Viime syksynä peurapassissa istuessani mietin, miten paljain silmin en erottanut edes horisonttia mutta erinomaisilla kiikareilla pystyin tunnistamaan eläimet hämärässä. Syksyn edetessä kaipasin entistä tarkempaa näkymää myös tietotoimijan tulevaisuuteen.
Vuosikymmenen vaihtuessa yhteiskunnan tietotoimijoilta kysytään yhteistä tarkkanäköisyyttä uusien ja tulevien vaatimusten edessä. Asiakasodotukset ovat muuttuneet. Tietojen käyttäjät tarvitsevat tietoa ja tilastoja yhteiskunnassa pinnalla olevista aiheista ja ilmiöistä käyttämiään kanavia pitkin – ja nopeasti. Yhteiskunnallisessa keskustelussa tarvitaan asiantuntijoita, jotka osaavat faktat ja pystyvät valottamaan taustoja.
Myös muut yhteiskunnan muutosvoimat vaikuttavat Tilastokeskukseen kuten muuhunkin julkiseen hallintoon.
Teknologinen kehitys ja digitalisaatio mahdollistavat uudenlaisia ja aiempaa ketterämpiä toimintatapoja vanhojen toimintamallien tilalle. Syntyy uusia tietolähteitä, ja tietoalalla toimivien roolit muuttuvat. Tavoitteet saavuttaaksemme teemme yhä enemmän yhdessä toistemme osaamista hyödyntäen. Nämä kaikki teemat kostettavat olennaisesti myös organisaatiota, jonka asiantuntijoiden työruuduilla kulkee päivittäin valtava määrä tietoja.
Tilastokeskuksen perustehtävänä on tuoda luotettava ja ajantasainen tieto asiakkaiden hyödyksi ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Haluamme toiminnallamme tukea yhteiskuntaa, jossa toiminta ja päätökset perustuvat entistä useammin faktatietoon.
Perinteisesti asiantuntijamme eivät ole olleet esillä erityisen laajasti, vaan olemme luottaneet lukujen voimaan. Tulevaisuudessa aiomme toimia toisin. Pyrimme jatkossa hoitamaan perustehtäväämme niin, että tarjoamme asiakkaillemme vaikuttavaa tietoa ja ymmärrystä uusia ilmiöitä ja tarpeita ennakoiden.
Yhteiskunnan nopea muutos haastaa tilastojen tekijät yhteiskunnan kuvaajana. Perinteisten tilastointikohteiden rinnalle nousee uusia ilmiöitä, joita kuvatakseen tietoa pitää yhdistää ja jalostaa uudella tavalla – myös yli organisaatiorajojen.
Tavoitteet saavuttaaksemme meidän tilastokeskuslaisten on myös uudistettava toimintatapaamme.
Haluamme olla aktiivinen kumppani erilaisissa yhteisten tavoitteiden eteen työskentelevissä yhteiskunnallisissa verkostoissa ja ekosysteemeissä. Haluamme olla mukana rakentamassa toimijoiden joukkoa, joka yhdessä mahdollistaa yhteiskunnan tietovarantojen tehokkaan ja eettisen käytön. Ajattelemme, että monimutkaisessa ja vaikeasti ennakoitavassa yhteiskunnassa toimintakulttuurimme tulee olla avoin ja kannustaa kokeiluihin.
Tilastovirastot tekevät tiivistä yhteistyötä myös kansainvälisesti, ja samansuuntaisia uudistuksia on vireillä myös Suomelle läheisissä kollegavirastoissa, kuten esimerkiksi Virossa, Hollannissa ja Kanadassa.
Vastataksemme yhteiskunnallisiin muutoksiin ja saavuttaaksemme strategiset tavoitteemme käynnistämme Tilastokeskuksessa koko organisaatiota koskevan organisaatio- ja toimintamallien uudistamisen.
Johtajajahti on alkanut. Katsotaan pitkälle ja tehdään yhdessä Suomesta tiedon eettisen käytön ja hyödyntämisen huippumaa ja edelläkävijä Euroopassa.
Marjo Bruun on Tilastokeskuksen pääjohtaja.
Suomessa on laadukkaat rekisterit. Niistä saatavaa tietoa yhdistelemällä syntyy tietovarallisuus, joka on Suomen kilpailuetu. Sitä hyödyntämällä teemme parempia päätöksiä tulevaisuudessa.
Demokratioissa tilastot ovat osa yhteiskunnallista keskustelua, päätöksentekoa sekä seurausten arviointia – ja puolueettomina ne luovat edellytyksiä kompromisseille. Tietoon perustuva päätöksenteko edellyttää hidasta, harkitsevaa ja kyseenalaistavaa ajattelua. Jotta demokratia säilyisi informaatioyhteiskunnan perustana, tulisi tilastojen luku- ja käyttötaidosta tehdä yleinen kansalaistaito.
Miten keskustelisimme nyt vaikkapa palkkojen ostovoimasta – eli inflaatiosta ja ansioiden kehityksestä – tai nuorten mielenterveysongelmista, jos mitään tilastotietoa yhteiskunnasta ei olisi olemassa? kysyy Anna Pärnänen Euroopan tilastopäivän blogissaan.
Kaikkiaan jo tuhatkunta koululaista ja opiskelijaa on viime vuosina päässyt vahvistamaan tilasto-osaamistaan Tilastokeskuksen järjestämissä tilasto-olympialaisissa.
Suomi lukuina 2022 -julkaisujen kesä alkoi tänä vuonna vauhdikkaasti: uunituoreet taskutilastot olivat jo kesäkuun alussa mukana juhlistamassa Tutkitun tiedon teemavuotta Heurekassa. Taskuun menevään julkaisuun on jälleen kerran koottu mielenkiintoisia tilastolukuja – vanhimmat lähes 300 vuoden takaa. Lue blogista toimittajan poiminnat.
Suuri määrä eri mittareita kertoo monenlaista tarinaa lasten tilanteesta Suomessa, mutta tieto on hajallaan. Tilastokeskus suunnittelee lapsia ja nuoria koskevaa tietoa kokoavan portaalin – paitsi helpottaakseen tiedon käytettävyyttä myös palvellakseen kansallisen lapsistrategian toteutusta.
YK:n tilastotoimen laatimat tilastotyön perusperiaatteet täyttävät tänä vuonna 30 vuotta. Vuosien saatossa niiden merkitys on vahvistunut yhteiskunnassa. Perusperiaatteet luovat hyvän perustan tietojen hallinnalle ja jakamiselle erityisesti julkisella sektorilla.
YK:n virallisen tilaston periaatteet ohjeistavat tilastoviranomaisia kertomaan tarkasti, miten tilastot on laadittu. Periaatteen avulla voidaan arvioida myös muun yhteiskunnassa syntyvän tiedon luotettavuutta.
