Onko kotona extrapaali wc-paperia? Ja etäopetettavia yläkoululaisia? Tässä ehdotus asioiden yhdistelemiseksi.
Vaikuttavin tilastollinen esitys, jonka olen nähnyt, tehtiin nimittäin kymmenellä vessapaperirullalla. Olen jonkun kerran halunnut toistaa näkemäni, mutta koskaan ei ole ollut tarpeeksi rullia – aina on pitänyt improvisoida kukkaruukuilla sun muilla, mikä on syönyt visuaalista tehoa.
Nyt kun tarvittavat rullat löytyvät kaikilta, ehdotan kotona pidettäväksi tilasto- ja väestötieteen havaintoesitystä, jossa on aimo annos myös ekologisesti tärkeää tietoa, ripaus taikuuttakin.
Esityksen voi käydä opiskelemassa täällä ja sitten soveltaa sitä tähän päivään ja kotiyleisön tasolle. Ruotsalainen lääkäri, miekannielijä ja tilastovalistaja Hans Rosling havainnollistaa vessapaperirullilla, miksi maailman väkimäärä nousee 10 miljardiin, vaikka väestöräjähdys on jo taltutettu.
Yksi rulla merkkaa miljardia maapallon asukasta. Kun vuosia sitten näin livenä Roslingin esityksen, kuuden rullan alhaalta paksumpi torni muuntui viiden rullaparin seinämäksi. Maapallon väestön vanhetessa ikärakenne tasoittui, kun alle 15-vuotiaiden lasten lukumäärä oli jo lakannut kasvamasta noin kahdesta miljardista.
Lapsihuippu on jo saavutettu, oli yksi Roslingin faktapohjaisista viesteistä maailmalle. Väestö kasvaa vielä jonkin aikaa, sitä ei voi pysäyttää, koska nuoria ihmisiä on niin paljon. Mutta väestöräjähdyksen moottori, korkea hedelmällisyys, on jo sammunut useimmissa maailman maissa.
Hans Roslingin näkemykselle ja osaamiselle olisi muutenkin nyt käyttöä. Ennen menehtymistään vuonna 2017 Rosling ehti olla torjumassa ebola-epidemiaa Länsi-Afrikassa.
Toivottavasti Roslingin kollegat tekevät nyt yhtä hyvää työtä analysoiden kylmäpäisesti informaatiota ja tehden siitä harkittuja päätelmiä. Faktapohjaiselle päätöksenteolle on nyt käyttöä – niin kuin veskipaperirullillekin.
Kirjoittaja on Tieto&trendit-sivuston toimittaja.
Tilastotieto pyrkii objektiiviseen totuuteen. Toisaalta tilastojen tekemiseen sisältyy myös taiteesta tuttuja piirteitä, sillä kaikki ei ole tilastointimenetelmin laskettavissa.
Lapsia koskevaa tietoa on paljon, mutta usein koetaan, että se on sirpaleista ja hajallaan. Tätä puutetta Tilastokeskus paikkaa tuottamalla laajan Tieto&trendit -artikkelisarjan lasten maailmaa avaavista tilastotiedoista. Lapset Suomessa -artikkelisarja nostaa esille yhteiskunnallisesti merkittävän aiheen tuottamalla vuoden ajan analyysia lasten elinoloista noin 30 artikkelin välityksellä.
Rekisterit ovat 1980-luvulta lähtien tehostaneet tilastotuotantoa merkittävästi. Viime vuosina monet rekisterinpitäjät ovat rakentaneet uudenlaisia tietovarantoja kuten Verohallinnon tulorekisteri. Ne tuovat tilastointiin mahdollisuuksia mutta myös niin paljon työtä, että uusia kustannussäästöjä ja tuottavuusloikkia ei ole ainakaan lyhyellä tähtäimellä luvassa – pikemminkin päinvastoin.
Kun halutaan lisätä laadukkaan tilastotiedon käyttöä yhteiskunnassa, tulee tiedon löytämisen olla helppoa. Tilastotoimijoiden kunnianhimoisena tavoitteena on yhden luukun periaate, jossa kaikki virallinen tilastotieto löytyy samasta paikasta.
Syrjäisemmilläkin alueilla voi olla suhteessa asukasmäärään paljon yksinasuvia, enemmistö asuu kuitenkin isoissa kaupungeissa. Sen kertoo Paavo, Tilastokeskuksen postinumeroaluetilastot-palvelu.
Kansainvälisissä tehtävissä Marjo Bruun on saanut nähdä, miten erilaisista lähtökohdista tilastointia erilaisissa yhteiskunnissa tehdään. Hänen aikanaan toiminta tilastokokouksissa on muuttunut vuorovaikutteisemmaksi.
Tilastoviranomaisen merkitys nojaa vahvaan osaamiseen: eri tietolähteiden yhdistämiseen ja ymmärrykseen metatietojen tarpeellisuudesta käytettävyyden kannalta. Tietojen käytön eettisten periaatteiden toteuttamisessa toimimme esimerkkinä muille, muistuttaa Tilastokeskuksen pääjohtaja Marjo Bruun eläköitymisensä kynnyksellä.
Pikaestimaatti kertoo selvästi odotuksia paremmasta talouskehityksestä koronavuonna. Tieto on auttanut hallintoa, kuluttajia ja yrityksiä toimimaan kriisin keskellä.
