Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Talouskasvu pysähtyi, työllisyys yhä vahvaa – työikäisten väheneminen varjostaa näkymää

16.12.2022
Twitterissä: @kuusisto_tapio
Kuva: Kari Likonen

Vuosi lähenee loppuaan ja taloustilastoja on kattavasti vuoden 2022 kolmelta ensimmäiseltä neljännekseltä. Kuluttajien luottamus on ollut synkällä tasolla jo pidemmän aikaa. Samaan aikaan taloutta kuvaavissa tilastoissa on ollut nähtävissä jäähtymistä, mutta yritykset ovat pärjänneet ainakin pessimistisimpiä odotuksia paremmin.

Tuotanto on kasvanut kesästä 2020 alkaen, jolloin korona­pandemian vaikutus talouteen jäi pelättyä pienemmäksi. Koko talouden tasolla kasvu näyttää jatkuneen kesään 2022 asti. Kesällä tuotannossa nähtiin tasaantumisen merkkejä ja samalla tuottajahintojen nopea nousu näytti päättyneen.

Tarkentuneiden neljännesvuosi­tilinpidon tietojen mukaan bruttokansantuote oli kolmannella neljänneksellä 0,2 prosentin laskussa verrattuna edelliseen neljännekseen (aikaisemmin -0,3 prosenttia).

Toimialoista teollisuuden (toimialat B–E) tuotanto pieneni vuoden kolmannella neljänneksellä huhti-kesäkuun tasolta. Myös rakentamisen ja kaupan toimialoilla koettiin tuotannon laskua.

Hintojen nousu kurjistaa kotitalouksia – korona-ajan säästöt vielä tukena

Yksityiseen kulutukseen on kohdistunut paineita jo useamman neljänneksen aikana, kun palkansaajien reaaliansiot ovat ansiotaso­indeksin mukaan laskeneet. Reaaliansiot laskevat, kun kuluttajahinnat nousevat palkkoja nopeammin. Neljännesvuosi­tilinpidon mukaan yksityisen kulutuksen volyymi kääntyikin laskuun kolmannella neljänneksellä.

Toistaiseksi yksityistä kulutusta ovat tukeneet pandemian aikaan kertyneet ylimääräiset säästöt. Korona­rajoitukset vähensivät palveluiden kysyntää, ja kotitalouksien säästäminen nousi voimakkaasti vuonna 2020. Myös vuonna 2021 kotitalouksien säästämisaste oli positiivinen.

Säästöjä on neljännes­vuosittaisen sektori­tilinpidon perusteella purettu vuoden 2022 aikana. Kausitasoitettu säästämisaste kääntyi negatiiviseksi vuoden toisella neljänneksellä (-2,5 prosenttia). Kolmannella neljänneksellä säästämisaste oli -3,5 prosenttia.

Makrotilastot kuvaavat kotitalouksien tilannetta keskimäärin. Ne eivät ota huomioon, että korkojen ja sähkön hintojen nousu on toistaiseksi vaikuttanut kotitalouksiin hyvin epätasaisesti. Osalla kustannukset ovat nousseet tuntuvasti, osalla nousu on ainakin toistaiseksi jäänyt maltilliseksi.

Suhdanteesta riippumatta työikäiset vähenevät ja eläkeläiset enenevät

Työllisyystilanne on edelleen vahva, ja osalla palvelualoista on työvoimapulaa.

Neljännesvuositilinpidon mukaan työllisiä oli heinä-syyskuussa 0,8 prosenttia vähemmän kuin edellisellä vuosineljänneksellä. Työttömyysaste oli Tilastokeskuksen työvoima­tutkimuksen mukaan heinä-syyskuussa 6,7 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 6,9 prosenttia.

Työllisyystilanteen kiristymiseen paikoittaiseksi työvoimapulaksi vaikuttavat osaltaan muutokset väestörakenteessa. Työikäisen (15–64-vuotiaiden) väestön määrä oli Suomessa suurimmillaan vuonna 2009, jolloin työikäisiä oli 3,55 miljoonaa. Vuosien 2010–2020 aikana työikäisten määrä on vähentynyt 136 000 henkilöllä.

Työikäisten on vuosi vuodelta katettava yhä enemmän eläkeläisten määrän kasvuun liittyviä kustannuksia. Kuviosta 1 näkee hyvän työllisyys­kehityksen vuonna 2021, mutta toisaalta myös eläkeläisten määrän pidempiaikaisen kasvun.

Kuvio 1. Työllisten ja eläkeläisten muutos vuodesta 1987
Kuvio 1. Työllisten ja eläkeläisten muutos vuodesta 1987. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Eläketurvakeskus ja Kela

 

Kirjoittaja työskentelee kansan­talouden tilinpidon parissa Tilasto­keskuksessa.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
4.12.2023
Hanna Sutela

Muissa EU-maissa syntyneiden miesten ja EU:n ulkopuolella syntyneiden naisten työllisyys­asteet ovat meillä korkeat verrattuna Ruotsiin ja EU-keskitasoon. Ulkomailla syntyneiden työllisyys on Suomessa myös kasvanut kansain­välisesti verrattuna ripeästi. Ulkomaalais­taustaisten tekemä työ on kuitenkin muita yleisemmin ns. epätyypillistä, kuten määrä- tai osa-aikaisia työsuhteita taikka vuokra- tai alustatyötä.

Artikkeli
27.11.2023
Tarja Baumgartner, Olga Kambur, Elina Pelkonen

Työllisyyden määritelmää harmonisoitiin kansainvälisessä työvoimatutkimuksessa vuonna 2021. Tuolloin työstä vanhempainvapaalla olevien luokittelu työlliseksi yhtenäistettiin. Aiemmassa vertailussa suomalaisten ja ruotsalaisten naisten työllisyysasteet poikkesivat toisistaan reilusti, mutta uudistuksen jälkeen 20–54-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli Suomessa ja Ruotsissa lähes samalla tasolla.

Artikkeli
17.10.2023
Harri Kananoja, Martti Korhonen, Tapio Kuusisto, Kristiina Nieminen, Katri Soinne

Viime vuosien inflaatio, korkojen nousu ja asuntomarkkinoiden myllerrys ovat koetelleet erilaisia kotitalouksia kovin eri tavoin. Tiukimmilla ovat olleet perheet, joilla on mittava vaihtuvakorkoinen asuntolaina ja huomattavat välttämättömät kulut. Tilastokeskuksen asiantuntijat kurkistavat kolmen esimerkkiperheen elämään.

Blogi
18.9.2023
Reetta Karinluoma, Nata Kivari, Tapio Kuusisto

Suomen talouden kokonaiskuva on kaksijakoinen. Rakentamisen ja teollisuuden hiipuminen ja korkojen nousu synkentävät näkymiä. Valoa luovat energiainvestoinnit ja edelleen hyvä työllisyys­tilanne. Kotitalouksien velkaantumisaste on kääntynyt laskuun.

Artikkeli
30.6.2023
Tarja Baumgartner, Meri Raijas

Muutoksen suuruuteen on voinut vaikuttaa moni samanaikainen tekijä pandemiasta työvoima­tutkimuksen sisältö- ja menetelmä­muutokseen. Eri mittarit kertovat kuitenkin samansuuntaisesta myönteisestä kehityksestä. 

Artikkeli
29.6.2023
Anna Pärnänen

Reilulle neljännekselle alustatyötä tekevistä se on päätyö. Yli puolelle kyse on täydentävästä tai satunnaisesta työstä. Vain 7 prosenttia teki alustatyötä siksi, ettei muuta työtä ollut saatavilla. Tuore kysely antaa yllättävän myönteisen kuvan alusta­työntekijöiden autonomiasta. Valtaosa kokee voivansa kontrolloida työtehtäviään ja -aikojaan. 

tk-icons