Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Tilastokin voi toimia esikuvana

7.9.2020
Kuva: Kari Likonen

Suomessa on keväällä 2020 vahvistettu ensimmäiset, ei perheen sisäiset adoptiot samaa sukupuolta olevien parien perheisiin. Tämä mahdollisuus, jota tasa-arvon edistymisen nimissä on odotettu ja josta moni perhe ja yksilö on haaveillut kauan, tuli voimaan kolme vuotta sitten (1.3.2017).

Perhetasolla adoptio on unelmien täyttymys. Yhteisö- ja yhteiskunta­tasolla saatiin uusi esikuva, uudenlainen (virallinen) muoto perheelle ja perheen muodostumiselle.

Tilastoinnin osalta tapahtuma harvinaisuutensa vuoksi ei erotu julkaistavissa tilastoissa. Yksi keskeinen tilastoinnin periaate on, ettei pieniä luokkia julkaista.

Helsinki Pride -tapahtuman teemana on tänä korona­vuotena esikuvat. Yleisesti ajatellaan, että esikuva on henkilö, jonka ajatuksista ja toiminnasta on otettu tai voisi ottaa mallia.

Seksuaali- ja sukupuoli­vähemmistölle on kautta aikain esikuvina toimineet avoimesti lesboina, homoina ja trans­ihmisinä elävät henkilöt, usein julkkikset. Tove janssonien, touko laaksosten ja martina navratilovien merkitystä ei voi kieltää.

Voivatko tilastot kertoa jotain esikuvista?

Tilastot eivät pysty eikä niiden ole tarkoituskaan tuoda esiin yksittäisiä tapahtumia eikä siis yksittäisiä esikuvia, henkilöitä. Mutta tilastot voivat näyttää esikuvia ryhmä- ja yhteiskunta­tasolla.

Minusta esikuvana voivat myös toimia arkiset asiat, tilastojen kertomukset joukoista. Kun edes osa perheiden ja parisuhteiden moninaisuudesta saadaan näkyviin tilastoissa, vahvistetaan esikuvia.

Suomessa elää noin 7 000 henkilöä avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa samaa sukupuolta olevan puolisonsa kanssa. Vaikka tämä ei suinkaan ole koko kuva seksuaali- ja sukupuoli­vähemmistöstä, voivat he olla arjen esikuvina monille – niin nuorille kuin iäkkäämmille, niin sateenkaari­kansalle kuin koko väestölle. Miksei politikoillekin.

Toinen yhteys tilastojen ja esikuvien välille löytyy myös helposti. Esikuvan pitää heijastaa totuutta. Jos se ei ole totta, se on haavekuva. Valitettavasti maailmassa leviää yhä enenevässä määrin väärää tietoa.

Kansainvälistä tilastotoimea ohjaavat tarkat, asiantuntijoiden yhdessä sopimat periaatteet, joita noudatetaan ja joiden noudattamista seurataan. Tilastoista löytyvät tiedot ovat luotettavia esikuvia.

Tilastot kertovat, että meitä on moneksi. Hyvää ja turvallista Pride-viikkoa kaikille 5,5 miljoonalle Suomessa asuvalle!

 

Kirsti Pohjanpää on ryhmäpäällikkö Tilastokeskuksen tieto- ja tilasto­palvelut -palvelualueella.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
19.3.2024
Jaana Huhta

Meneillään olevan verkkouudistuksemme tavoitteena on tarjota tilastoja nykyaikaisemmassa ja helpommin löydettävässä muodossa erilaisille tilastonkäyttäjille. Tilastojen julkistamisen johtotähtenä on: data ensin. Teksti rakentaa tilastoille merkityksen. Jotta kaikki pääsevät yhtä vaivattomasti tilastojen äärelle, tulee kaikessa tilastokirjoittamisessa käyttää selkeää ja ymmärrettävää kieltä.

Blogi
16.2.2024
Markus Sovala

Suomen tilastojärjestelmä ylsi ykkössijalle 186 valtiota kattaneessa vertailussa. Tilastokeskuksen pääjohtaja löytää kolme perustetta Suomen menestykselle Maailmanpankin arviossa.

Blogi
1.9.2023
Maija Metsä

Kesälomani lopulla seurasin sivusilmällä lukiolaisnuoren pakkausruljanssia. Edessä oli vaihto-oppilasvuosi ja lähtöön muutama päivä. Mahtuisiko matkaan myös taskullinen tietoa Suomesta?

Artikkeli
30.6.2023
Marjut Pietiläinen, Joonas Toivola, Minna Wallenius

Vuoden 2022 lopussa Suomessa oli yhteensä 4 323 saman sukupuolen parin muodostamaa perhettä. Näiden perheiden määrä kasvoi edellisvuodesta 303 perheellä. Neljännes saman sukupuolen parien perheistä oli lapsiperheitä. Perhetilaston mukaan 1 807 lasta kasvaa sateenkaariperheissä. Vaikka osa kirjosta jää yhä piiloon, on sateenkaariperheiden näkyvyys lakimuutosten myötä parantunut.

Blogi
2.5.2023
Tapio Kuusisto

Talouden keskeiset mittarit näyttävät isoja ja risti­riitaisiltakin vaikuttavia muutoksia. Tilastojen päälinja lienee oikea, mutta lukuihin voi laskennan tarkentuessa tulla revisioitakin, kun talouden rakenteessa on tapahtunut muutoksia. Tarkentumisten suuntaa ei pysty ennakoimaan, se vaihtelee eri vuosien välillä.  

tk-icons