Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Rohkeasti ideoita jakamaan – kansainvälinen yhteistyö hyödyttää kaikkia

27.1.2021
Twitterissä: @mrsbruun ‏
Kuva: Eeva Anundi

Olen Tilastokeskuksen pääjohtajana saanut aitiopaikalta seurata tilasto­viranomaisten tekemää työtä sekä kotimaassa että globaalisti. Kansainväliset tehtävät YK:n Euroopan talous­komissiossa ja EU:n tilasto­komissiossa ovat tarjonneet mahdollisuuden kehittää kansainvälistä tilastointia yhdessä muiden kanssa.

Osallistuminen kansainväliseen toimintaan on avartanut näkemyksiäni, paitsi globaalista tilanteesta, myös siitä mikä on Suomen asema erilaisten tilasto­toimijoiden joukossa.

Pohjoismaisten tilastotoimijoiden verkosto on luonnollisesti ollut meille tärkeä. Meillä on samankaltaiset yhteiskunnat, joissa esimerkiksi rekisterit muodostavat tärkeän pohjan tilastoinnille.

On meillä toki paljon muutakin yhteistä, kuten karaistuminen pohjoisen luonnon olosuhteisiin. Meillä oli pohjoismaisten kollegoiden kanssa tapana käydä kansainvälisten kokousten yhteydessä aamu-uinnilla, jos siihen tarjoutui tilaisuus. Se, että syksyisessä kelissä pulahdettiin kylmään meriveteen, oli eteläisempien kollegoiden mielestä melkoisen rohkea idea. Kaikki tämä oli kuitenkin omiaan lujittamaan sidettä pohjoismaisen tilastoperheen välillä.

Kansainvälisen tilastoyhteisön johdossa olen halunnut katsoa eteenpäin ja huomioida ympäröivän yhteiskunnan tarpeet sekä yhteistyö­mahdollisuudet muiden kanssa. Oma roolini Euroopan tilasto­konferenssin johdossa on ollut keskusteleva. Koen, että yksi suurimmista saavutuksistani on ollut juuri se, että toiminta tilasto­kokouksissa on muuttunut vuoro­vaikutteisemmaksi ja osallistuvammaksi.

Osallistuminen kansainväliseen työskentelyyn hyödyttää kaikkia osapuolia. Suomi on tuonut yhteiseen pöytään tilastoalan asiantuntemusta monelta alalta, ja samalla suomalaisten oma osaaminen on kasvanut yhteistyössä muiden kanssa.

Tilastotoimen modernisointi ja uusien menetelmien kehittäminen on käynnissä globaalisti monessa eri paikassa, ja yhteistyössä jokainen antaa osaamistaan ja saa jotain uutta. Yhdessä kehittäminen tuo samalla säästöjä kaikille.

Ja tietysti kansainvälisessä yhteistyössä sovitut menettelyt ja käytetyt tilasto­menetelmät luovat kehikon, joka mahdollistaa eri maiden välisten lukujen vertailun.

Kehittyneiden maiden rooli on toimia vetovastuussa tilastoinnin kehittämisestä ja tukea kehittyviä maita omassa tilastotyössään.

Hyvästä tietopohjasta on hyötyä myös globaalisti. Tässä on tärkeää ymmärtää kansallista kontekstia – ne tavat ja toimintamallit, jotka sopivat meille, eivät välttämättä sovi sellaisenaan kaikille. On vaikea tehdä esimerkiksi rekisteri­pohjaista väestölaskentaa, jos syntyneitä ei merkitä mihinkään. Tällaisissa asioissa konkretisoitui se, miten erilaisista lähtökohdista tilastointia erilaisissa yhteiskunnissa tehdään.

Jos voisin vaikuttaa yhteen asiaan kansainvälisellä tasolla, toivoisin että tilasto­viranomaisilla olisi kaikkialla riittävä ammatillinen itsenäisyys ja asema luotettavan tiedon tuottajana yhteiskunnassa.

Tilastot ovat demokraattisen yhteiskunnan kulmakiviä, niitä tulee arvostaa ja niiden tekemistä resursoida riittävästi. Arvostus näkyy siinä, että tilastoja käytetään yhteiskunnassa laajasti päätöksenteon pohjana.

 

Marjo Bruunin ensimmäinen perintöblogi julkaistiin eilen.

 
Marjo Bruun
Henkilökohtaiset saavutukset syntyvät, kun uskaltaa astua omalle epämukavuus­alueelleen, on Marjo Bruunin motto. Hän siirtyy eläkkeelle tammikuun lopussa toimittuaan yhdeksän vuotta Tilastokeskuksen pääjohtajana.

 

 

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
28.4.2021
Hannele Orjala

Lapsia koskevaa tietoa on paljon, mutta usein koetaan, että se on sirpaleista ja hajallaan. Tätä puutetta Tilastokeskus paikkaa tuottamalla laajan Tieto&trendit -artikkelisarjan lasten maailmaa avaavista tilastotiedoista. Lapset Suomessa -artikkelisarja nostaa esille yhteiskunnallisesti merkittävän aiheen tuottamalla vuoden ajan analyysia lasten elinoloista noin 30 artikkelin välityksellä.

Artikkeli
26.3.2021
Hanna Jokimäki, Jari Nieminen, Aura Pasila, Jukka Pitkäjärvi, Kaija Ruotsalainen

Rekisterit ovat 1980-luvulta lähtien tehostaneet tilasto­tuotantoa merkittävästi. Viime vuosina monet rekisterin­pitäjät ovat rakentaneet uudenlaisia tieto­varantoja kuten Verohallinnon tulorekisteri. Ne tuovat tilastointiin mahdollisuuksia mutta myös niin paljon työtä, että uusia kustannus­säästöjä ja tuottavuus­loikkia ei ole ainakaan lyhyellä tähtäimellä luvassa – pikemminkin päinvastoin.

Blogi
10.3.2021
Ville Vertanen

Kun halutaan lisätä laadukkaan tilastotiedon käyttöä yhteiskunnassa, tulee tiedon löytämisen olla helppoa. Tilastotoimijoiden kunnianhimoisena tavoitteena on yhden luukun periaate, jossa kaikki virallinen tilastotieto löytyy samasta paikasta.

Blogi
15.2.2021
Miia Huomo

Syrjäisemmilläkin alueilla voi olla suhteessa asukasmäärään paljon yksinasuvia, enemmistö asuu kuitenkin isoissa kaupungeissa. Sen kertoo Paavo, Tilastokeskuksen postinumero­aluetilastot-palvelu. 

Blogi
26.1.2021
Marjo Bruun

Tilastoviranomaisen merkitys nojaa vahvaan osaamiseen: eri tietolähteiden yhdistämiseen ja ymmärrykseen metatietojen tarpeellisuudesta käytettävyyden kannalta. Tietojen käytön eettisten periaatteiden toteuttamisessa toimimme esimerkkinä muille, muistuttaa Tilastokeskuksen pääjohtaja Marjo Bruun eläköitymisensä kynnyksellä.

tk-icons