Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Nuoret vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa – eniten Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla?

20.11.2017
Twitterissä: @mika_witting

Keskustelussa syrjäytymisuhan alla olevista nuorista huomio kiinnittyy usein peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla oleviin nuoriin. Syrjäytymisen ennaltaehkäisyn ja tehokkaan koulutuspolitiikan perustaksi tarvitaan ajantasaista ja luotettavaa tietoa siitä, kuinka paljon tällaisia nuoria väestössä tosiasiassa on.

Väestön koulutusrakennetilasto perustuu Tilastokeskuksen tutkintorekisteriin, jonka perusta on luotu vuoden 1970 väestölaskennassa. Perusdatan päälle on vuosittain lisätty koulutuksen järjestäjiltä ja oppilaitoksilta kerätyt tutkintotiedot. Rekisteri on korkealaatuinen ja kattava Suomessa suoritettujen tutkintojen osalta, mikä mahdollistaa yksityiskohtaisen analyysin.  

Rekisteristä puuttuu kuitenkin suuri osa sekä suomalaisten että ulkomaalaisten ulkomailla suorittamista tutkinnoista.  

Ulkomaalaisten ja suomalaisten ulkomailla suorittamia tutkintoja päivitetään vuosittain kahdesta lähteestä. Valviralta saadaan tiedot ulkomailla suoritetuista ja Suomessa laillistetuista terveydenhuollon tutkinnoista ja Opetushallitukselta saadaan ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnistamis- ja rinnastamispäätökset.

Päivitysaineistoista saadut tutkintotiedot eivät juurikaan korjaa rekisteriin jo syntynyttä ja jatkuvasti kasvavaa tutkintovajetta. Päivitysaineistot koskevat pääasiassa uusia maahanmuuttajia, painottuvat korkeakoulututkintoihin ja ovat riippuvaisia henkilöiden omista ilmoituksista tutkintoja käsitteleville viranomaisille.

Niihin kansalaisiin, jolla ei ole merkintää tutkintorekisterissä, viitataan tilastotarkasteluissa termillä ”Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa”. Tilastokeskus ei kerää peruskoululaisten tietoja henkilöpohjaisena, joten ensimmäinen mahdollinen tutkintotieto rekisterissä on toisen asteen tutkinto. Termin taustalla on myös oletus siitä, että syntyperäinen suomalainen, jolla ei ole merkintää toisen asteen tutkinnosta, on oppivelvollisuuden myötä suorittanut perusasteen tutkinnon. Ulkomaalaistaustaisista emme kuitenkaan tiedä, onko suoritettuna perusasteen tutkinto vai korkeampi tutkinto.

Globalisaation myötä suomalaiset ovat entistä heterogeenisempiä. Maahanmuuttajien osuus Suomen väestöstä kasvaa, minkä lisäksi suomalaiset opiskelevat ja suorittavat tutkintoja aiempaa enemmän myös ulkomailla. Näistä ulkomailla suoritetuista tutkinnoista ei tule kattavasti tietoa Tilastokeskuksen tutkintorekisteriin. Emme siis voi tarkasti tietää, kuinka moni ilman koulutusta olevista on oikeasti ilman suoritettua tutkintoa.

Väestön koulutustason nousu on Suomessa pysähtynyt, ja aiheesta on käyty aktiivista keskustelua useissa eri yhteyksissä. Tutkintorekisterin alipeittävyys ja aivovuoto eivät selitä korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuuden laskua (Kalenius & Karhunen). Tutkintotietojen puutteellisuus vaikuttaa kuitenkin selvästi tarkasteluihin, joissa keskitytään ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa oleviin.

Voimakkainta alipeiton vaikutus on alueilla, joilla asuu paljon maahanmuuttajia. Lisäksi tutkintotietojen puuttuminen heikentää merkittävästi koulutustasoa sellaisissa maakunnissa, joista lähdetään usein ulkomaille opiskelemaan. Ahvenanmaalaiset nuoret suorittavat usein tutkinnon Ruotsissa tai muualla ulkomailla, joten koulutustaso Ahvenanmaalla jää alle todellisen koulutustason. Kaikki ulkomailla opiskelevat eivät tietystikään palaa lähtömaakuntiinsa.

Taulukko 1. 20–29-vuotias väestö koulutustason ja syntyperän mukaan 2016

20-29-vuotias väestö koulutustason ja syntyperän mukaan 2016

Lähde: Tilastokeskus, koulutustilastot

Eniten perusasteen varassa olevia 20–29-vuotiaita oli Uudellamaalla – joka viides ikäryhmästä.  Lukuun (21 %) on kuitenkin suhtauduttava kriittisesti, sillä Uudellamaalla oli myös eniten ulkomaalaistaustaisia, joiden ulkomailla suorittamista tutkinnoista meillä ei ole tietoa. Uudellamaalla asuvista ulkomaalaistaustaisista nuorista 61 prosentilla ei ollut merkintää tutkinnosta. Tämä tarkoittaa sitä, että 46 prosenttia kaikista Uudellamaalla asuvista perusasteen tutkinnon varassa olevista oli ulkomaalaistaustaisia.

Ahvenanmaalla peräti 75 prosenttia ulkomaalaistaustaisista oli ilman tutkintotietoa. Pienin perusasteen varassa olevien osuus oli Etelä-Pohjanmaalla, jossa 20–29-vuotiaista ilman tutkintoa oli 12 prosenttia. Toisaalta Etelä-Pohjanmaalla ulkomaalaistaustaisten osuus 20–29-vuotiaasta väestöstä oli kaikkein pienin.

Tilastokeskus selvittää parhaillaan, millä keinoilla tutkintorekisterin laatua ja kattavuutta ulkomaisten tutkintojen osalta voidaan parantaa.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
5.12.2022
Pekka Myrskylä

”Onneksi elinaika on pidentynyt, ja meistä on nyt yli 70-vuotiaina elossa vielä yli 70 prosenttia”, kirjoittaa Tilasto­keskuksesta eläköitynyt väestö­asiantuntija Pekka Myrskylä. Hän peilaa suurten ikäluokkien vaiheita myöhempiin ikäryhmiin ja omaan elämäänsä.

Blogi
31.10.2022
Tarja Seppänen

Koronarajoitusten myötä itseohjatusti opiskelleiden osuus yritysten henkilöstöstä kasvoi selvästi vuonna 2020, kertoo viiden vuoden välein julkaistava henkilöstökoulutusta koskeva tutkimus. Korona-aikana koulutukset siirtyivät verkkoon, webinaarit saavuttivat suursuosion ja etäkoulutukset toivat kustannussäästöjä yrityksille.

Artikkeli
17.12.2021
Ella Pitkänen, Kaisa Saarenmaa

Digitaalisen teknologian harppoen edennyt kehitys on vaikuttanut olennaisesti suomalaislasten ja -nuorten elämään. Älylaitteet, pikaviestimet ja moninaiset sosiaalisen median palvelut tavoittavat päivittäin likipitäen kaikki nuoret. Erityisesti suosiotaan on kasvattanut digitaalinen pelaaminen. Samalla osa lapsista ja nuorista on kuitenkin altistunut mediayhteiskunnan ikäville lieveilmiöille.

tk-icons