Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Mistä ihmeestä tunnistaa luotettavan tiedon?

28.2.2022

Mihin vain tietotarpeeseen löytyy tänä päivänä helposti valtavat määrät vastauksia verkosta. Samalla kun tarjolla olevan tiedon määrä on suorastaan räjähtänyt, myös tahallinen väärän tiedon levittäminen on kasvanut huimasti. Mistä siis tietää, mihin tietoon voi luottaa?  

Avuksi luotettavan tiedon tunnistamiseen tarjotaan tiedon kriittistä lukutaitoa ja lähdekritiikin käyttöä. Mutta mitä ne oikeastaan käytännössä tarkoittavat ja mitä kaikkea tiedon luotettavuutta arvioidessa pitäisi ottaa huomioon? Entä miten voidaan arvioida tietolähteen tuottajan vastuullisuutta ja avoimuutta toiminnassaan?  

Tänä vuonna 30 vuotta täyttävät YK:n virallisen tilaston periaatteet antavat tähän vastauksia. Tilastoviranomaisia ohjeistavia periaatteita on yhteensä kymmenen. Periaatteissa ohjeistetaan, että ”helpottaakseen aineiston oikeaa tulkintaa tilastoviranomaisten tulee esittää tilastojen tietolähteet, laadintamenetelmät ja menettelytavat tieteellisten standardien mukaisesti”.  

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tilastoista tulisi kertoa tarkkaan, miten ne on laadittu. Tämän periaatteen mukaisesti tilastoviranomaiset ovat vuosikymmenten ajan tuottaneet luotettavaa tietoa kuvaten käytetyt menetelmät ja tietolähteen. Periaatteen avulla voidaan arvioida myös muun yhteiskunnassa syntyvän tiedon luotettavuutta. 

Hyvä kuvaus helpottaa tiedon käyttöä 

Vastuullisen tiedontuottajan tunnistaa siitä, että tuottaja liittää jakamaansa tietoon kuvauksen menetelmästä. Selkeän kuvauksen avulla tiedon käyttäjät pystyvät arvioimaan tiedon laatua.

Tiedon laatu ja luotettavuus koostuvat monesta osasta. Ensinnäkin tulee tietää, miten tieto on kerätty.

Mistä lähdetiedot on saatu ja miten ne on valittu? Onko tiedot tuotettu käyttäen satunnaista otantaa vai onko tiedon lähteenä esimerkiksi kattava rekisteritieto? On hyvä tietää myös, kuka rekisteriä ylläpitää, miten ja milloin tiedot on sieltä saatu tai miten otos on suunniteltu.  

Kun tiedetään, mistä tiedot ovat lähtöisin, tarvitaan tietoa siitä, miten tieto on laadittu. Miten tietoja on käsitelty ja millaisia menetelmiä on käytetty tulosten saamiseksi? On tärkeää tietää perusteet valituille menetelmille ja menettelytavoille. 

Vastuullinen tiedontuottaja kertoo myös tiedon käyttöön liittyvistä rajoitteista ja tietoon sisältyvistä virhemahdollisuuksista. Esimerkiksi otostutkimuksella tuotettu tieto sisältää aina otosvirhettä, ja vastuullinen tiedontuottaja antaa käyttäjille arvion tästä esimerkiksi virhemarginaalin muodossa. 

Tärkeä osa tiedon laatua on myös se, miten tieto vastaa käyttäjien tarvetta. Käyttäjien tuleekin saada tietää, miten ja milloin tieto julkistetaan sekä se, mistä tiedon laadinnan kuvaukset ovat saatavissa. 

Tarkista listan avulla, onko tieto luotettavaa

Edellä kuvatut vaatimukset voidaan tiivistää tarkistuslistan muotoon. Kun valitset/etsit tietoa verkosta esimerkiksi tutkimusta, opinnäytettä tai raporttia varten, ota huomioon seuraavat asiat:  

- Kuka on tiedon tuottaja? 

- Onko tiedon mukana kuvaus käytetyistä tietolähteistä, esimerkiksi tiedonkeruusta tai rekistereistä? 

- Kuvaako tieto ilmiötä kokonaisuudessaan vai onko tieto kerätty satunnaisilta vastaajilta otantana? 

- Onko tiedon käsittelyä kuvattu tarkemmin? Onko esimerkiksi puuttuvaa tietoa korvattu tai onko tuplatietoja poistettu? 

- Onko käytetty matemaattisia malleja tai muita tieteellisiä menetelmiä tiedon käsittelyssä ja analysoinnissa? 

- Miten tieto jaetaan käyttäjille? Ovatko laaditut taulukot, raportit ja indikaattorit selkeitä ja helppokäyttöisiä? 

 

Jos saat edellä oleviin kysymyksiin selkeät vastaukset, on tiedon käyttö luotettavaa.  

 

Kirjoittaja toimii laatupäällikkönä Tilastokeskuksessa.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
25.8.2022
Jukka Hoffren

Luotettavan ja nopean faktatiedon kysyntä kasvaa jatkuvasti. Säästöpaineissa tuskailevilla valtion­hallinnon organisaatioilla on kasvavia haasteita vastata tarpeisiin. Tietoaineistoa on saatavissa käyttöön valtavasti lisää kustannus­tehokkaasti hyödyntämällä laajemmin rekisteri­tietoja ja muita hallinnollisia tieto­aineistoja. Tämä edellyttää tieto- ja tilasto­ekosysteemin kehittämistä ja entistä syvempää verkostoitumista.

Blogi
12.1.2022
Marika Jokinen, Heli Korhonen

Luotettavan tiedon kysyntä on nyt valtava. Tilastokeskuksen asiantuntijoiden laatimat tilasto-oppaat tarjoavat oivallista tietoa tilastojen luonteesta ja käytöstä sekä johdattavat luotettavan tiedon lähteille. 

Blogi
28.4.2021
Hannele Orjala

Lapsia koskevaa tietoa on paljon, mutta usein koetaan, että se on sirpaleista ja hajallaan. Tätä puutetta Tilastokeskus paikkaa tuottamalla laajan Tieto&trendit -artikkelisarjan lasten maailmaa avaavista tilastotiedoista. Lapset Suomessa -artikkelisarja nostaa esille yhteiskunnallisesti merkittävän aiheen tuottamalla vuoden ajan analyysia lasten elinoloista noin 30 artikkelin välityksellä.

Blogi
10.3.2021
Ville Vertanen

Kun halutaan lisätä laadukkaan tilastotiedon käyttöä yhteiskunnassa, tulee tiedon löytämisen olla helppoa. Tilastotoimijoiden kunnianhimoisena tavoitteena on yhden luukun periaate, jossa kaikki virallinen tilastotieto löytyy samasta paikasta.

tk-icons