Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Kokonaiskuva lomautettujen ja työttömien määrästä on karua katsottavaa

30.4.2020
Twitterissä: @anna_parnanen
Kuva: Kari Likonen

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on koronakriisin vuoksi julkaissut viime aikoina nopeutetulla aikataululla tietoja lomautetuista ja työttömistä työnhakijoista. Nopeutetulle tiedon saannille onkin ollut tarvetta, sillä lomautettujen ja työttömien määrä on kasvanut ennennäkemättömän nopeasti koronarajoitusten seurauksena.

Myös Tilastokeskus julkaisi uudet maaliskuun kuukausiluvut työttömyydestä. Työttömyyslukumme tosin jäivät odotetusti TEMin lukuja pienemmiksi, mikä johtuu tilastoinnin eroista.

Kuluttajien luottamus -tutkimuksen huhtikuun lisäkysymyksissä (tiedonkeruu 1.–19.4.2020) pureuduimme samaan teemaan. Kartoitimme, kuinka moni pitää todennäköisenä lomautusta tai työttömyyttä omalla kohdallaan lähikuukausina.

Tulokset ovat huolestuttavia.

Vastanneista 18–74-vuotiaista palkansaajista 15 prosenttia piti joko hyvin (3 %) tai melko (12 %) todennäköisenä, että tulee lähikuukausina pandemian seurauksena lomautetuksi. Tämä tarkoittaa noin 250 000 henkilöä.

Valtaosa eli 85 prosenttia piti lomautusta kuitenkin joko melko tai hyvin epätodennäköisenä.

Kuvio 1. Kuinka todennäköisenä pitää omalla kohdallaan lomautusta tai työttömyyttä koronapandemian seurauksena, prosenttia
Kuvio 1. Kuinka todennäköisenä pitää omalla kohdallaan lomautusta tai työttömyyttä koronapandemian seurauksena, prosenttia
Lähde: Tilastokeskus, kuluttajien luottamus -tutkimuksen lisäkysymykset

Työttömyyttä joko hyvin (4 %) tai melko (9 %) todennäköisenä lähikuukausina piti reilu kymmenen prosenttia (12 %) palkansaajista ja yrittäjistä. Vaikka osuudet ovat varsin pieniä, tarkoittaa tämä noin 296 000 henkeä.

Kokonaiskuvakin on karua katsottavaa. Kuluttajien luottamus -tutkimuksen mukaan niitä, jotka olivat joko jo saaneet irtisanomis- tai lomautusilmoituksen koronapandemian takia tai olivat nimenomaan pandemian vuoksi jo nyt lomautettuna tai työttömänä, oli reilu 300 000.

Kun mukaan lasketaan vielä jo ennen koronakriisiä työttömänä tai lomautettuna olleet, kasvaa määrä jo yli puolen miljoonan.

Taulukko: Koronapandemian takia lomautus- tai irtisanomisilmoituksen saaneet palkansaajat sekä lomautetut ja työttömät, joiden työn menetys johtuu koronapandemiasta, 18–74-vuotiaat, huhtikuu 2020
Saanut pandemista johtuvan lomautusilmoituksen (palkansaaja) 194 000
On lomautettu, lomautus johtuu pandemiasta 79 000
Saanut pandemiasta johtuvan irtisanomisilmoituksen
(palkansaajat)
29 000
Työtön, työttömyys johtuu pandemiasta 34 000
On jo ennen koronaa ollut työtön tai lomautettu 186 000
Yhteensä 522 000

Lähde: Tilastokeskus, kuluttajien luottamus -tutkimuksen lisäkysymykset

Näiden tietojen valossa ei ole ihme, että peräti 70 prosenttia kaikista suomalaisista uskoo pandemian heikentävän yleistä työllisyystilannetta huomattavasti. Lisäksi 26 prosenttia uskoo sen heikentävän kehitystä jossain määrin lähikuukausina. Toisin sanoen lähes kaikki uskovat yleisen työllisyystilanteen heikentyvän lähikuukausina.

Koronapandemia on jo nyt lisännyt niin lomautuksia kuin työttömyyttä. Vielä jää nähtäväksi, missä määrin työmarkkinatilanne heikkenee jatkossa. Kuluttajien luottamus -tutkimuksen tulokset kertovat kuitenkin varsin synkistä työllisyysnäkemyksistä. 

 

Kirjoittaja on erikoistutkija Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikös­sä.

 

Aiemmista blogeista voit lukea koronapandemian vaikutuksista kulutukseen sekä yrittäjien näkemyksistä selviytymisestään koronakriisistä.

 

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
17.6.2022
Johanna Lahtela, Marjut Pietiläinen

Korona-ajan arki on vaihdellut sen mukaan, ovatko palkansaajat olleet lähi- vai etätyössä. Kotitöiden ja hoivavastuun jakautuminen näyttää eronneen naisten ja miesten välillä – etenkin perheellisillä. Pandemian alussa etätyö saattoi näyttäytyä auvoisena yhteisenä kotiaikana, mutta kriisin jatkuessa kotityöt ja hoiva nähtiin taakkana ja huonoa omaatuntoa saatettiin kokea joka suuntaan.

Artikkeli
24.5.2022
Marjut Pietiläinen

Vasta eri näkökulmat huomioivan tiedon avulla väkivalta tulee ilmiönä näkyväksi, jolloin sen vakavuus ja seuraukset voidaan tiedostaa ja siihen pystytään aktiivisesti puuttumaan. Korona-ajan poikkeuksellisuus osoittaa ilmiön säännöllisen ja myös kriisiajat kattavan tilastoinnin tärkeyden.

Artikkeli
23.5.2022
Johanna Lahtela, Marjut Pietiläinen

Kokemukset kiireestä ja työn kuormituksesta korona-aikana eroavat niin lähi- ja etätyötä tekevien kuin eri alojenkin välillä. Muutokset pandemiaa edeltävään aikaan nähden ovat yleisellä tasolla pieniä, mutta yksittäisten palkansaajien kokemuksissa on viitteitä polarisaatiosta. Joidenkin kohdalla työ on kuormittanut entistä enemmän, toisilla työtilanne on keventynyt.

tk-icons