Meneillään olevan verkkouudistuksemme tavoitteena on tarjota tilastoja nykyaikaisemmassa ja helpommin löydettävässä muodossa erilaisille tilastonkäyttäjille. Tilastojen julkistamisen johtotähtenä on: data ensin. Teksti rakentaa tilastoille merkityksen. Jotta kaikki pääsevät yhtä vaivattomasti tilastojen äärelle, tulee kaikessa tilastokirjoittamisessa käyttää selkeää ja ymmärrettävää kieltä.
- Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.
Sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa myös tilastoihin
Yhteiskunnan muutos heijastuu väistämättä myös tilastoihin. Tilastojen kuvaaman ilmiön tai toimintaympäristön muuttuessa on tilastotuotannon kehityttävä, jotta tilastot edelleen kertovat sen hetkisestä todellisuudesta tarkasti ja luotettavasti.
Sote- ja maakuntauudistus on juuri tämän tyyppinen yhteiskuntaa muuttava uudistus. Sen lisäksi että uudistuksen vaikutukset näkyvät jokaisen kansalaisen arjessa, näkyvät ne myös Tilastokeskuksen tilastoissa.
Sote- ja maakuntauudistus on suurimpia hallinnollisia uudistuksia mitä Suomessa on tehty. Maakuntien perustamisen myötä Suomeen syntyy uusi julkisen hallinnon taso ja uusia toimijoita. Maakunnille siirtyy huomattava määrä tehtäviä kunnilta sekä jonkin verran valtiolta. Muutos tarkoittaa muun muassa valtavaa henkilöstösiirtymää työnantajalta toiselle, omaisuusjärjestelyjä, uusia vaaleja, muutoksia kuntatalouteen ja sote-palveluiden rahoitukseen, uusia hallinnollisia toimijoita ja muita yksiköitä.
Nämä muutokset vaikuttavat laajasti myös tilastoihin ja Tilastokeskuksen tilastotuotantoon. Kuntien henkilöstöä ja palkkoja kuvaavaan palkkatilastoon uudistuksella on merkittäviä vaikutuksia, kun suuri määrä henkilöstöä siirtyy työnantajalta toiselle.
Kuntataloustilasto puolestaan kuvaa kuntien menoja ja tuloja sekä velkoja ja varallisuutta, jolloin tilastoon kohdistuu merkittäviä muutoksia sote-palveluiden siirtyessä kunnilta maakunnille. Muutoksella tulee olemaan huomattava vaikutus myös julkisen talouden tilastointiin kansantalouden tilinpidossa sekä julkisyhteisöjen alijäämä- ja velkaraportointiin.
Sote- ja maakuntauudistus tuo mukanaan muutoksia alue- ja sektoriluokitukseen sekä tilastojen aikasarjoihin. Sektoriluokituspäätöksiä maakuntien ja muiden uusien yksiköiden osalta ei ole vielä tehty, sillä ne odottavat sote- ja maakuntalainsäädännön vahvistamista. Tiedossa kuitenkin on, että julkisyhteisöjen osalta sektoriluokitukseen otetaan käyttöön uusi alasektori. Alueluokitus muuttuu muutamien kuntien vaihtaessa maakuntaa.
Aikasarjojen osalta tilanne käydään läpi tilastokohtaisesti. Mahdollisuuksien mukaan tilastoihin voidaan tuottaa uuden alueluokituksen mukaisia aikasarjoja taaksepäin. Joidenkin tilastojen kohdalla ilmiöalueen merkittävä muuttuminen voi johtaa aikasarjojen katkeamiseen.
Jokaiselle tilastolle luotettavan pohjan muodostaa tiedonhankinta. Tilastokeskus kerää tietoja yrityksiltä ja julkisen hallinnon toimijoilta sekä kotitalouksilta. Maakunnat ovat tällä hetkellä Tilastokeskuksen näkökulmasta vain osa alueluokitusta, mutta jatkossa ne tulevat olemaan julkisen hallinnon toimijoita ja näin ollen myös tärkeitä tiedonantajia Tilastokeskuksen tiedonkeruissa. Osa tiedoista saadaan hallinnollisina aineistoina, mutta osa on kerättävä tiedonkeruulomakkeilla.
Näin ollen maakuntauudistus tarkoittaa Tilastokeskukselle myös tiedonhankinnan kehittämistä ja uusia tai laajennettuja tiedonkeruita, jotta tilastojen tarkkuus ja luotettavuus säilyvät nykyisellä tasolla.
Sote- ja maakuntauudistuksen myötä myös tiedonkäyttäjien tarpeet muuttuvat. Mahdollisesti tarvitaan kokonaan uusia tilastoja tai joihinkin nykyisistä tilastoista on tarvetta lisätä uusia maakuntatason tietoja. Lisäksi nykyisiä tietopalveluita on arvioitava suhteessa asiakkaiden uusiin tietotarpeisiin sekä pohdittava aluetiedon uudenlaista palvelukokonaisuutta. Tilastokeskus selvittää käyttäjien tietotarpeita uusiin maakuntiin liittyen.
Edellä mainittujen tilastojen lisäksi sote- ja maakuntauudistuksella on vaikutusta useisiin muihin Tilastokeskuksen tilastoihin, muun muassa ansiotasoindeksiin, työvoimakustannusindeksiin, vaalitilastoihin ja väestötilastoihin. Tämän hetkisen tiedon valossa vaikutuksia on yhteensä noin 70 eri tilastoon, noin 30 tiedonkeruuseen sekä useisiin maksullisiin tietopalveluihin.
Osaan vaikutukset ovat merkittäviä ja osaan vähäisempiä, esimerkiksi alueluokitusmuutosten kautta. Koska lainsäädäntöprosessi on vielä kesken, kaikkia vaikutuksia ei tällä hetkellä pystytä täysin tunnistamaan.
Tilastokeskuksessa on käynnissä erillinen hanke, jossa kehitetään tilastoja ja tietopalveluita vastaamaan sote- ja maakuntauudistuksen tuomiin muutoksiin. Tilastokeskuksen kaikki yksiköt kattava hanke sisältää myös laajaa yhteistyötä valtionhallinnon toimijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa.
Näin varmistamme yhteiskuntaamme ajantasaisesti ja luotettavasti kuvaavat tilastot asiakkaillemme jatkossakin.
Lue samasta aiheesta:
Suomen tilastojärjestelmä ylsi ykkössijalle 186 valtiota kattaneessa vertailussa. Tilastokeskuksen pääjohtaja löytää kolme perustetta Suomen menestykselle Maailmanpankin arviossa.
Tilasto on kuva maan tilasta. Kun harhainen kuva vallitsee, vääristämättömän peilin asettaminen johtajien ja kansalaisten silmien eteen voi olla vaarallista.
Reilun vuoden toiminut nopeaa analyysia tuottava yksikkö haastaa Tilastokeskusta hyvällä tavalla.
Kesälomani lopulla seurasin sivusilmällä lukiolaisnuoren pakkausruljanssia. Edessä oli vaihto-oppilasvuosi ja lähtöön muutama päivä. Mahtuisiko matkaan myös taskullinen tietoa Suomesta?
Talouden keskeiset mittarit näyttävät isoja ja ristiriitaisiltakin vaikuttavia muutoksia. Tilastojen päälinja lienee oikea, mutta lukuihin voi laskennan tarkentuessa tulla revisioitakin, kun talouden rakenteessa on tapahtunut muutoksia. Tarkentumisten suuntaa ei pysty ennakoimaan, se vaihtelee eri vuosien välillä.
Uudessa saamelaiskäräjälakiesityksessa kielikriteeri laajenisi kolmannesta sukupolvesta neljänteen polveen. Kieli kuvaa yhteisöön kuulumista ja yhteyttä elävään saamelaiseen kulttuuriin, kirjoittaa Juho Keva saamelaisten kansallispäivän blogissaan.
Suomessa on laadukkaat rekisterit. Niistä saatavaa tietoa yhdistelemällä syntyy tietovarallisuus, joka on Suomen kilpailuetu. Sitä hyödyntämällä teemme parempia päätöksiä tulevaisuudessa.
Ensi vuoden alussa toimintansa aloittavat hyvinvointialueet tuovat paitsi muutoksia kansantalouden tilinpidon tilastojulkaisuihin myös epävarmuutta muutosvaiheen tilastotietoihin. Ensimmäisen kerran uutta sektoriluokitusta käytetään kesäkuussa 2023 julkaistavassa Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain -tilastossa.
Demokratioissa tilastot ovat osa yhteiskunnallista keskustelua, päätöksentekoa sekä seurausten arviointia – ja puolueettomina ne luovat edellytyksiä kompromisseille. Tietoon perustuva päätöksenteko edellyttää hidasta, harkitsevaa ja kyseenalaistavaa ajattelua. Jotta demokratia säilyisi informaatioyhteiskunnan perustana, tulisi tilastojen luku- ja käyttötaidosta tehdä yleinen kansalaistaito.
Miten keskustelisimme nyt vaikkapa palkkojen ostovoimasta – eli inflaatiosta ja ansioiden kehityksestä – tai nuorten mielenterveysongelmista, jos mitään tilastotietoa yhteiskunnasta ei olisi olemassa? kysyy Anna Pärnänen Euroopan tilastopäivän blogissaan.
Kaikkiaan jo tuhatkunta koululaista ja opiskelijaa on viime vuosina päässyt vahvistamaan tilasto-osaamistaan Tilastokeskuksen järjestämissä tilasto-olympialaisissa.
Suomi lukuina 2022 -julkaisujen kesä alkoi tänä vuonna vauhdikkaasti: uunituoreet taskutilastot olivat jo kesäkuun alussa mukana juhlistamassa Tutkitun tiedon teemavuotta Heurekassa. Taskuun menevään julkaisuun on jälleen kerran koottu mielenkiintoisia tilastolukuja – vanhimmat lähes 300 vuoden takaa. Lue blogista toimittajan poiminnat.
Suuri määrä eri mittareita kertoo monenlaista tarinaa lasten tilanteesta Suomessa, mutta tieto on hajallaan. Tilastokeskus suunnittelee lapsia ja nuoria koskevaa tietoa kokoavan portaalin – paitsi helpottaakseen tiedon käytettävyyttä myös palvellakseen kansallisen lapsistrategian toteutusta.
Turpeen ja kivihiilen käytön väheneminen on tuottanut haasteita niiden hintatilastoinnille. Hintatietoa on käytetty erilaisisa sopimuksissa, jotka on syytä tarkistaa nyt, kun tuotekohtaisten hintojen ja alaindeksien julkaisu voi pian loppua.
YK:n tilastotoimen laatimat tilastotyön perusperiaatteet täyttävät tänä vuonna 30 vuotta. Vuosien saatossa niiden merkitys on vahvistunut yhteiskunnassa. Perusperiaatteet luovat hyvän perustan tietojen hallinnalle ja jakamiselle erityisesti julkisella sektorilla.
Uudet rautakauppojen hinta-aineistot otetaan käyttöön tammikuun tiedoista lähtien, jotka julkaistaan 15.2.2022. Moderni tiedonkeruu on pelastus sekä tilaston tekijöille että tiedonkeruun piirissä oleville rakennustarvikkeiden myyjille.
Saamelaisista voisi tuottaa helposti monin tavoin käyttökelpoista tilastotietoa olemassa olevista lähteistä, muistuttaa Juho Keva saamelaisten kansallispäivän kunniaksi. Hän laskee, että saamelaisten määrä saamelaisalueen ulkopuolisessa Suomessa on huomattavasti korkeampi kuin kielitaustan perusteella päästään tarkastelemaan.
Finnveran vientitakuut ja erityistakaukset esitetään jatkossa valtion takauskannan sijaan erillisessä, lakisääteisille takauksille varatussa kohdassa julkisyhteisöjen vastuiden julkaisussa. Muutoksen myötä Suomen valtion takausten vertailtavuus muihin EU-maihin paranee.
Nuorille suunnatut tilastokilpailut ovat tapa edistää medialukutaitoa ja lähdekritiikkiä. Suomen koululaiset ovat pärjänneet kisoissa hyvin. Tänä vuonna on taas uusia mahdollisuuksia oppia ja menestyä.
Tilastokeskus on valmistellut uudesta sektoriluokituksesta luonnoksen, jossa hyvinvointialueet tullaan luokittelemaan paikallishallintosektorille. Helsingin kaupungin sote-toiminta luokitellaan jatkossakin kuntasektorille.
Rikosten tilastointi riippuu paljolti siitä, miten poliisi tallentaa tiedot järjestelmäänsä. Tilastokeskus ei tee suuria muutoksia poliisilta tulevaan aineistoon.
Miksi samasta ilmiöstä on kahdet eri luvut? Niin Tilastokeskuksen kuin opetushallinnon tarkasteluille on käyttötarpeensa, mutta ne voivat hämmentää tietojen käyttäjiä.
Koronakriisi, ilmastokriisi ja talouden suhdannevaihtelut ovat nostaneet hyvinvoinnin niin poliittiseen debattiin kuin arkipäiväiseen jatkuvaan keskusteluun. Hyvinvoinnin tekijät, käsitykset ja mittarit elävät ajassa.
Tänä vuonna juhlitaan Ahvenanmaan itsehallinnon sataa vuotta. Sekä suurvaltapolitiikka että maantieteellinen sijainti keskellä merta ovat aikojen saatossa muovanneet ahvenanmaalaista yhteiskuntaa.
Suomalaiset valuvat juhannuksena mökeille, ja kaupunkien kaduilla on autiota. Luhangalla, Kustavissa, Puumalassa ja Kuhmoisissa väkimäärä jopa nelinkertaistuu keskikesän juhlan aikaan. Mitä kaikkea mobiilidata kertoo suomalaisten juhannuksenvietosta?
Tilastohaastattelija kerää tietoja haastateltavan senhetkisestä elämäntilanteesta. Kuunteleminen on työssä tärkeää – ja jokainen vastaaja ja vastaus on arvokas, muistuttaa Ulla Phillips blogissaan.
Kannustamme kuntia ja kuntapäättäjiä seuraamaan omaa materiaalien- ja energiankulutustaan, jätteiden syntyä, suojeltujen luontokohteiden määrää sekä kuntalaisten hyvinvointia. Kiertotalouteen panostava kunta houkuttelee alueelleen myös kiertotalouteen liittyvää liiketoimintaa ja investointeja.
Tilastotieto pyrkii objektiiviseen totuuteen. Toisaalta tilastojen tekemiseen sisältyy myös taiteesta tuttuja piirteitä, sillä kaikki ei ole tilastointimenetelmin laskettavissa.
Lapsia koskevaa tietoa on paljon, mutta usein koetaan, että se on sirpaleista ja hajallaan. Tätä puutetta Tilastokeskus paikkaa tuottamalla laajan Tieto&trendit -artikkelisarjan lasten maailmaa avaavista tilastotiedoista. Lapset Suomessa -artikkelisarja nostaa esille yhteiskunnallisesti merkittävän aiheen tuottamalla vuoden ajan analyysia lasten elinoloista noin 30 artikkelin välityksellä.
Rekisterit ovat 1980-luvulta lähtien tehostaneet tilastotuotantoa merkittävästi. Viime vuosina monet rekisterinpitäjät ovat rakentaneet uudenlaisia tietovarantoja kuten Verohallinnon tulorekisteri. Ne tuovat tilastointiin mahdollisuuksia mutta myös niin paljon työtä, että uusia kustannussäästöjä ja tuottavuusloikkia ei ole ainakaan lyhyellä tähtäimellä luvassa – pikemminkin päinvastoin.
Kun halutaan lisätä laadukkaan tilastotiedon käyttöä yhteiskunnassa, tulee tiedon löytämisen olla helppoa. Tilastotoimijoiden kunnianhimoisena tavoitteena on yhden luukun periaate, jossa kaikki virallinen tilastotieto löytyy samasta paikasta.
Syrjäisemmilläkin alueilla voi olla suhteessa asukasmäärään paljon yksinasuvia, enemmistö asuu kuitenkin isoissa kaupungeissa. Sen kertoo Paavo, Tilastokeskuksen postinumeroaluetilastot-palvelu.
Kansainvälisissä tehtävissä Marjo Bruun on saanut nähdä, miten erilaisista lähtökohdista tilastointia erilaisissa yhteiskunnissa tehdään. Hänen aikanaan toiminta tilastokokouksissa on muuttunut vuorovaikutteisemmaksi.
Tilastoviranomaisen merkitys nojaa vahvaan osaamiseen: eri tietolähteiden yhdistämiseen ja ymmärrykseen metatietojen tarpeellisuudesta käytettävyyden kannalta. Tietojen käytön eettisten periaatteiden toteuttamisessa toimimme esimerkkinä muille, muistuttaa Tilastokeskuksen pääjohtaja Marjo Bruun eläköitymisensä kynnyksellä.
Pikaestimaatti kertoo selvästi odotuksia paremmasta talouskehityksestä koronavuonna. Tieto on auttanut hallintoa, kuluttajia ja yrityksiä toimimaan kriisin keskellä.
Miksi tilastoasiantuntijat Suomessa ovat niin aktiivisia kirjoittajia? Yhden ihmisen vaikutus voi olla arvaamattoman suuri. Vastikään edesmennyt Erkki Pentinmäki oli luomassa tiedon avaamisen kulttuuria Tilastokeskukseen.
Kokeilujemme perusteella teleoperaattoriperusteinen mobiilipaikannusdata taipuu ketterästi monipaikkaisen elämän tarkasteluun. Työ mobiilipaikannusdatan hyödyntämiseksi jatkuu Tilastokeskuksessa. Neuvottelemme kaikkien suurten operaattoreiden kanssa yhteistyöstä tilastotuotannon kehittämiseksi.
Suomessa elää noin 7 000 henkilöä avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa samaa sukupuolta olevan puolisonsa kanssa. Tilasto ei nosta yksilöitä esiin, mutta voi silti vahvistaa malleja.
Poikkeusajat vaikuttavat tilastojen optimaaliseen julkaisuajankohtaan, sillä tarve eri tiedoille voi vaihdella merkittävästi eri aikoina. Hyvä tilasto on ajassa tasalaatuinen, ja tilapäisille laatutason poikkeamille tulee olla hyvät perusteet.
Yhteiskunnan kehittämisen tulee perustua totuudenmukaisen tietoon. Huonosti suunnitellut kyselylomakkeet voivat tuottaa virheellisiä vastauksia. Liittymällä vastaajapaneeli Signaaliin vaikutat kysymysten ymmärrettävyyteen ja saadun tiedon luotettavuuteen.
Konsernien ulkomaille jäävät tulot johtavat satojen miljoonien eurojen loveen Suomen yhteisöverokertymässä, kertoo Tilastokeskuksessa tehty gradututkimus siirtohinnoittelusta.
Kun yhdistetään tilastot jätteistä ja materiaalivirroista tuotantolukuihin, saadaan käsitys kansantalouden materiaaliriippuvuudesta ja ekotehokkuudesta. Kansainvälisessä vertailussa Suomi kuluttaa luonnonvarojaan kovalla kädellä, tuottaen samalla reilusti jätettä asukasta kohden.
Kun erilliset rekisterit korvautuvat tulorekisterillä, ammattitietoja voi antaa monin eri tavoin. Esimerkiksi sihteerien ja johtajien määrät voivat moninkertaistua luokitusmuutosten takia.
Lähes 1,3 miljoonaa koululaista tai opiskelijaa taituroi läksyjään nyt kotoa käsin. Vinkkini niin opettajille kuin oppilaille: terästäkää yhteiskunnallisen ja numeerisen tiedon käyttöä osallistumalla tilastojulistekilpailuun. Viime kisan kärkikaarti kertoo videolla, miksi kannattaa osallistua.
Ruotsalainen tilastotaikuri Hans Rosling havainnollisti maailman tulevan väestökehityksen kymmenellä rullalla.
Tilastojen tuotannon ja julkaisun keskiössä ovat kansainväliset ja kansalliset tietotarpeet. Perinteisiä tilastoja tuotetaan jatkossakin, mutta niiden rinnalle tuodaan nopeammin tuotettua tilastotietoa ja lisää kokeellisia tilastoja.
Katsotaan yhdessä pitkälle ja tehdään Suomesta tiedon eettisen käytön ja hyödyntämisen huippumaa ja edelläkävijä Euroopassa, kirjoittaa pääjohtaja Marjo Bruun käynnistäessään Tilastokeskuksen organisaatio- ja toimintamallien kokonaisvaltaisen uudistuksen.
Helsingin kaupungin keskustatunnelista käydyssä keskustelussa esiin noussut "tilastovirhe" on hyvä esimerkki siitä, miten lähdetietojen oikeellisuus vaikuttaa tilastojen laatuun. Tämä korostuu erityisesti pienaluetilastoissa.
Arvioiden mukaan maailmanlaajuisesti noin 30 prosenttia kaikesta tuotetusta ruoasta päätyy hävikkiin. Suomessa kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta haaskataan arviolta 10–15 prosenttia. Kotitaloudet heittävät ruokaa vuosittain roskiin 120–160 miljoonaa kiloa – noin 23 kiloa ruokaa suomalaista kohti. Esitetyt arviot ovat kuitenkin epävarmoja, ja ruokahävikin tilastointia ollaan parhaillaan kehittämässä.
Vuoden 2018 palkkarakennetilastoon on tehty palkansaajien tuntiansiolaskentaan muutos, jonka sivutuotteena keskimääräiset ansiot laskevat etenkin miesvaltaisilla aloilla. Sen johdosta EU-määritelmän mukainen sukupuolten välinen palkkaero supistuu 0,7 prosenttiyksikköä.
Tilastolain uudistustyön soisi tuovan yrityksille mahdollisuuden luovuttaa hallussaan olevia tietoja tilastointia varten. Näiden uusien tietoaineistojen myötä Tilastokeskuksen aiheuttama rasitus niin yrityksille kuin kansalaisille pienenisi huomattavasti.
Teinin nenä kännykässä, huomio suosikkitubettajansa uusimmassa videopläjäyksessä tai somessa jaetussa maalitykitysvideossa. Varhaisteini lumoutuneena kaverin insta-tarinasta. Liikkuvaa live-tarinaa, niin koukuttavaa.
Tilastokeskus julkaisee vuokratiedot jatkossa yhtenä tilastokokonaisuutena. Uusi neljännesvuositilasto kuvaa huomattavasti aikaisempaa tarkemmin vuokra-asuntomarkkinan todellisuutta.
Tietoja palvelutuotannon volyymin kehityksestä saa nyt kuukausittain palvelualojen liikevaihtotietojen julkaisun yhteydessä. Suomi on jo kauan ollut palveluyhteiskunta, mutta silti tilastot mittaavat kattavammin teollisuutta kuin palveluita. Miksi näin?
Tilastotiedoilla oli osuutensa Euroopan rajojen siirtelyssä jo parisataa vuotta sitten. Politikointi ja tunteet toki hallitsivat peliä, kuten tänäkin päivänä.
Buori sámi álbmotbeaivvi buohkaide, toivottaa Juho Keva (vasemmalla) pohjoissaamen kielellä. Kolttasaamelainen Aki Harju toivottaa puolestaan Šiõǥǥ saaʹmi meersažpeiʹvv pukid. Inarinsaameksi otsikon toivotus kuuluu Pyeri Säämi aalmugpeivi puohháid.
Enemmistö naisistakin kannatti kieltolain kumoamista, lain kannattajia oli kuitenkin enemmän kuin miesten keskuudessa.
Vietin vuoden työskennellen Kansainvälisen Valuuttarahaston IMF:n palveluksessa Washington D.C:ssä. Vanhemman ekonomistin pestini oli Tilasto-osastolla Reaalisektori-yksikössä. Reaalisektorilla tarkoitetaan kansantalouden tilinpitoa ja hintatilastoja.
Suomen talouden kääntyminen vireään kasvuun yllätti viime vuonna. Syitä haettiin kansainvälisen talouden vetoavusta ja kotimaisista kilpailukyvyn kohentamistoimista – näkemyksestä riippuen.
Varhaisin tilastomuistoni on 1960-luvun alusta, kun olin kansakouluikäinen. Seisoin serkkupoikani kanssa vastavalmistuneen kolmostien ylittävällä sillalla Hyvinkäällä. Seurasimme ohikulkevia autoja, jotka olivat matkalla Helsinkiin, oli Eläintarhan ajot.
”Missiota ei yleensä ole esitetty tilastojen ymmärtämisen elementiksi”, kirjoittaa Jussi Melkas. Tilastojen lukutaitoa pitkään itsekin opettanut Tilastokeskuksen ex-tietopalvelujohtaja oivaltaa Hans Roslingin muistelmista, että osatakseen kysyä oikein pitää olla käsitys siitä, mikä maailmassa on tärkeää ja korjattavaa.
Virallisen tilaston toimintaympäristön on nopeasti muuttunut haasteelliseksi. Keskeinen muuttuja on digitalisaatio, jolla on ollut sekä suoria että välillisiä vaikutuksia tietomarkkinoihin. Tiedon näköistä informaatiota liikkuu verkossa valtavat määrät, ja se kilpailee tilastoinformaation kanssa sekä sisällöillä, nopeudella että vakuuttavuudella.
Rekisterit mullistivat aikanaan koko tilastotuotannon. Digitalisaation myötä tieto pyritään keräämään vain kerran ja saattamaan pian kaikkien käyttöön. Onko nyt aika uudelle vallankumoukselle?
Yhdeksänkymmentävuotiaan Suomen yrityksillä meni vielä kovaa, kunnes vuosien 2008 ja 2009 taitteessa maailmantalous romahti. Satavuotiaan Suomen talous näyttää taas valoisalta: kasvua syntyy laajalla toimialarintamalla, luottamus talouden tilaan on vahvaa ja mediat suoltavat positiivisia talousuutisia toisensa jälkeen.
Useat tilastot laaditaan esittämällä kysymyksiä satunnaisesti valitulle otosjoukolle. Miten saamme kysymyksistä sellaisia, että vastaajat ymmärtävät ne samalla tavalla? Ja vastaamisesta motivoivaa – ehkäpä jopa mukavaa?
Euroopan tilastopäivä muistuttaa maailmanlaajuisesta, meitä ympäröivästä tilastojen virrasta, jonka pyörteissä pärjääminen edellyttää tilastollista lukutaitoa. Aihe on kiehtonut minua ja kietoutunut tiukasti tilastotieteen kurssiini, joka on nykyään avoin kaikille.
Suhdanteiden ennakoinnin kannalta keskeistä tilastojen tuotantoketjua ei juurikaan ole tutkittu. Tilastokeskuksen asiantuntijat Kari Rautio ja Atte Lintilä etsivät yhteyttä tilauksien, tuotannon, varastojen ja liikevaihdon välillä.
Tilastotiede ja tilastot eivät tunne rajoja. Tarinankertojien toristaan kuuluisa Marrakech keräsi viime viikolla lähemmäs 2 000 tilastotieteen, sitä soveltavien alojen sekä virallisen tilastotuotannon edustajaa yli 120 maasta.
Globaalien arvoketjujen kuvaus edistyy kansainvälisten tilastohankkeiden valmistuessa. OECD:n ja WTO:n yhteishankkeen TiVA:n (Trade in Value Added) alustavien tulosten mukaan Suomen riippuvuus ulkomaankaupasta ei poikkea suuresti muista OECD-maista.
Työllisyysaste ei ole paras mittari verrata pienten lasten vanhempien työssäkäyntiä. Työssäoloasteella mitattuna suomalaiset ja ruotsalaiset naiset käyvät miltei yhtä paljon työssä. Alle kolmivuotiaiden lasten äitien kohdalla on kuitenkin selvä ero.
Tammikuusta alkaen yritykset, joiden vuosiliikevaihto on alle 500 000 euroa, voivat ilmoittaa kuukausittaisen arvonlisäveronsa suoriteperusteisen ilmoituksen sijaan maksuperusteisesti. Suhdannetilastoissa on tämän vuoksi varauduttu aineistomuutokseen. Pulmallisinta muutoksenhallinnassa on, ettei maksutapaa vaihtavia yrityksiä pystytä varmuudella tunnistamaan.
Yksinyrittäjien lukumäärä on viime aikoina lisääntynyt, mutta työnantajayrittäjien polkenut paikallaan. Jotta voitaisiin arvioida, millainen vaikutus tällä on työllisyyteen, tarvitaan useita tietolähteitä.
Yritystoiminta muuttaa jatkuvasti muotoaan. Samaan aikaan tilastoinnille asetetut laatuvaatimukset ovat kasvaneet. Käynnissä onkin yritystilastojen perustaa koskeva muutos, jonka ytimessä on yritysyksikkö. Tarkoituksena on varmistaa, että yritystilastot antavat taloudesta mahdollisimman oikean kuvan.
Suomi on ollut pitkään yksi maailman edistyneimmistä kansakunnista tarkasteltaessa tieteen ja teknologian infrastruktuuria, t&k-toiminnan laajuutta sekä aikaansaatuja tuloksia. Viimeisen viiden vuoden aikana tutkimusta ja innovaatioita kuvaavat indikaattorit ovat kuitenkin kääntyneet selkeään laskuun.
Monikulttuurisuudesta puhutaan Suomessa paljon, mutta sitä ymmärretään yhä huonosti. Asia herättää tunteita, ja se hankaloittaa monikulttuurisuuden rauhallista tarkastelua ja siitä käytävää keskustelua. Lisäksi ihmisillä menevät helposti sekaisin monikulttuurisuus väestöllisenä tosiasiana ja poliittisena ideologiana.
Lapsiperheiden vanhemmat tekevät usein pitkiä työpäiviä kokopäivätyössä. Perheen ja työn yhteensovittaminen aiheuttaakin monille ristiriitaisia tuntemuksia. Monet vanhemmat kokevat, että he laiminlyövät kotiasioita työn vuoksi.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen ja TEM:n työnvälitystilaston työttömistä työnhakijoista vain 40 prosenttia on samoja henkilöitä.
Teleoperaattorien keräämien paikannustietojen pohjalta on maailmalla tuotettu analyyseja ihmisten liikkumisesta. Erityisesti matkailutilastoissa näitä tietoja voidaan hyödyntää.
Tietotuotanto kohtaa samanlaisen muutoksen kuin media on jo kohdannut.
Varsovassa käytiin marraskuussa ilmastoneuvottelut, joissa Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Riitta Pipatti toimi EU:n neuvottelijana kasvihuonekaasujen raportointiin liittyvissä kysymyksissä. Pipatin vastuulla oli maaraportin ja kaksivuotisraportin tarkastusohjeita käsittelevien kokousten puheenjohtajuus.