Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Tilastoissa on tiedettä ja vähän taidettakin

17.5.2021
Kuva: Kari Likonen

Tilastoissa tieto on pyritty saamaan ihmiselle mahdollisimman saavutettavaan ja helposti sulatettavaan muotoon. Tilastotiedon tulisi olla laadukasta ja pyrkiä heijastamaan objektiivista totuutta. Suomessa tästä pyritään huolehtimaan mm. standardeilla luokituksilla ja laaturaportoinnilla.

Tilasto pohjautuu lähdeaineistoon eli dataan. Suomessa tilastojen tietoaineistoista yli 90 prosenttia tulee hallinnollisista rekistereistä, kuten Valtionkonttorilta tai Verohallitukselta. Loput tiedot saadaan muun muassa yrityksille ja kansalaisille tehtävillä otantatutkimuksilla.

Kuva 1. Tilastoinnin perustana ovat lähdetiedot eli data
Kuva 1. Tilastoinnin perustana ovat lähdetiedot eli data. Kuvan oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.

 

Lähdeaineisto asettaa tilastolle myös rajoitteita, joista on hyvä olla tietoinen. Aineisto ei aina kata riittävän hyvin koko ilmiötä, tai siinä voi olla virheitä tai vinoumia. Puutteita korjataan aineistoja yhdistelemällä, mallinnuksella ja editoinnilla. Korjauksen tarve voi ilmetä esimerkiksi jonkin muun datan perusteella, tai se voi perustua asiantuntijan arvioon.

Kansantalouden tilinpidon takana olevaa kansantaloustieteen teoriaa voisi verrata fysiikan ilmiöiden mallintamiseen. Itselleni tulee mieleen termodynamiikka, jossa aine muuttaa muotoaan lämpötilan eli energian muutosten myötä.

Aine voi olla kiinteää, jolloin se on helposti havaittavissa ja tilastoitavissa. Kansantaloudessa tällaisia ovat esimerkiksi maa-alueet, kansalaiset ja tavarat. Neste liikkuu enemmän, kuten tekevät myös työvoima, pääoma, palvelut, vienti ja tuonti. Kaasuun voisi verrata esimerkiksi aineetonta pääomaa ja omistuksiin liittyviä sopimuksia. Ja rahoituksella voisi taloudessa kuvata energiaa, joka voi karata, vaikka avaruuteen.

Hyvinvointi, ympäristö ja onnellisuus sen sijaan menevät pitkälle kansantalouden tilinpidon viitekehyksen ulkopuolelle, kuten esimerkiksi kvanttifysiikka suhteessa termodynamiikkaan.

Miten tilastot heijastavat objektiivista totuutta? Ovatko asiat tieteellisesti arvioitavissa, toistettavissa ja testattavissa vaiko enemmänkin taidetta vai peräti taikuutta?

Taiteessa yhdistellään asioita, joita muutoin on ehkä vaikea käsitellä. Taide vetoa tunteisiin ja pyrkii vaikuttamaan. Merkitystä on painotuksilla, tyhjällä tilalla ja sillä, mitä jätetään kertomatta. Taiteen tuottaminen heijastaa monesti tekijänsä näkökulmaa, ja perusteita on toisinaan vaikea hahmottaa.

Itse olen löytänyt taloustilastoista monia uusklassisia piirteitä, mutta mukana on ainakin myös funktionalismia, minimalismia, realismia, kansallisromantiikkaa, sosiaalista realismia, impressionismiä ja ekspressionismia.

Jos lähtödata on puutteellista ja mallinnus ei ole kohdillaan, voi tilastointi saada surrealistisia piirteitä. Poukkoilevien ja katkeavien aikasarjojen esittäminen on kuin dadaistista runoutta. Tuolloin on syytä palata tilastojen tieteellisen perustaan ja muuttaa laskentaa ja siihen liittyviä sääntöjä.

Kaikki ei ole tilastointimenetelmin laskettavissa, joten tilastojen tekemiseen kuuluu edelleen taiteesta tuttuja piirteitä. Tämä onkin se ihmisenä olemisen ja tilastoinnin suola.

Kirjoittaja työskentelee maksutaseen ja kansan­talouden tilinpidon asiantuntija­tehtävissä Tilastokeskuksessa.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
19.5.2021
Tiina Karppinen, Heidi Pirtonen

Kannustamme kuntia ja kuntapäättäjiä seuraamaan omaa materiaalien- ja energiankulutustaan, jätteiden syntyä, suojeltujen luontokohteiden määrää sekä kuntalaisten hyvinvointia. Kiertotalouteen panostava kunta houkuttelee alueelleen myös kiertotalouteen liittyvää liiketoimintaa ja investointeja.

Blogi
28.4.2021
Hannele Orjala

Lapsia koskevaa tietoa on paljon, mutta usein koetaan, että se on sirpaleista ja hajallaan. Tätä puutetta Tilastokeskus paikkaa tuottamalla laajan Tieto&trendit -artikkelisarjan lasten maailmaa avaavista tilastotiedoista. Lapset Suomessa -artikkelisarja nostaa esille yhteiskunnallisesti merkittävän aiheen tuottamalla vuoden ajan analyysia lasten elinoloista noin 30 artikkelin välityksellä.

Artikkeli
26.3.2021
Hanna Jokimäki, Jari Nieminen, Aura Pasila, Jukka Pitkäjärvi, Kaija Ruotsalainen

Rekisterit ovat 1980-luvulta lähtien tehostaneet tilasto­tuotantoa merkittävästi. Viime vuosina monet rekisterin­pitäjät ovat rakentaneet uudenlaisia tieto­varantoja kuten Verohallinnon tulorekisteri. Ne tuovat tilastointiin mahdollisuuksia mutta myös niin paljon työtä, että uusia kustannus­säästöjä ja tuottavuus­loikkia ei ole ainakaan lyhyellä tähtäimellä luvassa – pikemminkin päinvastoin.

Blogi
10.3.2021
Ville Vertanen

Kun halutaan lisätä laadukkaan tilastotiedon käyttöä yhteiskunnassa, tulee tiedon löytämisen olla helppoa. Tilastotoimijoiden kunnianhimoisena tavoitteena on yhden luukun periaate, jossa kaikki virallinen tilastotieto löytyy samasta paikasta.

tk-icons