Ensimmäisenä Suomea koskevana virallisena tilastona pidetään vuoden 1749 väestötilastoa. Mutta silloin Suomi oli vain Ruotsin maakunta. Venäjän vallan ajalla Suomi sai valtiollisen, uskonnollisen ja kielellisen erityisaseman, mikä korosti juuri Suomea kuvaavan tilaston merkitystä.
Tilastokoulussa juuri julkistettu Suomen tilastojen historia kertoo, että tilastot loivat kuvaa Suomesta niin maan rajojen ulko- kuin sisäpuolellakin. Siitä kertovat alkupään otsikot:
Suomi kansakuntana hahmottuu
Tilastoviraston synnyn juuret kansallisuusaatteessa
Vain tilastossa oleva kansa on olemassa – Suomi maailmankartalle
Autonomian ajalla Suomen tilastollisen kuvauksen kehittäminen oli olennainen osa suomalaisuusliikkeen tavoitteita. Vastaavasti liikkeen toiminta näkyi vahvasti 150 vuotta sitten perustetun Tilastollisen toimiston työssä.
Tilastoviraston alkukauden neljästä johtajasta kolme oli aktiivisia suomalaisuusmiehiä. Politiikkaan ja kansallisuusaatteen edistämiseen osallistui myös muita toimiston henkilökuntaan kuuluvia.
”Tilastot toivat Suomen maailmankartalle jo ennen suuria juoksijoitamme”, historia kertoo. Heti Suomen tilastollisen toimiston ensimmäisen johtajan Gabriel Reinin 1800-luvun puolivälissä valmistuneet tilastokuvaukset julkaistiin suomen-, ruotsin-, venäjän- ja saksankielisinä.
Erityisen tärkeäksi nousi Kansainvälisen tilastokongressin Haagin kokous 1869, jossa Reinin seuraajaksi 1870 noussut K. E. F. Ignatius esitteli Suomen tilastojärjestelmää. Sinne valmistettu esite Suomen väestöstä toi ulkomailta runsaasti tietokyselyjä tilastolliseen toimistoon.
Erilaisiin kalentereihin kerättiin tilastotietoa eri maista ja Suomi pääsi niihin mukaan – kansaksi kansakuntien joukkoon. Tämä tosin herätti närää Venäjän valtaapitävissä, ja tilastovirastossa jouduttiin seuraavina vuosina noudattamaan suurta varovaisuutta esiinnyttäessä kansainvälisillä foorumeilla.
Vielä suurempi merkitys tilastoilla oli suomalaisille itselleen. ”Kansakunnan tilan tuntemus koettiin heikoksi, ja oman tilastoviraston saaminen Suomeen oli yksi suomalaisuusaatteen edistäjien tärkeistä tavoitteista.”
Tilastolaitoksen kansallismielistä leimaa korostaa se, että suomalaisuusmies ja sittemmin Päivälehden perustajiin kuulunut Paavo Tikkanen kehitti suomen kieleen omaleimaisen sanan ”tilasto”.
Useimmissa muissa kielissä käytössä oli vahvemmin valtioon viittaavia termejä, kuten ”statistik” ja ”statistics”. Suomessa valtio edusti Venäjän keisaria, johon kansallismieliset eivät halunneet samaistua.
Kansakunnan tilasta on tänäkin päivänä kysymys. Tiloja on monia; niiden kokonaisuus, tilasto, on apuna vastausten etsimisessä.
Suomessa on laadukkaat rekisterit. Niistä saatavaa tietoa yhdistelemällä syntyy tietovarallisuus, joka on Suomen kilpailuetu. Sitä hyödyntämällä teemme parempia päätöksiä tulevaisuudessa.
Demokratioissa tilastot ovat osa yhteiskunnallista keskustelua, päätöksentekoa sekä seurausten arviointia – ja puolueettomina ne luovat edellytyksiä kompromisseille. Tietoon perustuva päätöksenteko edellyttää hidasta, harkitsevaa ja kyseenalaistavaa ajattelua. Jotta demokratia säilyisi informaatioyhteiskunnan perustana, tulisi tilastojen luku- ja käyttötaidosta tehdä yleinen kansalaistaito.
Miten keskustelisimme nyt vaikkapa palkkojen ostovoimasta – eli inflaatiosta ja ansioiden kehityksestä – tai nuorten mielenterveysongelmista, jos mitään tilastotietoa yhteiskunnasta ei olisi olemassa? kysyy Anna Pärnänen Euroopan tilastopäivän blogissaan.
Kaikkiaan jo tuhatkunta koululaista ja opiskelijaa on viime vuosina päässyt vahvistamaan tilasto-osaamistaan Tilastokeskuksen järjestämissä tilasto-olympialaisissa.
Suomi lukuina 2022 -julkaisujen kesä alkoi tänä vuonna vauhdikkaasti: uunituoreet taskutilastot olivat jo kesäkuun alussa mukana juhlistamassa Tutkitun tiedon teemavuotta Heurekassa. Taskuun menevään julkaisuun on jälleen kerran koottu mielenkiintoisia tilastolukuja – vanhimmat lähes 300 vuoden takaa. Lue blogista toimittajan poiminnat.
Suuri määrä eri mittareita kertoo monenlaista tarinaa lasten tilanteesta Suomessa, mutta tieto on hajallaan. Tilastokeskus suunnittelee lapsia ja nuoria koskevaa tietoa kokoavan portaalin – paitsi helpottaakseen tiedon käytettävyyttä myös palvellakseen kansallisen lapsistrategian toteutusta.
YK:n tilastotoimen laatimat tilastotyön perusperiaatteet täyttävät tänä vuonna 30 vuotta. Vuosien saatossa niiden merkitys on vahvistunut yhteiskunnassa. Perusperiaatteet luovat hyvän perustan tietojen hallinnalle ja jakamiselle erityisesti julkisella sektorilla.
Uudet rautakauppojen hinta-aineistot otetaan käyttöön tammikuun tiedoista lähtien, jotka julkaistaan 15.2.2022. Moderni tiedonkeruu on pelastus sekä tilaston tekijöille että tiedonkeruun piirissä oleville rakennustarvikkeiden myyjille.
