Suomi100-juhlavuoden tilastokilpailu tuotti runsaasti tasokkaita töitä. Yhteistä töille on, että ne tarkastelevat ajankohtaisia ja kiinnostavia ilmiöitä. Lämmin kiitos kaikille kilpailuun osallistuneille!
Tilastokeskuksen nimeämä raati valitsi voittajatyöt. Tilastojen havainnollistaminen -kilpailun voittajatyö – Jyväskylän yliopiston opiskelijaryhmän tuottama Ennen oli kaikki…-historiapeli (Huom! Ei toimi Explorerilla) – kertoo sata vuotta sitten syntyneiden suomalaisten elämänkohtaloista. Se hyödyntää monipuolisesti tilastoja, dokumentteja, valokuvia, historiantutkimusta sekä muistelmia. Peli muistuttaa ihmisistä ja yhteiskunnasta tilastojen kohteina ja takana.
Tilastot mediassa -kilpailun voittaja on Ylen verkkosivuilla julkaistu Kyllä ennen nuoriso oli kunnollista – vai oliko? Vuorovaikutteinen juttu koukuttaa testaamaan omia mielikuviaan nuorisostamme eri vuosikymmeninä. Työ on hallittu havainnollinen kokonaisuus, jossa visualisoinnin vahvuus pääsee oikeuksiinsa.
Vain yksi voi voittaa, mutta muutkin kilpailutyöt olivat ansiokkaita ja hyödynsivät hyvin sekä tilastoja että erityisesti tilastojen kahta perusvahvuutta: aikasarjaa ja vertailtavuutta. Tilastojen vahvuus on trendien osoittamisessa, muutosten ja murrosten osoittamisessa ja paikantamisessa.
Kilpailutyöt toivat selvästi esille, miten haasteellista on tilastotiedon välittäminen graafisia kuvaajia käyttäen eri medioissa, varsinkin älypuhelimen näytössä. Tänä päivänä toivotaan selkeitä interaktiivisia infografiikoita kaikilla välineillä, mutta miten varmistua että tilastotiedon vastaanottaja ymmärtää graafiset kuvaajat oikein ja pystyy tekemään oikeat tulkinnat?
Kilpailutöissä tämä haaste oli tiedostettu ja pääsääntöisesti otettu hyvin huomioon. Tilastograafi tai -tieto on merkityksellistä ja hyödyllistä käyttäjilleen vasta, kun on kontekstia ja asiayhteyttä.
Lähdekritiikkikin vaatii asiayhteyttä ja kontekstia, ja riittävää määrää metatietoa. Muutama kilpailutyö on erityisen käyttäjälähtöinen ja tarjoaa esimerkiksi mahdollisuuden syventyä aiheeseen tai vaihtoehtoja laajentaa näkökulmaa tai rajausta.
Yksi käyttäjälähtöinen kilpailutyö Jo viisi minuuttia liikuntaa voi edistää terveyttä – Lue sinulle räätälöity juttu siitä, liikutko riittävästi tuo tutkittua terveys- ja elämäntapatietoa lähelle arkeamme helpolla ja houkuttelevalla tavalla: voimme verrata omia tapojamme ja tilanteitamme muihin verrokkiryhmiin tai koko Suomen tilaan. Tällaisella tiedolla voi olla myönteistä vaikuttavuutta niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla.
Tilastokilpailussa opiskelijat ja media ovat yhdessä osoittaneet, että ymmärrystä eri ilmiöistä, niiden kehityksestä, yhteyksistä ja vaikutuksista voidaan lisätä tilasto- ja tutkimustiedon oivallisella hyödyntämisellä ja hyvällä havainnollistamisella.
Tärkeää on huomata, että kilpailutyöt hyödyntävät kaikille avoimia aineistoja ja helposti kaikkien saatavilla olevaa tekniikkaa. Digikehitys tuo uusia mahdollisuuksia tilastojen laadintaan ja kommunikointiin. Tässä kehityksessä on pidettävä kaikki toimijat mukana, jatkettava tiedon avoimuuden edistämistä, ja tehtävä vielä enemmän yhteistyötä tilaston käyttäjien, tuottajien ja välittäjien kesken.
Asta Manninen toimi Suomi100-juhlavuoden Tilastokilpailun paneelin puheenjohtajana. Hän on yhteiskuntatilastojen, erityisesti kaupunki-ja aluetilastojen asiantuntija, ja toimii EU:n ESAC-komitean (European Statistical Advisory Committee) jäsenenä.
Suomessa on laadukkaat rekisterit. Niistä saatavaa tietoa yhdistelemällä syntyy tietovarallisuus, joka on Suomen kilpailuetu. Sitä hyödyntämällä teemme parempia päätöksiä tulevaisuudessa.
Demokratioissa tilastot ovat osa yhteiskunnallista keskustelua, päätöksentekoa sekä seurausten arviointia – ja puolueettomina ne luovat edellytyksiä kompromisseille. Tietoon perustuva päätöksenteko edellyttää hidasta, harkitsevaa ja kyseenalaistavaa ajattelua. Jotta demokratia säilyisi informaatioyhteiskunnan perustana, tulisi tilastojen luku- ja käyttötaidosta tehdä yleinen kansalaistaito.
Miten keskustelisimme nyt vaikkapa palkkojen ostovoimasta – eli inflaatiosta ja ansioiden kehityksestä – tai nuorten mielenterveysongelmista, jos mitään tilastotietoa yhteiskunnasta ei olisi olemassa? kysyy Anna Pärnänen Euroopan tilastopäivän blogissaan.
Taloudesta nykyisessä mielessä ei puhuttu, ennen kuin sille oli nimi ja mittareita sen seuraamiseksi. Ja kun puhutaan taloudesta, mukana on politiikan lisäksi myös ripaus ekonomystiikkaa, aprikoi maallikkokynäilijä.
Luotettavan ja nopean faktatiedon kysyntä kasvaa jatkuvasti. Säästöpaineissa tuskailevilla valtionhallinnon organisaatioilla on kasvavia haasteita vastata tarpeisiin. Tietoaineistoa on saatavissa käyttöön valtavasti lisää kustannustehokkaasti hyödyntämällä laajemmin rekisteritietoja ja muita hallinnollisia tietoaineistoja. Tämä edellyttää tieto- ja tilastoekosysteemin kehittämistä ja entistä syvempää verkostoitumista.
Kaikkiaan jo tuhatkunta koululaista ja opiskelijaa on viime vuosina päässyt vahvistamaan tilasto-osaamistaan Tilastokeskuksen järjestämissä tilasto-olympialaisissa.
Suomi lukuina 2022 -julkaisujen kesä alkoi tänä vuonna vauhdikkaasti: uunituoreet taskutilastot olivat jo kesäkuun alussa mukana juhlistamassa Tutkitun tiedon teemavuotta Heurekassa. Taskuun menevään julkaisuun on jälleen kerran koottu mielenkiintoisia tilastolukuja – vanhimmat lähes 300 vuoden takaa. Lue blogista toimittajan poiminnat.
Suuri määrä eri mittareita kertoo monenlaista tarinaa lasten tilanteesta Suomessa, mutta tieto on hajallaan. Tilastokeskus suunnittelee lapsia ja nuoria koskevaa tietoa kokoavan portaalin – paitsi helpottaakseen tiedon käytettävyyttä myös palvellakseen kansallisen lapsistrategian toteutusta.
