Valtiovarainministeriö asetti Tilastokeskuksen uuden neuvottelukunnan tämän vuoden alusta seuraavalle neljälle vuodelle. Olemme aloittaneet työmme innostuksella, ja on etuoikeutettua saada olla mukana hyvin erilaiset taustat omaavien jäsenten kanssa johtamisen kehittämistyössä.
Tilastokeskus on arvostettu ja hyvin johdettu virasto. Se katsoo kohti tulevaisuuttaan ennakkoluulottomasti, mutta tiedostaen kasvavat odotukset tiedolle, sen analysoinnille sekä päätöksenteon pohjautumiselle luotettavaan tietoon.
Neuvottelukunnan tehtävänä on auttaa Tilastokeskuksen pääjohtajaa ja muuta johtoa strategisessa johtamisessa. Me jäsenet tulemme toisenlaisista substansseista ja osaamme esittää lähinnä ”yksinkertaisia ja kyseenalaistavia” kysymyksiä, jotka sinällään saattavat olla joskus tuiki tarpeellisia strategiaa implementoitaessa. Johtamisen haasteet ovat yhteisiä substanssista riippumatta, mutta yhdessä olemme vahvempia.
Vanha tarina kertoo eurooppalaisesta retkikunnasta, joka vaelsi Etelä-Amerikan vuorilla kohti ylempiä korkeuksia. Retkikuntaa oli opastamassa paikallinen intiaaniopas. Matkan edetessä opas piti varsin usein taukoja. Lopulta vaeltajat sanoivat, että kyllä he jaksavat pitempiäkin taipaleita pysähtymättä. Opas sanoi kuitenkin, että on syytä pitää useasti taukoja, kun pyritään korkeammalle.
Miksi, ihmeteltiin. Senkö takia, että varaudutaan vuoristotautiin? Ei, sanoi opas. Meidän on odotettava, että sielumme ehtii mukaan eikä jää liian kauas meistä; se voisi jopa eksyä reitiltämme, ja miten meidän sitten käy.
Kun mietitään organisaation vastuullista kehityskaarta asiantuntija- ja järjestelmälähtöisestä työskentelystä kohti strategista vastuuta, on toiminnan lähtökohtana kestävää kehitystä tukevien ratkaisujen kehittäminen ja tuottaminen. Organisaatiovastuu tai yritysvastuu ei ole vain trendi, vaan johtamisen uusi normaali, joka on osa organisaation tarkoitusta, visiota ja koko strategiaa.
Mikään organisaatio, virasto tai yritys ei ole olemassa itseään varten. Se ei valmista tuotteita tai palveluja tyydyttääkseen omia vaan omistajien, asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeita. Se, millaiset palvelut ovat tarpeellisia, hyväksyttyjä tai haluttuja nyt ja ennen kaikkea tulevaisuudessa, selviää parhaiten kuuntelemalla sidosryhmiään sekä luotaamalla vahvoja ja heikkoja yhteiskunnallisia ja globaaleja signaaleja. Vuoropuhelu sidosryhmien kanssa korostuu entisestään siirryttäessä 2020-luvulle.
Teknologia kehittyy ja uusia innovatiivisia tekniikoita syntyy nopeasti. Hyvä niin. Tiedon käytön tehostaminen edellyttää organisaatiorajat ylittäviä ratkaisuja, joiden avulla tietolähteiden joustava ja aiempaa tehokkaampi käyttö sekä yhdistäminen ja yhteentoimivuus onnistuvat.
Teknologia on kuitenkin työväline, joka palvelee tavoitteen saavuttamista. Jos ”sielu” ei ole mukana kehityspolullamme, voimme joutua eksyksiin ja kysymään itseltämme, mihin sitten päädyimmekään.
Arvo Kokkonen on Maanmittauslaitoksen pääjohtaja ja Tilastokeskuksen uuden neuvottelukunnan puheenjohtaja.
Kehittyneen tietotuotantomme avulla voidaan löytää ratkaisuja Suomen nykyisiin ja tuleviin haasteisiin. Tilastokeskuksen johto ehdottaa tulevan hallituksen ohjelmaan konkreettisia kirjauksia, joiden pohjalta päästäisiin nopeasti liikkeelle.
Elämme aikoja, jolloin totuutta on puolustettava näkyvästi. Vastuullamme on huolehtia demokratiaa palvelevan tilastotuotannon elinehdoista: luottamuksesta ja puolueettomuudesta.
Luotettavan ja nopean faktatiedon kysyntä kasvaa jatkuvasti. Säästöpaineissa tuskailevilla valtionhallinnon organisaatioilla on kasvavia haasteita vastata tarpeisiin. Tietoaineistoa on saatavissa käyttöön valtavasti lisää kustannustehokkaasti hyödyntämällä laajemmin rekisteritietoja ja muita hallinnollisia tietoaineistoja. Tämä edellyttää tieto- ja tilastoekosysteemin kehittämistä ja entistä syvempää verkostoitumista.
Vuoden vaihteesta alkaen palvelujen tuottajahintaindeksi on kattanut neljä uutta toimialaa. Kehittämistä riittää jatkossakin: esimerkiksi markkinoille syntyvät uudenlaiset palvelut haastavat hintatilastointia.
Tilastotieto pyrkii objektiiviseen totuuteen. Toisaalta tilastojen tekemiseen sisältyy myös taiteesta tuttuja piirteitä, sillä kaikki ei ole tilastointimenetelmin laskettavissa.
Rekisterit ovat 1980-luvulta lähtien tehostaneet tilastotuotantoa merkittävästi. Viime vuosina monet rekisterinpitäjät ovat rakentaneet uudenlaisia tietovarantoja kuten Verohallinnon tulorekisteri. Ne tuovat tilastointiin mahdollisuuksia mutta myös niin paljon työtä, että uusia kustannussäästöjä ja tuottavuusloikkia ei ole ainakaan lyhyellä tähtäimellä luvassa – pikemminkin päinvastoin.
Kun halutaan lisätä laadukkaan tilastotiedon käyttöä yhteiskunnassa, tulee tiedon löytämisen olla helppoa. Tilastotoimijoiden kunnianhimoisena tavoitteena on yhden luukun periaate, jossa kaikki virallinen tilastotieto löytyy samasta paikasta.
Poikkeustilanteessa hinta-aineistoa joudutaan paikkaamaan tavallista enemmän. EU-maiden kesken on sovittu yhteiset pelisäännöt puuttuvien tietojen imputoinnille.
