Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Tilastokin voi toimia esikuvana

7.9.2020
Kuva: Kari Likonen

Suomessa on keväällä 2020 vahvistettu ensimmäiset, ei perheen sisäiset adoptiot samaa sukupuolta olevien parien perheisiin. Tämä mahdollisuus, jota tasa-arvon edistymisen nimissä on odotettu ja josta moni perhe ja yksilö on haaveillut kauan, tuli voimaan kolme vuotta sitten (1.3.2017).

Perhetasolla adoptio on unelmien täyttymys. Yhteisö- ja yhteiskunta­tasolla saatiin uusi esikuva, uudenlainen (virallinen) muoto perheelle ja perheen muodostumiselle.

Tilastoinnin osalta tapahtuma harvinaisuutensa vuoksi ei erotu julkaistavissa tilastoissa. Yksi keskeinen tilastoinnin periaate on, ettei pieniä luokkia julkaista.

Helsinki Pride -tapahtuman teemana on tänä korona­vuotena esikuvat. Yleisesti ajatellaan, että esikuva on henkilö, jonka ajatuksista ja toiminnasta on otettu tai voisi ottaa mallia.

Seksuaali- ja sukupuoli­vähemmistölle on kautta aikain esikuvina toimineet avoimesti lesboina, homoina ja trans­ihmisinä elävät henkilöt, usein julkkikset. Tove janssonien, touko laaksosten ja martina navratilovien merkitystä ei voi kieltää.

Voivatko tilastot kertoa jotain esikuvista?

Tilastot eivät pysty eikä niiden ole tarkoituskaan tuoda esiin yksittäisiä tapahtumia eikä siis yksittäisiä esikuvia, henkilöitä. Mutta tilastot voivat näyttää esikuvia ryhmä- ja yhteiskunta­tasolla.

Minusta esikuvana voivat myös toimia arkiset asiat, tilastojen kertomukset joukoista. Kun edes osa perheiden ja parisuhteiden moninaisuudesta saadaan näkyviin tilastoissa, vahvistetaan esikuvia.

Suomessa elää noin 7 000 henkilöä avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa samaa sukupuolta olevan puolisonsa kanssa. Vaikka tämä ei suinkaan ole koko kuva seksuaali- ja sukupuoli­vähemmistöstä, voivat he olla arjen esikuvina monille – niin nuorille kuin iäkkäämmille, niin sateenkaari­kansalle kuin koko väestölle. Miksei politikoillekin.

Toinen yhteys tilastojen ja esikuvien välille löytyy myös helposti. Esikuvan pitää heijastaa totuutta. Jos se ei ole totta, se on haavekuva. Valitettavasti maailmassa leviää yhä enenevässä määrin väärää tietoa.

Kansainvälistä tilastotoimea ohjaavat tarkat, asiantuntijoiden yhdessä sopimat periaatteet, joita noudatetaan ja joiden noudattamista seurataan. Tilastoista löytyvät tiedot ovat luotettavia esikuvia.

Tilastot kertovat, että meitä on moneksi. Hyvää ja turvallista Pride-viikkoa kaikille 5,5 miljoonalle Suomessa asuvalle!

 

Kirsti Pohjanpää on ryhmäpäällikkö Tilastokeskuksen tieto- ja tilasto­palvelut -palvelualueella.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
12.1.2023
Markus Sovala

Suomessa on laadukkaat rekisterit. Niistä saatavaa tietoa yhdistelemällä syntyy tieto­varallisuus, joka on Suomen kilpailu­etu. Sitä hyödyntämällä teemme parempia päätöksiä tulevaisuudessa.  

Blogi
1.12.2022
Markus Korhonen, Anna Mustonen

Ensi vuoden alussa toimintansa aloittavat hyvinvointialueet tuovat paitsi muutoksia kansantalouden tilinpidon tilastojulkaisuihin myös epävarmuutta muutosvaiheen tilastotietoihin. Ensimmäisen kerran uutta sektoriluokitusta käytetään kesäkuussa 2023 julkaistavassa Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain -tilastossa.

Blogi
24.10.2022
Jukka Hoffren

Demokratioissa tilastot ovat osa yhteiskunnallista keskustelua, päätöksentekoa sekä seurausten arviointia  ja puolueettomina ne luovat edellytyksiä kompromisseille. Tietoon perustuva päätöksenteko edellyttää hidasta, harkitsevaa ja kyseenalaistavaa ajattelua. Jotta demokratia säilyisi informaatioyhteiskunnan perustana, tulisi tilastojen luku- ja käyttötaidosta tehdä yleinen kansalaistaito.

Blogi
20.10.2022
Anna Pärnänen

Miten keskustelisimme nyt vaikkapa palkkojen ostovoimasta – eli inflaatiosta ja ansioiden kehityksestä – tai nuorten mielenterveysongelmista, jos mitään tilastotietoa yhteiskunnasta ei olisi olemassa? kysyy Anna Pärnänen Euroopan tilastopäivän blogissaan. 

Blogi
1.7.2022
Sirkku Hiltunen

Suomi lukuina 2022 -julkaisujen kesä alkoi tänä vuonna vauhdikkaasti: uunituoreet taskutilastot olivat jo kesäkuun alussa mukana juhlistamassa Tutkitun tiedon teemavuotta Heurekassa. Taskuun menevään julkaisuun on jälleen kerran koottu mielenkiintoisia tilastolukuja – vanhimmat lähes 300 vuoden takaa. Lue blogista toimittajan poiminnat.

Blogi
9.6.2022
Anna Pärnänen

Suuri määrä eri mittareita kertoo monenlaista tarinaa lasten tilanteesta Suomessa, mutta tieto on hajallaan. Tilastokeskus suunnittelee lapsia ja nuoria koskevaa tietoa kokoavan portaalin – paitsi helpottaakseen tiedon käytettävyyttä myös palvellakseen kansallisen lapsistrategian toteutusta.

tk-icons