Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Tilasto-olympialaiset innostivat taas nuoria – osallistujia kymmenistä kouluista

6.7.2022
Twitterissä: @marika_jokinen
Kuva: Aki Harju

Tilasto-olympialaiset perehdyttivät jälleen lähes 200 nuorta tilastojen kiehtovaan maailmaan. Tilastokeskuksen viidettä kertaa järjestämään kilpailuun osallistui 88 joukkuetta kymmenistä kouluista eri puolilta Suomea.

Kilpailun merkitys suomalais­nuorten tilasto­innostuksen herättäjänä ja tilastollisen lukutaidon kehittäjänä on keskeinen. Viime vuosien aikana tilasto-osaamistaan on päässyt vahvistamaan jo tuhatkunta koululaista ja opiskelijaa.

Tilasto-olympialaisten kilpailukausi 2021–2022 huipentui 13.6.2022 järjestettyyn juhlagaalaan Aalto-yliopistolla Espoon Otaniemessä. Kansallisen kilpailun parhaat palkittiin osana valtakunnallisten LUMA-päivien kansainvälistä StarT-gaalaa, jossa palkittiin myös ansioituneimpia lasten, nuorten ja oppimisyhteisöjen tiede- ja teknologia­projekteja ympäri maailmaa.

Kilpailukategorioita oli kaksi: yläkoulu sekä lukio ja toisen asteen ammatilliset oppilaitokset. Molemmista sarjoista palkittiin kolme parasta joukkuetta. Kansallisen finaalin kilpailutyönä oli tuottaa pienimuotoinen tilastotutkimus ennalta annetusta aineistosta. Lisäksi kategorioiden parhaat joukkueet tekivät kahden minuutin mittaiset ympäristö­aiheiset videot, jotka lähtivät tavoittelemaan menestystä kilpailun kansainvälisessä finaalissa.

Ensimmäisen sijan vei molemmissa sarjoissa Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu, mutta menestystä saivat myös Mankkaan koulu ja Otaniemen lukio Espoosta sekä Turun lyseon koulu ja Joroisten lukio.

Opettajat viestinviejinä ja -tuojina

Kilpailua oli suositeltu kavereille, ja opettajat olivat vinkanneet siitä myös kollegoilleen, mikä onkin yksi kilpailun tunnetuksi tekemisen kulmakivistä. Jotta tilasto-olympialaiset saavat riittävästi ansaitsemaansa näkyvyyttä nuorten tilastotaitojen kirittäjänä, on tärkeää, että kilpailuun osallistuneet välittävät muille myönteisiä tuntojaan. Jos osallistuminen koetaan opetusta ja oppimista tukevaksi, osallistumis­kynnys madaltuu huomattavasti.

Entä mikä on opettajan panos kilpailuun osallistumisessa?

Viikin normaalikoulun vastuuopettaja Päivi Korhonen, joka luotsasi ryhmiä molemmissa kategorioissa, kertoi olleensa lähinnä viestintuoja kilpailun eri vaiheissa. Kilpailussa menestyneet ja finaali­vaiheeseen päässeet oppilaat tekivät kilpailutöitään hyvin itsenäisesti ja oma-aloitteisesti. Huikeata tilasto-osaamista osoittivatkin lukio-sarjassa voittoon yltänyt Pyry Pohjanoksa sekä yläkoulu-sarjassa Katri Asp ja Erika Takio.

Apua ei kyselty juuri Turussakaan. Turun lyseon koulun vastuuopettaja Marko Mäkinen totesi, että eipä hänen tukeaan juuri tarvittu. Hänen ryhmänsä saavutti menestystä kansallisen kilpailun ohella myös yleisö­äänestyksessä tultuaan hienosti ykkössijalle ylä­koululaisten sarjassa. Molemmista kategorioista äänestettiin parhaat kansainväliseen kilpailuun lähetettyjen videoiden joukosta.

Toisinaan tilasto-olympialaisten eri vaiheissa opettajan ohjaus ja tuki ovat korvaamattomia.

Joroisten lukion vastuuopettaja Leonid Yakovlev kertoi olleensa aina käytettävissä, kun työn edistymisessä, näkökulman rajaamisessa tai vaikkapa menetelmien valinnassa ilmeni haasteita. Hänen ryhmänsä saavutti menestystä kansallisen kilpailun lisäksi myös lukiosarjan yleisö­äänestyksessä, jossa voittoon kiri Uuna Coda Zapettan video uhanalaisista eläimistä Suomessa ja vertailumaissa.

Osallistuminen kannattaa

Tilasto-olympialaisiin osallistuminen kannattaa, kertoivat kaikki haastatellut nuoret. Monilla siinsi mielessä jo seuraava kilpailukausi ja uudet ideat. Uusien asioiden, välineiden, ohjelmien ja tilasto­käsitteiden omaksuminen oli koettu motivoivana, ja moni kertoikin oppimisen olleen parasta antia koko kilpailussa. Myös yhdessä tekeminen, suunnittelu, ideointi ja toteutus olivat monen mielestä antoisia kokemuksia.

Tunnelma palkintogaalassa oli juhlallinen, ja työ lasten ja nuorten parissa tutkitun tiedon edistämiseksi ja tunnetuksi tekemiseksi tuntui erityisen merkitykselliseltä. Alusta asti oli selvää, että oppiminen ei tunne maantieteellisiä rajoja ja että erityisesti yhdessä toimiminen yhdistää väkevästi.

Juhlapäivä päättyi yhdessä vietettyyn illalliseen. Iloinen ja rento puheensorina välittyi jokaisesta pöydästä. Mikäs tässä on ollessa, kun on mainetta ja kunniaa juuri saavutettu, tuore palkinto jokaisella taskussa ja kesälomaakin vasta tovi takana. Saattoipa jokunen uusi ystävyys­suhdekin ruokailun tuoksinassa syntyä.

Parasta taisi kuitenkin järjestäjien kannalta olla se, että jälleen kerran nämä uskomattoman taitavat ja osaavat nuoret osoittivat kyvykkyytensä. Juuri siksi tätä työtä kannattaa tehdä vuoden jokaisena päivänä.

 

Marika Jokinen työskentelee Tilastokeskuksessa koulutuspäällikkönä.

Katso videolta kilpailussa menestyneiden oppilaiden ja heitä luotsanneiden opettajien kertovan tarkemmin kokemuksistaan:

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
1.7.2022
Sirkku Hiltunen

Suomi lukuina 2022 -julkaisujen kesä alkoi tänä vuonna vauhdikkaasti: uunituoreet taskutilastot olivat jo kesäkuun alussa mukana juhlistamassa Tutkitun tiedon teemavuotta Heurekassa. Taskuun menevään julkaisuun on jälleen kerran koottu mielenkiintoisia tilastolukuja – vanhimmat lähes 300 vuoden takaa. Lue blogista toimittajan poiminnat.

Blogi
9.6.2022
Anna Pärnänen

Suuri määrä eri mittareita kertoo monenlaista tarinaa lasten tilanteesta Suomessa, mutta tieto on hajallaan. Tilastokeskus suunnittelee lapsia ja nuoria koskevaa tietoa kokoavan portaalin – paitsi helpottaakseen tiedon käytettävyyttä myös palvellakseen kansallisen lapsistrategian toteutusta.

Blogi
7.3.2022
Leena Storgårds

YK:n tilastotoimen laatimat tilastotyön perus­periaatteet täyttävät tänä vuonna 30 vuotta. Vuosien saatossa niiden merkitys on vahvistunut yhteiskunnassa. Perus­periaatteet luovat hyvän perustan tietojen hallinnalle ja jakamiselle erityisesti julkisella sektorilla.

Blogi
4.2.2022
Juho Keva

Saamelaisista voisi tuottaa helposti monin tavoin käyttö­kelpoista tilastotietoa olemassa olevista lähteistä, muistuttaa Juho Keva saamelaisten kansallis­päivän kunniaksi. Hän laskee, että saamelaisten määrä saamelais­alueen ulkopuolisessa Suomessa on huomattavasti korkeampi kuin kielitaustan perusteella päästään tarkastelemaan.

Blogi
24.1.2022
Anna Mustonen

Finnveran vientitakuut ja erityistakaukset esitetään jatkossa valtion takauskannan sijaan erillisessä, lakisääteisille takauksille varatussa kohdassa julkisyhteisöjen vastuiden julkaisussa. Muutoksen myötä Suomen valtion takausten vertailtavuus muihin EU-maihin paranee.

Blogi
12.1.2022
Marika Jokinen, Heli Korhonen

Luotettavan tiedon kysyntä on nyt valtava. Tilastokeskuksen asiantuntijoiden laatimat tilasto-oppaat tarjoavat oivallista tietoa tilastojen luonteesta ja käytöstä sekä johdattavat luotettavan tiedon lähteille. 

Blogi
5.1.2022
Leena Aulaskari, Jaana Kesti

Nuorille suunnatut tilastokilpailut ovat tapa edistää media­lukutaitoa ja lähde­kritiikkiä. Suomen koululaiset ovat pärjänneet kisoissa hyvin. Tänä vuonna on taas uusia mahdollisuuksia oppia ja menestyä. 

tk-icons