Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Mobiilipaikannusdatasta laskettu “juhannuskerroin” osoittaa matkustamisen mökkikuntiin

21.6.2021
Twitterissä: @nurmi_ossi, @PasiPiela
Kuva: Rodeo

Suomalaiset valuvat juhannuksena mökeille, ja kaupunkien kaduilla on autiota. Luhangalla, Kustavissa, Puumalassa ja Kuhmoisissa väkimäärä jopa nelinkertaistuu keskikesän juhlan aikaan. Mitä kaikkea mobiilidata kertoo suomalaisten juhannuksenvietosta?

Olemme laskeneet teleoperaattoridataan perustuvan “juhannuskertoimen”, joka kuvaa juhannuspäivän väkimäärää suhteessa kunnan tavanomaiseen väestöön.

Operaattoritiedot eli mobiilipaikannusdata yleistetään aluetasolle, ja tiedot suojataan automaattisesti ennen luovutusta Tilastokeskukselle, joten datan perusteella ei voi seurata yksittäisen henkilön liikkeitä.

Olemme seuranneet mobiilidatan avulla kausittaista väestön vaihtelua ja kotimaan matkailua vuoden 2020 alusta lähtien. Koska perusväestön määrittelyyn alueittain ei ole sopivaa yhtenäistä tapaa, päädyimme tässä vertailussa valitsemaan Uudenmaan sulun aikaisen keskiviikon 1.4.2020 luvut edustamaan tavanomaista tilannetta.

Vertailemme siis viime vuoden juhannuslauantain väestöä aprillipäivän tietoihin. Keskiväestönä on käytetty 1.1.2020 alkaen mitatun datan mediaanilukua.

Korkeimmat juhannuskertoimet ovat Luhangalla, Kustavilla, Puumalalla ja Kuhmoisilla. Näissä kunnissa väestö yli nelinkertaistui juhannuksena vertailuajankohtaan nähden ja myös laskennalliseen keskiväestöön nähden. Näissä kunnissa onkin enemmän kesämökkejä kuin vakituisia asukkaita.

Data tukee havaintoja kaupunkien tyhjistä kaduista juhannuspyhinä. Suurimmissa kaupungeissamme väestökato on 30 prosenttia, ja Kauniaisissa väki jopa puolittuu. Näissäkin aprillipäivän vertailuväestö on hyvin lähellä päivittäistä keskiväestöä.

Juhannuskerroin ei ole Tilastokeskuksen virallinen tilasto, vaan kaikki mainitut luvut ja käsitteet ovat puhtaasti kokeellisia. Tilastokeskuksella ei ole kuntakohtaisia vertailutietoja väestön päivittäisestä vaihtelusta, mutta tarkastelemme kokeellisten tilastojen mahdollisuutta kuvata väestömme vaihtelua muutoinkin kuin juhannuksena.  

Kuvan 1 kartan avulla voi tutustua eri kuntien juhannuskertoimiin. (Kartta ei ole täysin saavutettava.)

Kartta 1
Mobiilipaikannusdataan perustuva juhannuskerroin kuvaa juhannuspäivän väkimäärää suhteessa kunnan tavanomaiseen väestöön. Esim. Helsinki saa arvon 0,7, joten sen väestö on 30 % pienempi juhannuksena kuin normaalisti.

Mökkimatkat kuusinkertaistuvat

Olemme määritelleet mökkikunnan käsitteen siten, että mökkejä tulee olla vähintään yksi jokaista neljää vakituista asukasta kohden. Tällaisia kuntia on Manner-Suomessa 115, ja niissä asuu miltei kymmenesosa väestöstä (9,49 %).

Kuvassa 2 on tarkasteltu vähintään yhden yön kestäviä matkoja edellä mainittuihin 115 mökkikuntaan vuoden 2020 alusta alkaen. Kuviossa on erotettu meno- ja paluumatkat. Indeksiluvun 100 saa tässä vertailussa matkojen määrä vertailujakson alussa eli 1.1.2020.

Kuva 2: Mökkikuntaan (tänään mökkikunnassa, eilen toisaalla) ja mökkikunnasta tehdyt matkat 1.1.2020 – 31.3.2021. Lyhyitä matkoja ei ole huomioitu.
Klikkaamalla kuvaa se avautuu suurempana uuteen välilehteen.
Kuvion keskeinen sisältö on kerrottu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus

Uudenmaan sulun aiheuttama mökkimatkojen väheneminen näkyy kuviossa selvästi, samoin viikonloppujen meno- ja paluuliikenne erottuvat piikkeinä kuviossa.

Parhaiten kuviossa erottuvat kuitenkin matkat juhannusaatoksi mökkikunnalle. Vuoden alkuun verrattuna määrä yli kuusinkertaistuu, indeksiluvun ollessa 634. Kesä-elokuussa tehdään muutenkin luonnollisesti enemmän mökkimatkoja.
 
Hyvää valon ja keskikesän juhlaa – niin kesämökkien laiturinnokkaan suuntaaville kuin autioituvien kaupunkien hiljaisuudesta nauttiville!

 

Pasi Piela työskentelee kehittämispäällikkönä Tilastokeskuksen Kumppani- ja ekosysteemisuhteissa. Juhannuksena hän on mökillä Pirkanmaalla. Ossi Nurmi työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen Liikenne ja matkailu -ryhmässä, ja viettää mökkijuhannusta Pohjois-Karjalassa.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
12.8.2021
Mika Ronkainen

Tilastoista piirtyy kuva mökinomistajista hyvin toimeentulevina ja keskimääräistä iäkkäämpinä henkilöinä, joiden mökillä viettämä aika ei välttämättä mene palkkatöiden parissa.

Artikkeli
10.5.2021
Mika Ronkainen

Tilastokeskuksen rakennusten ja asuinolojen tilastoissa otetaan toukokuussa 2021 käyttöön Rakennusluokitus 2018. Uudessa luokituksessa myös erityisryhmien asuminen lasketaan osaksi asuinrakennuksia. Samalla kesämökkien laskentatapa uudistuu. Suomen kymmenen mökkirikkainta kuntaa säilyvät samoina, mutta niiden keskinäinen järjestys hieman muuttuu.

Blogi
28.4.2021
Hannele Orjala

Lapsia koskevaa tietoa on paljon, mutta usein koetaan, että se on sirpaleista ja hajallaan. Tätä puutetta Tilastokeskus paikkaa tuottamalla laajan Tieto&trendit -artikkelisarjan lasten maailmaa avaavista tilastotiedoista. Lapset Suomessa -artikkelisarja nostaa esille yhteiskunnallisesti merkittävän aiheen tuottamalla vuoden ajan analyysia lasten elinoloista noin 30 artikkelin välityksellä.

tk-icons