Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Mikä saisi sinut vastaamaan?

30.1.2017
Twitterissä: @laura_sauli

Kuuluitko siihen 200 000 suomalaisen joukkoon, joihin Tilastokeskus otti viime vuonna yhteyttä kysyäkseen tietoja esimerkiksi työssäkäynnistä, kulutuksesta tai toimeentulosta? Käsi sydämelle: vastasitko?

Jos vastasit, lämmin kiitos panoksestasi. Jos vastaaminen tällä kertaa jäi, harmi. Et ikävä kyllä ole yksin. Tiedonkeruusta riippuen vastaukset jäävät saamatta joka neljänneltä, usein jopa joka toiselta otokseen valikoituneelta.

Auttaisiko palkkio, jos yhteiskunnallinen merkitys ei riitä motivaatioksi?

Tilastoja ei kuitenkaan synny ilman vastaajia, sillä yhdessä rekisteritietojen kanssa kyselytutkimukset muodostavat tilastoinnin perustan.

Mitä harvempi vastaa, sitä suuremmaksi kasvaa puuttuvien tietojen osuus eli vastauskato. Tämä puolestaan vaikeuttaa erityisesti pienten ryhmien tilastollista tarkastelua.

Jos kato kasvaa riittävän suureksi, emme enää saa luotettavaa tietoa esimerkiksi nuorten työttömyyden alueellisista eroista, eläkeläisten toimeentulon kehityksestä tai pienten lasten äitien työssäkäynnistä.

On tunnustettava tosiasiat: tilastotiedonkeruisiin vastaaminen ei ole ihmisen prioriteettilistan kärkisijoilla. Kyselyt hukkuvat mielipidemittausten, markkinatutkimusten ja nettiäänestysten mereen. Kiireisen aika on kortilla, ja sen käytöstä kilpailee moni mielenkiintoisempi aktiviteetti.

Mitä sitten voisimme tehdä, jotta vastaaminen olisi houkuttelevampaa? Auttaisiko palkkio, jos yhteiskunnallinen merkitys ei tietotulvan ja aikapulan keskellä riitä kaikkien motivaatioksi?

Palkitseminen on motivointikeino, joka tarjoaa vastalahjaksi tietojen antamisesta tietoa, tavaraa tai rahallisia palkintoja. Kannusteita voidaan tarjota tiedonkeruun jälkeen arvonnan kautta, tai pieni tavaralahja voidaan lähettää kaikille otokseen valituille etukäteen saatekirjeen mukana.

Tilastokeskus selvittää parhaillaan, millainen palkitsemiskäytäntö auttaisi parhaiten hillitsemään vastauskatoa. Äkkiseltään ajattelisi, että mahdollisuus voittaa vaikkapa iPad tai useamman satasen arvoinen lahjakortti motivoisi aika hyvin ketä tahansa vastaamaan kyselyyn. Mutta jottei asia olisi niin yksinkertainen, palkinnot eivät aina toimi toivotulla tavalla.

Sekä muualla tehty tutkimus että Tilastokeskuksen omat kokemukset osoittavat, että on vaikeaa löytää sellaista palkintoa, joka kannustaisi kaikkia tasapuolisesti. Palkinnot saattavat esimerkiksi innostaa muutenkin aktiivisesti vastaavia osallistumaan entistä paremmin, mutta eivät autakaan houkuttelemaan kaikkia vastaamaan.

Tällä hetkellä kokeilemme useamman erilaisen palkitsemiskeinon käyttöä. Jos tänä vuonna saat kirjeitse kutsun osallistua tiedonkeruuseen, mukana saattaa olla pieni yllätyslahja, tai sinulle voidaan antaa mahdollisuus osallistua vastaajien kesken suoritettavaan arvontaan. Tietoa taas tarjotaan esimerkiksi Suomi lukuina –taskutilaston muodossa.

Oli palkinto mikä hyvänsä, toivottavasti vastaat! Tilastot tehdään yhdessä.

Kommentoimalla kirjoitusta voit kertoa, millainen palkinto sinua motivoisi.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
12.1.2023
Markus Sovala

Suomessa on laadukkaat rekisterit. Niistä saatavaa tietoa yhdistelemällä syntyy tieto­varallisuus, joka on Suomen kilpailu­etu. Sitä hyödyntämällä teemme parempia päätöksiä tulevaisuudessa.  

Blogi
24.10.2022
Jukka Hoffren

Demokratioissa tilastot ovat osa yhteiskunnallista keskustelua, päätöksentekoa sekä seurausten arviointia  ja puolueettomina ne luovat edellytyksiä kompromisseille. Tietoon perustuva päätöksenteko edellyttää hidasta, harkitsevaa ja kyseenalaistavaa ajattelua. Jotta demokratia säilyisi informaatioyhteiskunnan perustana, tulisi tilastojen luku- ja käyttötaidosta tehdä yleinen kansalaistaito.

Blogi
20.10.2022
Anna Pärnänen

Miten keskustelisimme nyt vaikkapa palkkojen ostovoimasta – eli inflaatiosta ja ansioiden kehityksestä – tai nuorten mielenterveysongelmista, jos mitään tilastotietoa yhteiskunnasta ei olisi olemassa? kysyy Anna Pärnänen Euroopan tilastopäivän blogissaan. 

Blogi
1.7.2022
Sirkku Hiltunen

Suomi lukuina 2022 -julkaisujen kesä alkoi tänä vuonna vauhdikkaasti: uunituoreet taskutilastot olivat jo kesäkuun alussa mukana juhlistamassa Tutkitun tiedon teemavuotta Heurekassa. Taskuun menevään julkaisuun on jälleen kerran koottu mielenkiintoisia tilastolukuja – vanhimmat lähes 300 vuoden takaa. Lue blogista toimittajan poiminnat.

Blogi
9.6.2022
Anna Pärnänen

Suuri määrä eri mittareita kertoo monenlaista tarinaa lasten tilanteesta Suomessa, mutta tieto on hajallaan. Tilastokeskus suunnittelee lapsia ja nuoria koskevaa tietoa kokoavan portaalin – paitsi helpottaakseen tiedon käytettävyyttä myös palvellakseen kansallisen lapsistrategian toteutusta.

Blogi
7.3.2022
Leena Storgårds

YK:n tilastotoimen laatimat tilastotyön perus­periaatteet täyttävät tänä vuonna 30 vuotta. Vuosien saatossa niiden merkitys on vahvistunut yhteiskunnassa. Perus­periaatteet luovat hyvän perustan tietojen hallinnalle ja jakamiselle erityisesti julkisella sektorilla.

tk-icons