12,1 455 664 4 984 336 993,9 %
68 Kiinteistöalan toiminta -2,2 2 293 968 10 847 918 372,9 %

Lähde: Tilastokeskus, palvelualojen liikevaihtokuvaaja, yritystukitilasto

Vastaavasti tukea saaneiden yritysten lukumäärät kasvoivat tutkituilla toimialoilla. Eniten tukea saaneiden yritysten määrä kasvoi ravitsemusalalla, jossa määrä 26-kertaistui. Vähiten tukea saaneiden yritysten määrä kasvoi majoitusalalla, mutta siinäkin tuensaajien määrä viisinkertaistui vuoden 2019 toiseen neljännekseen nähden.

Tuet tavoittivat parhaiten ravitsemustoiminnan yritykset, joista noin kuusikymmentä prosenttia sai yritystukea vuoden 2020 toisella neljänneksellä, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli vain hieman yli kaksi prosenttia. Majoitus- ja matkatoimistoalojen yrityksistä neljännes sai tukea.

Luvut vaihtelevat aloittain osittain siksi, että eri toimialoilla on erilaiset tarpeet yritystuille. Myös halu ja kyvykkyys toteuttaa esimerkiksi tutkimus- ja kehittämishankkeita, jollainen vaadittiin esimerkiksi Business Finlandin tukien saamiseksi, eroaa toimialoittain.

 

Taulukko 2. Tukia saaneet yritykset
  Tukea saaneita yrityksiä
huhti-kesäkuussa, lkm
Tukea saaneiden yritysten osuus
kaikista yrityksistä, %
Yritystuen määrä keskimäärin,
euroa
  2019 2020 2019 2020 2019 2020
79 Matkatoimistot ja matkanjärjestäjät 40 361 2,7 % 24 % 19 720 21 905
55 Majoitus 101 509 4,8 % 24 % 26 729 28 150
56 Ravitsemistoiminta 240 6217 2,3 % 60 % 7 188 17 069
50 Vesiliikenne 5 38 1,5 % 12 % 7 508 28 756
49 Maa- ja rautatieliikenne 168 2419 1,0 % 14 % 8 483 10 927
52 Varastointi ja liikennettä palveleva toiminta 32 193 1,6 % 10 % 14 240 25 826
68 Kiinteistöalan toiminta 124 653 0,4 % 2 % 18 500 16 612

Lähde: Tilastokeskus, yritystukitilasto

Keskimäärin yritys sai tukea noin 20 000 euroa. Tuet kasvoivat edellisvuoteen nähden eniten ravitsemusalalla ja vesiliikenteessä. Keskimääräisen tuen suuruus väheni ainoastaan kiinteistöalalla. Vähiten tukea yritystä kohden maksettiin maa- ja rautatieliikenteessä (noin 10 900 euroa) ja eniten majoitusalalla (noin 28 200 euroa) ja vesiliikenteessä (28 700 euroa).

Maksettujen yritystukien kasvu oli yhteydessä liikevaihdon laskuun. Pääosin tuet ovat kasvaneet sitä enemmän mitä enemmän toimialan liikevaihto on laskenut. Tästä poikkeuksena ovat majoitusala ja matkatoimistot, joissa tukien kasvu on ollut vähäisempää, vaikka liikevaihdon pudotus on ollut raju.

Tukea saaneiden yritysten määrän lisääntyminen ei kuitenkaan ole samalla tavalla yhteydessä liikevaihdon laskuun. Eniten tukea saaneiden yritysten määrä kasvoi ravitsemistoiminnassa, maa- ja rautatieliikenteessä ja vähiten majoitusalalla, jossa liikevaihdon lasku oli suurta, sekä kiinteistöalan toiminnassa, jossa liikevaihto puolestaan pieneni vain vähän.

Kuvio 1. Tukea saaneiden yritysten osuus kaikista toimialan yrityksistä 2019 ja 2020 huhti-kesäkuussa
Kuvio Tukea saaneiden yritysten osuudesta kaikista toimialan yrityksistä 2019–2020 huhti-kesäkuussa. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, yritystukitilasto

Lapissa majoitusalan tuet vastaavat viidennestä menetyksistä, Uudellamaalla vain murto-osan

Majoitusala on pandemian myötä menettänyt tulojaan huomattavan paljon. Huhti-kesäkuussa majoitusmyynti väheni 225 miljoonaa euroa laskettuna ilman arvonlisäveroa. Majoitusmyynti sisältää vain majoituspalvelut ilman oheispalveluja kuten aamiaista. Liki puolet tästä majoitusmyynnin laskusta kohdistui Uudenmaan maakuntaan.

Ovatko yritystuet jakautuneet samoille alueille, joissa myynti on laskenut eniten?

Yritystukia maksettiin majoitusalalle 14,3 miljoonaa, josta eniten maksettiin Lappiin. Kaikkiaan yritystukea sai noin neljännes kaikista majoitusalan yrityksistä. Vaikka tuensaajia oli eniten Länsi-Suomessa, 78 prosenttia länsisuomalaisista majoitusalan yrityksistä ei saanut tukea. Sen sijaan Lapin ja Pohjois-Suomen yrityksistä yli 30 prosenttia sai tukea.

 

Taulukko 3. Majoitusalan yritystuet alueittain ja majoitusmyynnin lasku
Alueittain Myynnin menetys Tuet     Tuet korvaavat
myynnin menetyksestä
Tukea saaneiden
yritysten lkm
Majoitusalan yritysten
lkm
Majoitusalan yrityksistä
tukea saanut
Maksetun tuen
keskiarvo, eur
Maksetun tuen
mediaani, eur
Länsi-Suomi 50 290 195 3 397 805 6,8 % 126 577 22 % 26 967 9 798
Itä-Suomi 14 110 031 1 577 889 11,2 % 72 285 25 % 21 915 8 071
Uusimaa 110 893 515 3 267 693 2,9 % 79 336 24 % 41 363 8 869
Muu Etelä-Suomi 16 070 475 892 304 5,6 % 54 218 25 % 16 524 7 100
Pohjois-Suomi 14 953 332 1 377 581 9,2 % 71 238 30 % 19 403 7 000
Lappi 18 502 114 3 815 241 20,6 % 107 330 32 % 35 656 7 000
Manner-Suomi yhteensä 224 819 661 14 328 513 6,4 % 509 1984 26 % 28 150 7 200

Lähde: Tilastokeskus, majoitustilasto, yritystukitilasto

Länsi-Suomi: Satakunta, Varsinais-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Pohjanmaa
Itä-Suomi: Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo
Muu Etelä-Suomi: Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso ja Päijät-Häme
Pohjois-Suomi: Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa

 

Erityisen mielenkiintoista on tutkia, kuinka hyvin yritystuet korvaavat majoitusalan myynnin heikentymistä.

Lähtökohtaisesti yritystukia ei käytetä kompensoimaan tulojen menetyksiä talouden laskusuhdanteissa, mutta nykyisen poikkeustilanteen aikana säädettiin, että käyttöön otettujen yritystukien tarkoituksena on auttaa yritykset kriisin yli. Näin ollen mahdolliseksi tuli myös taloudellisesti huonossa tilanteessa olevien yritysten tukeminen.

Manner-Suomen tasolla tuet vastasivat 6,4 prosenttia majoitusmyynnin menetyksistä, mutta alueittain oli suuria eroja. Lapin alueella yritystuet vastasivat yli viidesosaa myynnin menetyksistä, kun taas Uudenmaan maakunnassa tuet kattoivat alle kolme prosenttia myynnin menetyksistä.

Yleisesti ottaen itäisessä ja pohjoisessa Suomessa yritystuet korvasivat suuremman osan myynnin menetyksestä kuin Länsi- ja Etelä-Suomessa.

Kuvio 2. Majoitusalan yritystuet suhteessa majoitusmyynnin menetykseen alueittain 2020 huhti-kesäkuussa
Kuvio Majoitusalan yritystukien suhteesta majoitusmyynnin menetykseen alueittain 2020 huhti-kesäkuussa. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, majoitustilasto, yritystukitilasto

Majoitusalan yrityksille maksettujen tukien keskiarvo oli huomattavasti mediaania suurempi. Tuen mediaani oli Manner-Suomessa 7 200 euroa, joskin Uudenmaan maakunnassa ja Länsi-Suomessa mediaani oli selkeästi suurempi.

Tuen keskiarvo oli kuitenkin 28 200 euroa, koska jotkin yritykset saivat huomattavan paljon suurempia tukia; joka kymmenes yritys sai tukea vähintään 70 000 euroa, eli kymmenkertaisen summan verrattuna keskimääräiseen tuensaajaan.

Näin ollen noin 13 prosenttia tuensaajista sai puolet majoitusalalle maksettavista yritystuista. Tämä sama ilmiö koskee muitakin toimialoja, suurin osa tukisummasta menee pienehkölle joukolle yrityksiä.

Yritystuen keskiarvo yritystä kohden oli Uudenmaan maakunnassa 41 400 euroa, kun muualla Etelä-Suomessa se oli vain 16 500 euroa. Itä-Suomessa ja Pohjois-Suomessa keskimääräinen tuki oli muuta Suomea pienempi, Lapissa suurempi.

Vaikka keskimääräinen tuki oli pienempi Pohjois- ja Itä-Suomessa, niin silti yritystuki vastasi siellä suurempaa osaa myynnin menetyksestä kuin Etelä- tai Länsi-Suomessa.

Tukien kohdistumisessa merkittäviä eroja toimialoittain ja alueittain

Keväällä alkaneen pandemian myötä matkailualojen liikevaihto on pudonnut rajusti ja samalla yritystukien määrä on moninkertaistunut. Kuitenkin tukien kasvu on ollut huomattavasti vaatimattomampaa majoitusalalla sekä matkatoimistot ja matkanjärjestäjät -toimialalla kuin vaikkapa esimerkiksi ravitsemusalalla.

Majoitustoiminnan osalta Pohjois-Suomessa ja erityisesti Lapissa on suhteellisesti eniten tuensaajia, ja yritystuet myös korvaavat huomattavan osan majoitusmyynnin laskusta.

Uudellamaalla tuet korvaavat vain murto-osan majoitusmyynnin menetyksistä, vaikka yritystä kohden laskettuna Uudenmaan maakunta sai eniten tukia. Uudenmaan tilannetta selittää osittain se, että Uudenmaan majoitusliikkeet ovat keskimääräistä suurempia, niissä on keskimäärin 106 huonetta, kun koko Suomen majoitusliikkeissä on keskimäärin 51 huonetta.

 

Tommi Veistämö työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen Yritykset, globalisaatio ja innovaatiot -ryhmässä ja Ossi Nurmi Liikenne ja matkailu -ryhmässä.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Lue samasta aiheesta:

Blogi
4.5.2021
Pertti Taskinen

Kun työvoimatutkimus uudistui alkuvuonna, työllisyys­luvut muuttuivat takautuvasti. Lisäksi työmarkkinoita on ravistellut korona­vitsaus. Kuinka lukuja pitäisi ymmärtää tässä monimutkaisessa tilanteessa? Sääntö on yksinkertainen: on katsottava niitä lukuja, joita on julkaistu vuoden 2021 maaliskuusta alkaen.

Blogi
18.2.2021
Pertti Taskinen

Lisäsikö etätyöhön siirtyminen työtunteja korona­vuonna? Yksiselitteisen vastauksen sijaan on pyrittävä tunnistamaan ryhmiä, jotka siirtyivät etätöihin, ja myös katsottava, kuinka paljon keskimääräinen tehty viikkotyö­tuntimäärä muuttui.

Artikkeli
15.1.2021
Rauli Kohvakka, Kaisa Saarenmaa

Suomalaisten mediankäyttö on lisääntynyt ja sosiaalisen median palveluiden käyttö yleistynyt selvästi koronapandemian aikana. Vuonna 2020 some-palveluita käytti 69 prosenttia 16–89-vuotiaista suomalaisista. Monet seniorit ovat tehneet digiloikan ja ryhtyneet esimerkiksi käyttämään some-palveluita, lukemaan verkkouutisia ja seuraamaan nettitelevisiota.

tk-icons