Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Julkisen sektorin supistaminen uhkaa vastavalmistuneiden työllistymistä

2.11.2015

Viimeisimpien tilastotietojen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huononi vuonna 2013. Edellisten vuosien tapaan parhaiten työllistyivät korkeimmin koulutetut, joista työllisiä oli noin 85 prosenttia valmistuneista.

Kuvio 1.Tutkinnon suorittaneiden työllisyys koulutusasteen mukaan vuoden kuluttua valmistumisesta 2010–2013

Kuvio 1.Tutkinnon suorittaneiden työllisyys koulutusasteen mukaan vuoden kuluttua valmistumisesta 2010–2013, %

Lähde: Tilastokeskus, Sijoittuminen koulutuksen jälkeen- tilasto

Tilastotiedoista käy ilmi myös mille yhteiskunnan sektoreille vasta­valmistuneet ovat sijoittuneet. Niiden perusteella voi tehdä päätelmiä siitä, mitä vaikutuksia erityisesti julkisen sektorin työ­paikkojen vähentymisellä voi olla vasta­valmistuneiden työllistymiseen.

Tilastokeskuksen sijoittumispalvelussa viimeisimmät tiedot tutkintonsa suorittaneiden työnantaja­sektorista olivat tätä kirjoittaessa vielä vuodelta 2012.

Kuvio 2. Tutkinnon suorittaneiden työllisten työnantajasektori vuoden kuluttua valmistumisesta vuonna 2012

Kuvio 2. Tutkinnon suorittaneiden työllisten työnantajasektori vuoden kuluttua valmistumisesta vuonna 2012, %

Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu

 

Kuvio 3. Tutkinnon suorittaneiden työllisten työnantajasektori vuoden kuluttua valmistumisesta vuonna 2012

 Kuvio 3: Tutkinnon suorittaneiden työllisten työnantajasektori vuoden kuluttua valmistumisesta vuonna 2012, henkilöä

Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu

Kuviot 2 ja 3 ja seuraavat luvut kuvaavat tutkinnon suorittaneiden työllisten työnantaja­sektoria vuoden kuluttua valmistumisesta vuonna 2012.

Vuonna 2012 yliopisto­tutkinnon suorittaneista työllisistä palkan­saajia oli 97 prosenttia. Valtion tai kunta­sektorin palveluksessa oli 43 prosenttia. Tässä ryhmässä valtiolle työllistyneitä oli luku­määräisesti eniten kaikista tutkinnon suorittaneista.

Palkansaajien osuus oli yhtä suuri myös ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista. Kolmannes työllistyneistä oli julkisen sektorin, lähinnä kuntien palveluksessa.

Vastaavasti toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneista työllisistä palkan­saajia oli selvä enemmistö eli 94 prosenttia. Yritysten palveluksessa oli 62 prosenttia ja julkisella sektorilla, lähinnä kunnissa, työskenteli noin neljännes. Luku­määräisesti julkiselle sektorille työllistyneitä oli kuitenkin eniten tässä ryhmässä.

Julkisen sektorin työ­paikkojen vähentäminen voikin iskeä pahasti juuri korkeammin koulutettujen, vasta­valmistuneiden nuorten työllistymis­mahdollisuuksiin, ellei yksityiselle sektorille synny korvaavia työ­paikkoja. Yleinen taloustilanne ja julkisen sektorin säästöjen kohdentuminen luonnollisesti vaikuttavat siihen, miten tilanne kehittyy. Mutta ei liene väärin arvattu, että yhä useamman tutkinnon suorittaneen osoite saattaa jatkossa olla ulkomailla.

 

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
4.5.2021
Pertti Taskinen

Kun työvoimatutkimus uudistui alkuvuonna, työllisyys­luvut muuttuivat takautuvasti. Lisäksi työmarkkinoita on ravistellut korona­vitsaus. Kuinka lukuja pitäisi ymmärtää tässä monimutkaisessa tilanteessa? Sääntö on yksinkertainen: on katsottava niitä lukuja, joita on julkaistu vuoden 2021 maaliskuusta alkaen.

Artikkeli
27.4.2021
Miia Huomo

Koululaisia on nyt hiukan enemmän kuin vuosikymmen sitten. Yhä useampi heistä asuu kaupungeissa. Pienet kyläkoulut ovat lähes kadonneet Suomesta, kun koulunkäyntiä on keskitetty koulukeskuksiin ja yhtenäiskouluihin. Kainuussa ja Lapissa koulumatka voi olla jopa yli 50 kilometriä suuntaansa.
 

Blogi
18.2.2021
Pertti Taskinen

Lisäsikö etätyöhön siirtyminen työtunteja korona­vuonna? Yksiselitteisen vastauksen sijaan on pyrittävä tunnistamaan ryhmiä, jotka siirtyivät etätöihin, ja myös katsottava, kuinka paljon keskimääräinen tehty viikkotyö­tuntimäärä muuttui.

Artikkeli
4.2.2021
Pertti Taskinen

Työttömyyden lisäksi koronakriisi on pahentanut piilotyöttömien, enemmän työtunteja haluavien osa-aikaisten ja muidenkin työtä etsivien tilannetta. Työn puutteesta kärsivien EU-maiden kärkipäähän ovat heti suurtyöttömyys­maiden jälkeen nousseet Suomi ja Ruotsi.  

tk-icons