tk-icons
Sivuston näkymät

Artikkelit

Artikkeli
15.10.2018
Juha Nurmela

Kasvihuonekaasujen päästövähennyksiä pitää kiristää rivakasti, linjasi vastikään hallitusten­välinen ilmastopaneeli IPCC. Suomalaiset kotitaloudet ovatkin jo oikealla tiellä, vaikka paljon on vielä tehtävä jotta ilmaston lämpeneminen saataisiin rajattua 1,5 asteeseen.

Artikkeli
18.9.2018
Kaija Ruotsalainen

Tiedonvaihdossa noin 15 600 henkilölle saatiin tutkinto, joka on korkeampi kuin Tilastokeskuksen tutkinto­rekisterissä oleva tieto. Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneita oli lähes 209 000, valtaosa heistä löytyy Ruotsin rekisteristä.

Vieraskynä
7.9.2018
Ilari Aula

Tavaratuotannon arvoketjuja analysoidaan usein valtiontalouden tai yrityksen tulevaisuudennäkymiä ajatellen. Arvoketjujen kartoittamisella on kuitenkin kriittiset juuret ja monenlaisia sovelluksia.

Artikkeli
29.8.2018
Pekka Ruotsalainen

Omistusomakotitaloissa asuvien pienituloisuusaste on pysynyt muutamassa prosentissa 1990-luvulta tähän päivään kaikissa pääkaupunki­seudun kunnissa. Samaan aikaan julkisesti tuetuissa vuokra-asunnoissa asuvien pienituloisuus­aste on noussut kahden­kymmenen prosentin tuntumaan.

Artikkeli
28.8.2018
Juha Nurmela, Tuomas Parikka

Vuonna 1966 elintarvikkeet, asuminen ja liikenne söivät kotitalouksien kulutusmenoista 73 prosenttia. Viidenkymmenen vuoden jälkeen niiden osuus oli yhä 68 prosenttia. Liikkumavara muihin kulutuskohteisiin on jäänyt pieneksi.

Artikkeli
28.8.2018
Katri Soinne

Länsimaisen ostokuluttamisen katsotaan syntyneen kolmesataa vuotta sitten Britanniassa, Ranskassa, Alanko­maissa sekä osissa Saksaa ja Italiaa. Suomessa kulutus­tavarat yleistyivät vasta 1910-luvulla, viisikymmentä vuotta myöhemmin syntyi hyvinvointi­yhteiskunta.

Artikkeli
28.8.2018
Veli-Matti Törmälehto

Varallisuus- ja tuloerot ovat oleellisia lähtökohtia eriarvoisuuksien tutkimuksessa – määritelläänpä eriarvoisuus miten tahansa. Varallisuuden ja siitä saatavien tulojen yhteys ei kuitenkaan ole suoraviivainen. Ainakin lyhyellä aikavälillä varallisuus­erot ja tuloerot voivat muuttua eri tavoin. 

Artikkeli
28.8.2018
Timo Matala

Asumistukia maksetaan eniten nuorille, yksinhuoltajille ja nuorille lapsi­perheille. Viime vuonna kotitaloudet saivat 1 261 miljoonaa euroa yleistä asumis­tukea, mistä 97 prosenttia kohdistui vuokralaisille. Asumisen tukijärjestelmä ja sen vaikutukset kotitalouksille ovat muuttuneet merkittävästi viime vuosi­kymmeninä.

 

Artikkeli
9.7.2018
Tiina Tuomaala

Suomen ensimmäinen varsinainen väestönlaskenta, ns. kaupunki­laskenta, suoritettiin vuonna 1870 neljässä kaupungissa: Helsingissä, Turussa, Viipurissa ja Oulussa. Aiemmat väkiluku­tiedot perustuivat kirkon­kirjojen ja henki­kirjojen tietoihin.

Artikkeli
27.6.2018
Virve Rouhiainen

Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan pientalojen öljylämmitys on jo selvästi vähäisempää ja maalämpö yleisempää kuin mitä rakennuskantarekisterin tiedot kertovat. Tämä käy ilmi pientalojen lämmitysenergiaa kartoittaneesta selvityksestä, joka toteutettiin Luken ja Tilastokeskuksen yhteisprojektina.

Artikkeli
19.6.2018
Liina Arhosalo, Eetu Toivanen

Indeksi julkaistaan jatkossa luokiteltuna kuluerien ja rakennustyyppien mukaan. Uudistuksen yhteydessä myös perusvuosi vaihtui ja painorakenteet päivitettiin. Vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen tiedot julkaistiin uudistetuilla tiedoilla 19.6.2018.

Artikkeli
15.6.2018
Juha Martikainen

Aineettomiin varallisuus­eriin perustuva tehtaaton tuotanto on sisältänyt tulkintaa palvelu­kaupan ja tavara­kaupan välillä. Viimeisin tilinpidon laskenta­järjestelmän uudistus pyrkii huomioimaan paremmin yritysten globaalien toimintojen vaikutuksia.

Artikkeli
8.6.2018
Jukka Hoffren, Ari Tyrkkö

Tilastokeskuksen hanke ”YK:n SDG-indikaattorien kansallinen tuottaminen” kokoaa ja julkaisee YK:n kestävän kehityksen indikaattorit Suomen osalta vuoden 2018 aikana. Juuri valmistuneen kartoituksen mukaan puolet indikaattoreista on hankittavissa olemassa olevista lähteistä.

Artikkeli
25.5.2018
Jukka Hoffren

YK:n johdolla on koottu 243 indikaattoria käsittävä mittaristo, jolla seurataan Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteiden edistymistä. Suomessa SDG-indikaattoreiden (Sustainable Development Goals, SDGs) tuottamisesta ja koordinoinnista vastaa Tilastokeskus.

Artikkeli
8.5.2018
Kimmo Haapakangas

Pojista on polvi parantunut myös rikos­tilastojen valossa. Nuorten osuus kaikista rikos­epäilyistä on laskussa, samoin rikoksesta epäiltyjen osuus nuorten ikä­luokissa.

Artikkeli
4.5.2018
Pekka Lith

Kuntien lasten ja nuorten laitos- ja perhehoidon kustannukset ovat lähes kolminkertaiset avohuollon palveluihin verrattuna. Panostukset lapsiperheiden arjessa selviytymisen palveluihin, vanhemmuuden tukemiseen ja tehostettuun perhetyöhön tulisivat kuitenkin inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti halvemmiksi. 

Artikkeli
3.5.2018
Olli Savela

Pienellä budjetilla elävän kulutus kohdistuu asioihin, jotka ovat 2000-luvulla kallistuneet virallista inflaatiota enemmän, analysoi Olli Savela. Raskaimmin köyhien kukkaroa on kurittanut vuokralla asuminen.   

Artikkeli
26.4.2018
Pekka Lith

Yksityisen lasten päivähoidon eli varhais­kasvatuksen merkitys on lisääntynyt tuntuvasti 2000-luvulla. 2010-luvulla kasvu on keskittynyt palveluseteli­pohjaiseen toimintaan.

Artikkeli
3.4.2018
Ilkka Lehtinen

Palveluiden ja tuonti­tavaroiden reaal­ihinnat ovat muuttuneet Suomen EU-jäsenyyden aikana eri lailla. Näiden hintojen kehitykseen kilpailun näkö­kulmasta perehdytään Ilkka Lehtisen kolmannessa suhteellisten hintojen muutoksia käsittelevässä artikkelissa.

Artikkeli
28.3.2018
Anssi Kaarna, Tapio Kuusisto, Christina Telasuo, Terhi Tulonen

Yhdysvallat ja Iso-Britannia kuuluvat Suomen tärkeimpiin kauppakumppaneihin. Lähestyvä Brexit ja Yhdysvalloissa vallitseva kasvavan protektionismin uhka saattavat merkitä myös Suomea koskettavia esteitä vapaalle kaupankäynnille. Tilastokeskus ja Tulli ovat koonneet yhteisartikkeliin keskeisimmät tilastotietonsa kaupasta Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian kanssa.

Artikkeli
14.3.2018
Juha Nurmela

Muutosten samankaltaisuus hämmästyttää, kirjoittaa Kulutustutkimuksen vetäjä Juha Nurmela. Kolmen vuosikymmenen trendit kulutuksessa ovat samanlaisia tulojen suuruudesta riippumatta.

Artikkeli
7.3.2018
Jaana Hellman

Ruuan halpuutus on jatkunut viimeiset pari vuotta. Miten hinnat ovat kehittyneet halpuutuksen aikana leivän, lihan ja maitotuotteiden osalta, ja kuka on halpuuttanut eniten, kauppa vai tuottajat?  

 

Artikkeli
5.3.2018
Jussi Melkas

”Missiota ei yleensä ole esitetty tilastojen ymmärtämisen elementiksi”, kirjoittaa Jussi Melkas. Tilastojen luku­taitoa pitkään itsekin opettanut Tilasto­keskuksen ex-tietopalvelu­johtaja oivaltaa Hans Roslingin muistelmista, että osatakseen kysyä oikein pitää olla käsitys siitä, mikä maailmassa on tärkeää ja korjattavaa.

Artikkeli
1.3.2018
Pekka Lith

Yksityisten sosiaali- ja terveys­palvelujen hintoihin sisältyy piilevää arvonlisä­veroa keski­määrin kahdeksan prosenttia. Alvittomia palveluja tarjoavat palvelun­tuottajat eivät voi vähentää tavara- ja palvelu­ostoihin tai investointi­hyödykkeisiin sisältyviä arvonlisä­veroja omassa verotuksessaan. Vastaava ilmiö koskee myös oppilaitos­ruokailua tarjoavia yksityisiä palvelun­tuottajia.

Artikkeli
27.2.2018
Pekka Lith

Yritysten generoimat verotulot ja veron­luonteiset maksut olivat Uudella­maalla arviolta 27 miljardia euroa vuonna 2015. Summa on lähes 40 prosenttia yritysten tuottamista vero­tuloista koko maassa, vaikka Uuden­maan osuus Suomen väestöstä on vain 30 prosenttia.

Artikkeli
19.2.2018
Henri Luomaranta, Jarkko Niemistö

Ulkomaalaistaustaiset yritykset muodostavat jo merkittävän osan monista toimi­aloista. Niistä ei kuitenkaan ole tähän mennessä ollut saatavilla säännöllistä tilastotietoa.

Artikkeli
19.1.2018
Ilkka Lehtinen

Elintarvikkeiden reaalihinnat ja kulutus­määrät ovat muuttuneet roimasti Suomen EU-jäsenyyden aikana. Ilkka Lehtisen suhteellisten hintojen muutoksia käsittelevässä artikkelissa perehdytään ns. lautas­mallin aines­osien hinta­kehitykseen ja kulutukseen.

Artikkeli
21.12.2017
Kaija Ruotsalainen

Rekisterit mullistivat aikanaan koko tilastotuotannon. Digitalisaation myötä tieto pyritään keräämään vain kerran ja saattamaan pian kaikkien käyttöön. Onko nyt aika uudelle vallankumoukselle?

Artikkeli
20.12.2017
Juha Hedman, Osmo Kivinen

Arvovaltaiset kansainväliset koulutus­vertailut poikkeuksetta sijoittavat Suomen kärki­maiden joukkoon, mutta ministeriön visiotyö­ryhmän muistio puhuu osaamis­pohjan murenemisesta ja korkea­koulutuksemme vajoamisesta alle OECD-keski­arvon. Mistä risti­riidassa on kyse? Osmo Kivinen ja Juha Hedman Turun yli­opistosta kirjoittavat väärin­ymmärrysten ketjusta.

Artikkeli
20.12.2017
Teija Tiilikainen

Vaalit, puolueet ja media – ja niiden myötä poliittinen julkisuus – ovat edelleen kansallisia siitä huolimatta, että suuri osa vallankäytöstä on siirtynyt EU-tasolle, kirjoittaa Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.

Artikkeli
19.12.2017
Otto Kannisto

Sanaan koti yhdistyy usein sana perhe. Yhä enenevässä määrin tämä assosiaatio on kuitenkin murenemassa. Jos asunto oli ennen tiiviin yhteisön kokoontumis­paikka, on se tänään monelle suomalaiselle hiljainen tukikohta, jonne vetäydytään päivän päätteeksi viettämään aikaa yksin, tai korkeintaan kaksin.

Artikkeli
18.12.2017
R. Moilanen, M. Niemi, P. Nurmela, A-M. Paakki, K. Rautio, A. Rouvinen, R. Viita

Yhdeksänkymmentävuotiaan Suomen yrityksillä meni vielä kovaa, kunnes vuosien 2008 ja 2009 taitteessa maailmantalous romahti. Satavuotiaan Suomen talous näyttää taas valoisalta: kasvua syntyy laajalla toimialarintamalla, luottamus talouden tilaan on vahvaa ja mediat suoltavat positiivisia talousuutisia toisensa jälkeen.

Artikkeli
14.12.2017
Ilkka Kallio

Harari ansaitsee tunnustuksen erityisesti siitä, että on oivaltanut isot yhteis­kunnat fiktion tuotteiksi, vaikkei hän fiktion mekanismia ja ajoitusta kohdalleen saakaan, kirjoittaa Ilkka Kallio arviossaan Yuval Noah Hararin menestysteoksista Sapiens – Ihmisen lyhyt historia ja Homo Deus – Huomisen lyhyt historia.

Artikkeli
14.12.2017
Antti Katainen, Miina Keski-Petäjä, Laura Lipasti

Naisten osuus yritysten ylimmässä johdossa on noussut selvästi kymmenessä vuodessa, mutta viime vuosina kehitys on ollut jokseenkin hidasta tai olematonta. Johtajien tasa-arvokehityksen seurantaan tarvitaan systemaattisesti tuotettua, vertailukelpoista tietoa.

Artikkeli
8.12.2017
Jaana Huhta, Merja Kallio-Peltoniemi

Useat tilastot laaditaan esittämällä kysymyksiä satunnaisesti valitulle otosjoukolle. Miten saamme kysymyksistä sellaisia, että vastaajat ymmärtävät ne samalla tavalla? Ja vastaamisesta motivoivaa – ehkäpä jopa mukavaa?

Artikkeli
7.12.2017
Kimmo Haapakangas

Suurin osa lähestymiskieltoon määrätyistä on miehiä ja suojatuista naisia. Ikäryhmien puolesta kiellot jakautuvat melko tasaisesti. 

Artikkeli
5.12.2017
Viveka Palm

Kestävä kehitys on haaste, sillä haluamme samanaikaisesti ymmärtää, kuinka talouden, ympäristön ja sosiaalisen hyvinvoinnin kehityksen käy. Tilastojen tarjoama tietopohja auttaa seuraamaan näitä kysymyksiä.

Artikkeli
5.12.2017
Mika Maliranta

Suomen teollisuuden johtamiskäytännöt ohittavat laadullaan Saksan ja lähentelevät Yhdysvaltoja. Seurannan osalta tulokset ovat suorastaan erinomaisia. Tavoitteen asettamisessa ja kannustimissa on yhä kirittävää.

 

Artikkeli
5.12.2017
Sami Pirkkala

Suomen kansalliseen kestävän kehityksen seurantatyöhön haetaan uutta potkua avoimella ja osallistavalla järjestelmällä. Seuranta perustuu kansallisen seurantaverkoston määrittämiin indikaattoreihin, ja tulkintoja koskevaan keskusteluun voivat osallistua kaikki kiinnostuneet.

Artikkeli
5.12.2017
Ari Tyrkkö

17 globaalia päämäärää, 169 alatavoitetta, lähes 240 mittaria. YK:n Agenda 2030 tavoittelee valtaisaa kehitysharppausta ja haastaa seurannan uusiin ulottuvuuksiin. OECD:n vertailun mukaan satavuotiaan Suomen tila on useiden tavoitteiden osalta erinomainen.

Artikkeli
5.12.2017
Ilkka Lehtinen

Ravinnon hintojen sopeutuminen EU-aikaan alkoi jo vuonna 1986, kirjoittaa hinta-asiantuntija Ilkka Lehtinen.

Artikkeli
22.11.2017
Kaisa Saarenmaa, Tuomo Sauri

A downturn has plagued the mass media markets since 2012. The coming few years will show whether publishing – and the media field more broadly – will be able to renew in the midst of the transition and rise from financial difficulties.

Artikkeli
16.11.2017
Merja Kiljunen, Jarkko Niemistö

Niin kuin yrityskentässä yleensäkin myös kuntosali­bisneksessä yritykset onnistuvat parantamaan asemaansa laajentamalla toimintaansa, yritys­ostoin, hinta­kilpailulla ja hyvällä asiakas­palvelulla. Muutaman yrityksen onnistuneiden investointien ansiosta kunto­keskusten Top10 on elänyt vuoden takaisesta.

Artikkeli
2.11.2017
Aleksi Kalenius, Hannu Karhunen

1970-luvun lopulla syntyneet ovat toistaiseksi jäämässä Suomen kaikkien aikojen koulutetuimmaksi ikäryhmäksi. Eläkkeelle jäävien ikäryhmien koulutustaso on kipuamassa hyvin lähelle nuorten ikäluokkien tasoa, ja sen vuoksi aikuisväestön koulutustaso nousu lähes pysähtymässä 2020-luvun alkuvuosina. Kansainvälisesti Suomen sijoitus nuorissa ikäluokissa on lähellä kehittyneiden maiden keskitasoa, mutta heikkenee nykytahdilla yhä lähivuosina.

Artikkeli
13.10.2017
Atte Lintilä, Kari Rautio

Suhdanteiden ennakoinnin kannalta keskeistä tilastojen tuotanto­ketjua ei juurikaan ole tutkittu. Tilasto­keskuksen asian­tuntijat Kari Rautio ja Atte Lintilä etsivät yhteyttä tilauksien, tuotannon, varastojen ja liike­vaihdon välillä.

Artikkeli
12.10.2017
Pekka Myrskylä

Maastamuutto on oletettavasti tärkein syy siihen, miksi Suomen koulutustaso heikkenee muihin OECD-maihin verrattuna. Ikäryhmittäinen tarkastelu paljastaa, että koulutustason nousu on pysähtynyt 1970-luvun lopulla syntyneisiin. Juuri näissä ikäluokissa maasta muuttaminen alkoi eniten näkyä. Toinen, ehkä yhtä merkittävä syy on se, että maahan muuttaneiden koulutustietoja ei kerätä systemaattisesti. Jopa puolet korkea-asteen tutkinnoista saattaa jäädä tilastotiedostojen ulkopuolelle.

Artikkeli
4.10.2017
Heli Udd

Teollisuudessa työskentelevillä on säännönmukaisesti korkeammat ansiot kuin palvelualoilla. Vuonna 2016 palvelualoilla ansaittiin keskimäärin 17 prosenttia vähemmän kuin teollisuudessa. Palvelualojen mediaaniansiot olivat 2 978 euroa ja teollisuudessa 3 577 euroa kuukaudessa. Suurin osa eroista johtuu erilaisesta koulutus- ja ammattirakenteesta. Vertailutiedot koskevat kuukausipalkkaisia palkansaajia.

Artikkeli
20.9.2017
Marianne Keyriläinen

Robotit, tekoäly, big data, algoritmit, digitaaliset alustat, 3D-tulostus – asiantuntijoiden mukaan työ on suuressa murroksessa. Uusi teknologia ja digitalisaatio muuttavat tapojamme oppia, työskennellä, toimia ja kommunikoida. Niiden myötä uusiutuvat myös käsityksemme työstä ja työnteosta. Perinteisiä tehtävä- ja ammattirakenteita muuttuu ja vanhoja tehtäviä häviää sekä uusia syntyy.

Artikkeli
20.9.2017
Henri Lukkarinen

Osana kilpailukykysopimusta sovittiin 24 tunnin lisäyksestä palkansaajien työaikoihin. Työaikojen lisäys on kuitenkin toteutettu hyvin vaihtelevasti eri toimialoilla ja työnantaja­sektoreilla. Yksityisellä sektorilla paikallisen sopimisen rooli on korostunut työaikojen muutoksissa: joka toinen yksityisen sektorin palkansaaja ilmoitti jääneensä työajan lisäysten ulkopuolella. Työajan lisäykset ovatkin kohdentuneet erityisesti julkisen sektorin työntekijöille.

Artikkeli
24.8.2017
Pekka Lith

Älykaupungissa kiinteistöt säätelevät sähkönkulutustaan, ruuhkat katoavat ja ympäristö puhdistuu. Smart City -kehityksen edelläkävijöitä löytyy eri puolilta maailmaa ja Helsingin Kalasatamasta.

Artikkeli
10.8.2017
Pasi Piela

Puolet pääkaupunkiseutulaisista kulkisi työpaikalleen pyörällä puolessa tunnissa ja koko maan asukkaista muutaman minuutin nopeammin. Sen sijaan julkisen liikenteen käyttö on sekä pyöräilyä että etenkin yksityis­autoilua hitaampaa. Tiedot perustuvat työmatka-aikaa eri kulkuvälineillä vertaileviin laskenta­malleihin, jotka nojaavat sekä perinteisiin että modernimpiin tietolähteisiin.

Vieraskynä
3.8.2017

Suomalaiset 15–34-vuotiaat työttömät ovat yllättävän haluttomia muuttamaan työn perässä. Tilastokeskuksen vuoden 2016 työvoimatutkimuksen lisätutkimuksen mukaan työttömistä nuorista naisista miltei 60 prosenttia ja miehistä yli 40 prosenttia ilmoitti, ettei olisi valmis muuttamaan toiselle paikkakunnalle työn takia.

Artikkeli
4.7.2017
Kristian Taskinen

The description of global value chains advances as international statistical projects are completed. According to the preliminary results of the OECD and WTO’s joint initiative TiVA (Trade in Value Added), Finland's dependency on international trade does not differ much from other OECD countries.

Artikkeli
28.6.2017
Miia Huomo

Erilaisten talouksien asumispreferenssejä voi tarkastella postinumeroalueittain käyttämällä Tilastokeskuksen veloituksetonta Paavo – postinumeroalueittainen avoin tieto -palvelua. Siitä saa tilastotietoa muun muassa talouksien koosta ja elämänvaiheesta sekä asumisesta.

Artikkeli
27.6.2017
Ilkka Lehtinen

Talouskasvuennusteita on nostettu ja inflaatio­­ennusteita laskettu. Lukuja lyödään pöytään syksyn palkka­neuvotteluissa. Inflaatio­asiantuntija Ilkka Lehtinen arvioi inflaation painuvan alle yhden prosentin.

Artikkeli
21.6.2017
Jarkko Niemistö

Kasvupanostukset voivat syödä yritysten tulosta, mutta Suomessa kasvuyritykset ovat tuoreiden tietojen valossa kasvaneet erittäin kannattavasti. Joka toisen kasvuyrityksen kasvu on niin sanotusti aitoa. Toisen puolikkaan kasvu liittyy yritysjärjestelyihin.

Artikkeli
14.6.2017
Kristian Taskinen

Globaalien arvoketjujen kuvaus edistyy kansain­välisten tilasto­hankkeiden valmistuessa. OECD:n ja WTO:n yhteis­hankkeen TiVA:n (Trade in Value Added) alustavien tulosten mukaan Suomen riippuvuus ulkomaan­kaupasta ei poikkea suuresti muista OECD-maista.

Artikkeli
7.6.2017
Anna Loukkola, Riikka Rautanen

Toisen asteen koulutukseen hakivat lähes kaikki peruskoulun päättäneistä vuonna 2015. Koulutusten ulkopuolelle heistä jäi vajaa kolme prosenttia, vieras­kielisistä silti yhdeksän prosenttia. Uusista ylioppilaista vain joka kolmas aloittaa jatko-opinnot ylioppilas­vuonna.

Artikkeli
31.5.2017
Ilkka Lehtinen

Sodat, devalvaatiot, öljykriisit ja riippuvaisuus ulkomaan­kaupasta yhdistettynä omaan talous­politiikkaan ovat tehneet Suomesta korkean hinta­tason maan. Reippaasta hintojen noususta huolimatta taloutemme on kehittynyt voimakkaasti itsenäisyyden aikana, Ruotsiakin nopeammin viime vuosiin asti. EU-kaudella inflaatio on talttunut mutta myös talous­kasvu hidastunut.

Artikkeli
31.5.2017
Kaisa Saarenmaa, Tuomo Sauri

Laskusuhdanne on koetellut joukkoviestintämarkkinoita vuodesta 2012. Seuraavat vuodet näyttävät onnistuuko kustannusala – ja media-ala laajemminkin – uudistumaan murroksen keskellä ja nousemaan talous­vaikeuksista.

Artikkeli
31.5.2017
Jose Lahtinen

Helsingissä ja Tampereella lähivuosien asunto­tuotannolle asetettuja tavoitteita on jo lähestytty, Turussa siitä jäädään kauas. Tuotanto­määrien olisi kuitenkin noustava useita kymmeniä prosentteja, jotta kaupungistumis­skenaarion vaatimaan asunto­tarpeeseen voitaisiin vastata.

Artikkeli
11.5.2017
Pekka Lith

Sosiaali- ja terveyden­huollon uudistus avaa suun terveyden­hoidossa laajat markkinat, kun potilaat voivat valita julkisella rahoituksella haluamansa yksityisen tai julkisen hammas­hoidon 2020-luvulla. Soteen liittyy suun terveyden­huollon osalta kuitenkin hankaluuksia, jotka voivat viivästyttää uudistuksen toteutumista.

Artikkeli
27.4.2017
Mirjami Rajala, Tiina Sevón, Risto Sippola, Mervi Virtanen

Tullin ja Tilastokeskuksen yhteisjulkaisu kuvaa ensimmäistä kertaa Suomen koko ulkomaankaupan yritysrakennetta yhtenä kokonaisuutena – kattaen näin sekä tavarat että palvelut. Suomen ulkomaankauppa on varsin teollisuusvetoista.

Artikkeli
25.4.2017
Olga Kambur, Anna Pärnänen

Työllisyysaste ei ole paras mittari verrata pienten lasten vanhempien työssäkäyntiä. Työssäolo­asteella mitattuna suomalaiset ja ruotsalaiset naiset käyvät miltei yhtä paljon työssä. Alle kolmivuotiaiden lasten äitien kohdalla on kuitenkin selvä ero.

Artikkeli
6.4.2017
Harri Nummila

Uuden mallin mukaan sekä kuukausi- että tuntipalkkaisille palkansaajille lasketaan ansiot kuukausiansioina. Työajan pidennys ei näy ansiotasoindeksissä, mutta lomarahojen leikkaukset näkyvät. Alustavien arvioiden mukaan sopimus hidastaa ansiotasoindeksin kehitystä 0,3 prosenttia ja työvoimakustannusindeksin kehitystä 3,1 prosenttia. Säännöllisen ansion indeksiin sopimuksella ei ole vaikusta.

Artikkeli
21.3.2017
Pertti Taskinen

Valtaosa työllisistä tekee yhtä työtä, mutta sivutyötä tekevien määrä on kasvanut viime vuosina.

Artikkeli
8.3.2017
Marja-Liisa Helminen

Ulkomaalaistaustaiset nuoret muodostavat entistä suuremman osuuden nuorten ikäluokista. Myös toisen polven ulkomaalaistaustaisten määrä kasvaa tulevaisuudessa. Nuoret suhtautuvat pääosin myönteisesti maahanmuuttajiin, mutta julkinen keskustelu on saattanut lisätä epävarmuutta itse maahanmuuttoa kohtaan.

Artikkeli
7.3.2017
Miina Keski-Petäjä

Nykynuoret elävät aiempaa vauraammassa, kaupunki­maisemmassa ja monikulttuurisemmassa Suomessa. Nuorten elintaso ja terveys ovat kohentuneet, kuolleisuus on vähentynyt ja koulutus on tuonut lisää tulevaisuuden mahdollisuuksia. Hyvinvoinnissa on kuitenkin eroja, joihin vaikuttavat mm. sukupuoli ja perhetausta.

Artikkeli
7.3.2017
Jani Erola, Hannu Lahtinen, Hanna Wass

Nuorten poliittinen osallisuus eriytyy pysyvästi, kun kotoa omaksuttu käsitys itsestä yhteiskunnallisena toimijana ”jää päälle”. Hyväosaisten yliedustus äänestäneissä johtaa helposti hyväosaisia huono-osaisten kustannuksella suosivaan politiikkaan luoden otollisen kasvualustan populismin kannatuksen nousulle.

Artikkeli
7.3.2017
Hannu Karhunen

Korkeakoulutetut nuoret pärjäävät Suomessa hyvin. Jo keskiasteen tutkinnolla on kuitenkin väliä. Ylioppilas­tutkinnon suorittaneiden osuuden kasvun pysähtyminen on johtanut siihen, ettei yliopisto­koulutukseen osallistuminenkaan ole lisääntynyt.

Artikkeli
3.3.2017
Reetta Moilanen

Tammikuusta alkaen yritykset, joiden vuosiliikevaihto on alle 500 000 euroa, voivat ilmoittaa kuukausittaisen arvonlisäveronsa suoriteperusteisen ilmoituksen sijaan maksuperusteisesti. Suhdannetilastoissa on tämän vuoksi varauduttu aineistomuutokseen. Pulmallisinta muutoksenhallinnassa on, ettei maksutapaa vaihtavia yrityksiä pystytä varmuudella tunnistamaan.

 

Artikkeli
1.3.2017
Liisa Larja

Ulkomaalaistaustaiset nuoret muovaavat etnistä identiteettiään suhteessa suomalaisuuteen ja oman lähtömaansa kulttuuriin. Siihen, millaiseksi se kehittyy, vaikuttavat merkittävästi maahanmuuttoikä ja asumisaika sekä lähtömaa. Merkitystä on myös ympäröivällä yhteiskunnalla, sen ilmapiirillä ja nuorten kokemalla kohtelulla.

Artikkeli
10.1.2017
Antti Katainen

Yksinyrittäjien lukumäärä on viime aikoina lisääntynyt, mutta työnantajayrittäjien polkenut paikallaan. Jotta voitaisiin arvioida, millainen vaikutus tällä on työllisyyteen, tarvitaan useita tietolähteitä.

Artikkeli
5.1.2017
Heidi Lauttamäki

Digitalisaatiota runsaasti hyödyntävät yritykset peittoavat digiä hyödyntämättömät yritykset monella eri uudistumisen mittarilla. Onko digi­aktiivisuus yrityksen keino selviytyä murroksesta?

Artikkeli
19.12.2016
Minna Wallenius

Työ- ja elinkeino­ministeriön ja Tilasto­keskuksen tuottamat tilastot avoimista työ­paikoista poikkeavat huomattavasti toisistaan. Taustalla on lähde­aineistojen ja rajauksien eroavaisuuksia, jotka johtuvat tilastojen erilaisista lähtö­kohdista. Molemmille on omat käyttö­tarpeensa työvoiman kysynnän mittareina.

Artikkeli
13.12.2016
Paula Koistinen-Jokiniemi

Suomen työeläke­järjestelmä on kansainvälisesti ainutlaatuinen eikä sen yksi­selitteinen kuvaaminen tilastoissa ole helppoa. Kansantalouden tilinpidon ja monien siihen perustuvien talouden tunnus­lukujen kannalta on ratkaisevaa, luokitellaanko järjestelmä yksityiseen vai julkiseen sektoriin.

Artikkeli
13.12.2016
Antti Katainen

Suomessa yrittäjät ovat melko iäkkäitä ja toimivat perinteisillä aloilla. Nuorten yrittäminen vilkastui 2000-luvun alun tienoilla. Nyt tarvitaan lisää uskoa tulevaisuuteen, jotta tämä kehitys voimistuisi jälleen.

Artikkeli
7.12.2016
Kaija Ruotsalainen

Suuret 1940-luvun lopulla syntyneet ikäluokat ovat saavuttaneet eläkeiän ja heidän määränsä on vähenemässä. Seuraavan kymmenen vuoden sisällä muilla vuosi­kymmenillä syntyneitä alkaa olla jo enemmän kuin suuria ikäluokkia.

Artikkeli
7.12.2016
Jaana Huhta

SOTE- ja maakunta­uudistuksen myötä suuri määrä kuntien työntekijöitä siirtyy maakuntiin. Siirtymän seurauksena kuntien ja maakuntien tehtävät sekä niiden henkilöstö­rakenteet muuttuvat merkittävästi. Kunnat keskittyvät sivistys­tehtäviin, maakunnat terveyteen ja sosiaali­toimeen.

Artikkeli
3.11.2016
Tero Luhtala

Julkisen sektorin myöntämät yritystuet kohdentuvat paljolti palvelualoille. Kolme neljästä avustuksia ja tukea saaneesta yrityksestä on alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä.

Artikkeli
24.10.2016
Sami Fredriksson, Ohto Kärkkäinen

Velkajärjestelyyn hakevat ovat entistä nuorempia ja entistä pieni­tuloisempia. Heidän velkansa ovat kuitenkin pienempiä kuin 2000-luvun alun hakemuksissa.

Artikkeli
19.10.2016
Eero Savolainen

Suomen yrityssektorin suhteellinen velkaantuneisuus on kasvanut tasaisesti jo pidemmän aikaa. Kasvua selittävät lähinnä ulkomaiset ja kotimaisten yritysten väliset lainat, sillä velkaantuminen on ollut hitaampaa ilman niitä.

Artikkeli
12.10.2016
Pertti Taskinen

Kuinka paljon suomalaisten palkansaajien viikkotyöaika eroaa Saksasta tai EU-maista keskimäärin? Vastausta on etsittävä lukujen lisäksi niiden taustalta. On myös oltava varovainen johtopäätösten tekemisessä.

Vieraskynä
28.9.2016

Suomalaisten velkaantuminen oli nopeaa 2000-luvun ensimmäisellä vuosi­kymmenellä. Sittemmin kasvu on hidastunut. Etenkin nuoret ovat muuttuneet varovaisiksi lainanottajiksi. Velkojen sitoutuminen pääosin asuntoihin ja vähäiset rahoitus­varat ovat koti­talouksien velkaantumisen riskejä.

Artikkeli
28.9.2016
Kaisa-Mari Okkonen

Opintotuen muuttaminen nykyistä lainapainotteisemmaksi vaikuttaisi tilastojen antamaan kuvaan pienituloisuudesta. Tulonjako­tilaston käsitteitä tulisikin tuolloin miettiä uudelleen.

Artikkeli
31.8.2016
Tero Luhtala

Usealla palvelutoimialalla yritykset ovat pärjänneet parhaiten viime vuosien taantumassa. Heikommin on kuitenkin mennyt kaupan toimialalla sekä koulutuksen alan yrityksissä. Yhä useampi yritys työllistää aiempaa vähemmän. Investoinneissa laskusuhdanne on jo taittunut.

Artikkeli
20.7.2016
Eetu Toivanen

Mikä osuus rakennus- ja asuntokannan korjaamisesta tulisi laskea kansantaloudelliseksi investoinniksi? Tilastoasiantuntijan mielestä isompi osuus kuin nykyään lasketaan.

Artikkeli
13.7.2016
Ilkka Lehtinen

Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puutetta pääkaupunki­seudulla on valitettu iät ja ajat. Mistä kiikastaa, ja miten solmu olisi ratkaistavissa?

Artikkeli
6.7.2016
Mira Kuussaari

Pääkaupunkiseudulla rakennetaan kerrostaloja niin vilkkaasti, että resursseista alkaa olla jo pulaa. Syrjempänä ja pientalo­rakentamisessa on hiljaista.

Artikkeli
30.6.2016
Tero Luhtala

EU-maihin vientiä harjoittaneiden yritysten liikevaihdosta vajaa viidennes tuli viennistä unionin alueelle vuonna 2014. EU-viennistä riippuvaisia olivat etenkin Lapin, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntien yritykset. Aasian-viennin osuus yritysten liikevaihdosta oli suurin Pohjanmaalla.

Artikkeli
28.6.2016
Marianne Rautelin

Maatalouden tuotantokustannukset ovat kallistuneet EU-jäsenyyden aikana miltei 60 prosenttia, kun vastaavasti tuottajahinnat ovat nousseet vain viidenneksen. Maatalouden rakennemuutokselle ei näy loppua, vaikka viljelijän nykyahdinkoon kuluvana vuonna onkin luvassa pientä helpotusta. 

Artikkeli
27.6.2016
Arja Tiihonen

Kuuden suurimman kaupunkialueen väestömäärää lisäävät nuorten, lapsiperheiden ja ulkomailta tulleiden muuttoliike. Etenkin lapsiperheiden on vaikea löytää sopivaa asuntoa kaupunkikeskuksista. Ahtaasti asuminen onkin viime vuosina lisääntynyt.

Artikkeli
22.6.2016
Kaija Ruotsalainen

Suomessa huoltosuhde eli elätettävien ja elättäjien välinen suhde heikkenee ennusteiden mukaan ainakin 2030-luvulle asti. Alueelliset erot nykyisessä huoltosuhteessa ja sen heikkenemisessä ovat suuret. Kehityksen kääntäminen edellyttää suurta määrää uusia työpaikkoja ja väestörakenteen nuorentumista.

Artikkeli
22.6.2016
Kaija Ruotsalainen

Suomen väestö ei ikäänny yksin. Koko Euroopan väestörakenne on vanhentunut viimeisten vuosi­kymmenten aikana, ja väestöllinen huoltosuhde on noussut. Edullinen taloudellinen huoltosuhde on kuitenkin mahdollista saavuttaa väestön ikääntymisestä huolimatta. Tällaisista maista esimerkkeinä ovat Norja, Ruotsi ja Tanska.

Artikkeli
23.5.2016
Pekka Ruotsalainen

Taloudellinen toimeliaisuus on viime vuosina keskittynyt yhä enemmän pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin. Pääkaupunkiseudulle on myös keskittynyt entistä suurempi osa maan varakkaasta väestä. Tuloerot ovatkin kasvaneet nopeammin tällä alueella kuin muualla maassa.

Artikkeli
19.5.2016
Ari Leppälahti

Suomi on ollut pitkään yksi maailman edistyneimmistä kansakunnista tarkasteltaessa tieteen ja teknologian infrastruktuuria, t&k-toiminnan laajuutta sekä aikaansaatuja tuloksia. Viimeisen viiden vuoden aikana tutkimusta ja innovaatioita kuvaavat indikaattorit ovat kuitenkin kääntyneet selkeään laskuun.

Artikkeli
10.5.2016
Miina Keski-Petäjä, Mika Witting

Lapset päätyvät usein samoille koulutuksen ja työn aloille kuin vanhempansa. Valinnat ovat usein sukupuolen suhteen eriytyneitä, mikä heijastuu työmarkkinoiden segregaationa. Vanhempien malli ohjaa lapsia kouluttautumaan myös sukupuolelleen epätyypillisille aloille.

Artikkeli
6.5.2016
Pasi Saukkonen

Moni­kulttuurisuudesta puhutaan Suomessa paljon, mutta sitä ymmärretään yhä huonosti. Asia herättää tunteita, ja se hankaloittaa moni­kulttuurisuuden rauhallista tarkastelua ja siitä käytävää keskustelua. Lisäksi ihmisillä menevät helposti sekaisin moni­kulttuurisuus väestöllisenä tosi­asiana ja poliittisena ideologiana.

Artikkeli
27.4.2016
Mira Kajantie

Julkisilla hyvinvointipalveluilla on keskeinen merkitys kotitalouksien toimeentulon ja kulutus­edellytysten kannalta. Toisin kuin Britanniassa Suomessa palveluita käytetään tasaisemmin kaikissa tuloluokissa.

Artikkeli
27.4.2016
Mika Gissler, Liisa Larja, Marko Merikukka, Reija Paananen, Tiina Ristikari, Liisa Törmäkangas

NEET-indikaattorilla mitataan niiden nuorten määrää, jotka eivät ole työssä eivätkä opiskelemassa. Työn ja opiskelun ulko­puolelle olevien määrää on tärkeää seurata, sillä NEET-status on yhteydessä jatko­koulutuksen puutteeseen sekä useisiin sosiaalisiin ja psyykkisiin ongelmiin.

Artikkeli
6.4.2016
Mari Heikkinen, Ilmo Mäenpää, Ari Nissinen, Marja Salo

Asuminen, liikkuminen ja ruoka muodostavat kulutuksen hiili­jalan­jäljestä valtaosan. Viime vuosina asumisen ja henkilö­auto­liikenteen hiili­jalan­jäljet ovat pienentyneet, mutta elin­tarvikkeiden jalan­jälki on pysynyt ennallaan.

Artikkeli
22.3.2016
Tero Luhtala

Tilastoissa yritykset usein luokitellaan pk-yrityksiksi ainoastaan henkilöstömäärän perusteella. Tämä voi antaa harhaanjohtavan kuvan pk-yritysten roolista taloudessa, sillä pk-yrityksiksi tulee näin määritellyksi iso joukko konserneihin kuuluvia yrityksiä.

Artikkeli
22.3.2016
Simo Vahvelainen

Revimme luonnonvaroja maastamme joka vuosi 180 miljoonaa tonnia, suhteellisesti enemmän kuin muut EU-maat. Mitä saamme aikaan – päästöjen lisäksi?

Artikkeli
18.3.2016
Jukka Muukkonen

Ympäristötilinpidon kehittäminen on kansainvälisesti vilkasta. Tavoitteena on laaja tilastojärjestelmä, jossa ympäristöasioita voidaan tarkastella osana politiikkalohkoja.

Artikkeli
4.3.2016
Markku Wilenius

Kaikesta siitä mitä olen tutkinut, kuullut ja ymmärtänyt globaalin ympäristömme tilasta, vedän sen johtopäätöksen, että meillä on 10 vuotta aikaa tehdä muutos. Sen jälkeen on yksin­kertaisesti liian myöhäistä. Meidän on toimittava nyt.

Artikkeli
3.3.2016
Eljas Tuomaala

Seutukuntien tuloerot ovat tasoittuneet – syyt vaan eivät ole toivottuja. Teknologia­teollisuuden tuhon myötä erot tuottavuudessa ovat pienentyneet, rikkaimpien seutujen tulo­kehitys on heikentynyt ja väestö edelleen virrannut keskuksiin. Finanssi­kriisistä lähtien pääoma­tulojen osuus koti­talouksien tuloista on laskenut ja tulon­siirtojen kasvanut.

Artikkeli
3.3.2016
Riitta Pipatti

Ilmaston lämpenemisen rajoittamiseen tähtääviä toimia voidaan Pariisin sopimuksen ansiosta toteuttaa laajemmin ja saavuttaa suuria päästö­vähennyksiä uudempaa ja tehokkaampaa teknologiaa hyödyntäen. Vapaaehtoisuus ja kansalliset lähtökohdat päästöjen hillintä­toimissa tuovat liikkuma­varaa, mutta niihin liittyy myös monenlaisia riskejä kuten ilmasto­rahoituksen riittävyys kehittyvissä maissa.

Artikkeli
3.3.2016
Leo Kolttola

YK:n vuosituhattavoitteet tuottivat maailman historian onnistuneimman köyhyyden vastaisen ohjelman 15 vuoden ajaksi. Vuodelle 2030 asetetut jatkotavoitteet koskevat koko maailmaa – ja rima on entistä korkeammalla.

Artikkeli
3.2.2016
Maija Metsä-Pauri

With the ongoing data revolution, the world calls for statistical experts. But what kinds of experts does the field of statistics need? The directors of Eurostat and OECD’s Directorate of Statistics draw a picture of their employees today, as well as envision the future statistician.

Artikkeli
26.1.2016
Marja-Liisa Helminen, Miina Keski-Petäjä

Väestötilastojen mukaan nettomaahanmuutto väheni vuonna 2015. Miksi turvapaikan­hakijat eivät vielä näy Tilastokeskuksen väestö­tilastoissa? Miten maahan muuttavia ylipäänsä tilastoidaan?

Artikkeli
8.1.2016
Petri Godenhjelm, Jussi Rouhunkoski

Myös ison datan aikakaudella tarvitaan lomaketutkimuksia. Tietolähteet ovat toisiaan täydentäviä, eivät poissulkevia. Tiedon alkuperä ja tuotanto­vaiheet on kuitenkin aina tunnettava, ettei niiden pohjalta synny virheellisiä tulkintoja ja johtopäätöksiä.

Artikkeli
21.12.2015
Hanna Putkuri, Eero Savolainen

Pankkisektorin kyky kestää suuriakin tappioita on yksi rahoitusvakauden kulmakivistä. Hyvän tappionkantokyvyn turvaamiseksi pankeilla tulee olla riittävästi omaa pääomaa suhteessa kantamansa kokonaisriskin määrään. Finanssikriisin jälkeen pankeilta on vaadittu aiempaa enemmän korkealaatuisia omia varoja myös koko rahoitusjärjestelmän vakauden edistämiseksi.

 

Artikkeli
17.12.2015
Timo Nikander, Marjut Pietiläinen

Yksin asuvien määrä on noin kaksin­kertaistunut runsaassa kahdessa­kymmenessä vuodessa. Nuorten yksin asuminen on yleistynyt merkittävästi. Suurin osa yksin asuvista asuu Uudella­maalla, Pirkan­maalla ja Varsinais-Suomessa.

Artikkeli
15.12.2015
Satu Ojala, Pasi Pyöriä

Kotona tehdään yhä useammin ansiotyötä. Nykyisin jo kaksi viidestä palkansaajasta tekee joskus tai osittain päätyöhönsä liittyviä töitä kotona. Kokoaikaisesti kotona työskentelee kuitenkin vain prosentti palkansaajista.

Artikkeli
9.12.2015
Juha Honkkila

Omistusasuminen ja sen rahoittaminen velkarahalla on Suomessa yleistä. Alhaisen korkotason vallitessa kotitalouksien riski on suhteellisen pieni, mutta korkotason mahdollinen nousu, asuntovelan korkovähennyksen poisto ja työttömyyden kasvu lisäävät riskiä tulevaisuudessa.

Artikkeli
2.12.2015
Olli Savela

Kotitaloudet sekä julkis­yhteisöistä kunnat ja työeläke­rahastot ovat kasvattaneet nettovarallisuuttaan viime vuosina. Työeläkerahastojen varat ovat jopa kaksin­kertaistuneet 10 vuodessa, kirjoittaa Olli Savela.

Artikkeli
30.11.2015
Marjo Bruun

Vuosi tilasto­viraston perustamisen jälkeen, kun ensimmäinen kauppatilasto­katsaus oli julkaistu, senaattori J. V. Snellman kirjoitti katsauksen laatijalle: ”…sen kaltaiset tarkastelut eivät kuulu viralliseen tilastoon…" Mitä tilastojen tekeminen sitten on?

Artikkeli
25.11.2015
Veli-Matti Törmälehto

Varallisuuserot Suomessa ovat kasvaneet, mutta varallisuus ei ole meillä niin keskittynyttä kuin monessa muussa maassa. Suomessa tiedot varallisuuden jakautumisesta perustuvat nykyisin tulonjako­tilaston otokselle kerättyihin rekisteritietoihin, joita täydennetään eri menetelmin.

Artikkeli
30.10.2015
Hanna Sutela

Lapsiperheiden vanhemmat tekevät usein pitkiä työpäiviä kokopäivä­työssä. Perheen ja työn yhteensovittaminen aiheuttaakin monille ristiriitaisia tuntemuksia. Monet vanhemmat kokevat, että he laiminlyövät kotiasioita työn vuoksi.

Artikkeli
29.10.2015
Antti Katainen, Miina Keski-Petäjä

Työelämän hierarkian suuret linjat ovat muuttuneet ajan saatossa harmillisen vähän: miehet ovat edelleen enemmistönä niin yhteiskunnan johtotehtävissä kuin toisaalta työelämän ulkopuolella. Tasa-arvon mallimaassa on kirittävää molemmilla sukupuolilla.

Artikkeli
21.10.2015
Anna Pärnänen

Koulutuksesta ja ammatista riippumatta itsensätyöllistäjien tulotaso jää alhaisemmaksi kuin palkansaajilla. Joillakin aloilla kuten tietotyössä ja rakentamisessa itsensä­työllistäjien tulotaso saattaa muodostua korkeaksikin.

Artikkeli
14.10.2015
Antti Katainen

Jopa kolmannes ihmisten tekemistä töistä on vaarassa kadota Suomen työmarkkinoilta seuraavien vuosikymmenten aikana, mikäli ETLAn tekemät arviot käyvät toteen. Tietokoneis­tumisesta aiheutuvan työttömyyden uhka on suurin Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa.

Artikkeli
6.10.2015
Kristiina Aalto, Juha Nurmela

Suomalaisten ruokatottumukset ovat muuttuneet 1980-luvulta tähän päivään. Vaikka korkea­koulutetut ovat olleet muutosten airueita, emme kuitenkaan ole ruoka­kulttuuriltamme kahden kerroksen väkeä.

Artikkeli
1.10.2015
Antti Katainen, Miina Keski-Petäjä, Marjut Pietiläinen

Perheen ja johtajuuden yhdistäminen on miehille yhä helpompaa kuin naisille. Johtajina toimivat miehet ovat naisia useammin naimisissa ja heillä on keskimäärin enemmän lapsia kuin naisjohtajilla. Suurin osa naisjohtajista on silti perheellisiä.

Artikkeli
16.9.2015
Olli Pusa

Hallituksen ajaman kilpailukykyloikan voisi tehdä myös alentamalla eläkemaksuja. Eläkerahastojen ylijäämä on ollut viime vuosina 10 miljardin luokkaa. Suuret ikäluokat ovat nyt eläkkeellä, ja järjestelmä toimii lähes ilman rahastoja. Ketä varten rahastoja kerätään, kysyy pitkän linjan eläkeasiantuntija Olli Pusa kolumnissaan.

Artikkeli
18.8.2015
Anne Perälahti

SISU-mallia käytetään lainsäädännön ja erilaisten politiikka­vaihtoehtojen suunnittelun välineenä. Laajoja vero- ja sosiaaliturva­reformeja on käytännössä mahdotonta tehdä ilman simulointi­mallia.

Artikkeli
4.8.2015
Antti Katainen

Työperäiseen maahanmuuttoon liittyvä tietotarve on laajaa, mutta vertailu­kelpoisia tietoja on vain vähän saatavissa. Tilapäisen ulkomaisen työvoiman rekisteröintiä ja tilastointia kehitetään parhaillaan.

Artikkeli
28.7.2015
Paula Koistinen-Jokiniemi

Monikansalliset yritykset eriyttävät toimintonsa maailman­laajuisesti, ja työvoima ja pääoma liikkuvat rajojen yli. Miten moni­mutkaisten globaali­talouden ilmiöiden kuuluisi kuvautua kansan­talouden tilinpidossa, ja mistä saadaan laadukasta tietoa kirjausten pohjaksi?

Artikkeli
18.6.2015
Samuli Rikama

Teollisuuden henkilöstöstä ulkomaisissa yrityksissä työskentelevien osuus on Suomessa aivan EU-maiden häntäpäätä. Kaupan alalla sijoitumme vähän paremmin, mutta selvästi verrokkimaita heikommin. Myös t&k-toimintamme on varsin kotikutoista.

Artikkeli
17.6.2015
Pekka Ruotsalainen

Suomen taloustilanne ja maahanmuuton syyt vaikuttavat ulkomaalais­taustaisten tulotasoon ja sen kehittymis­mahdollisuuksiin. Heikoimmassa taloudellisessa asemassa ovat maahan pakolaisina tulleet.

Artikkeli
17.6.2015
Marja-Liisa Helminen

Suomen ulkomaalaistaustainen väestö on pohjois­maisessa vertailussa vielä pieni. Väkilukuun suhteutettuna jopa Islannissa on enemmän ulkomaalais­taustaisia kuin Suomessa. Ruotsi erottautuu liberaalilla maahan­muutto­politiikallaan muista Pohjoismaista.

Artikkeli
20.5.2015
Mari Ylä-Jarkko

Kuluttajahintaindeksin vuosimuutos on ollut muutaman kuukauden miinuksella. Kuitenkin Tilastokeskuksen julkistuksessa puhutaan inflaatiosta – pitäisikö puhua jo deflaatiosta?

Artikkeli
11.5.2015
Jari Nieminen

Aineistojen yhdistäminen on yksi tapa uudistaa ja tehostaa tilastointia. Suomen ja muiden Pohjoismaiden kokemus rekisteriaineistoista tarjoaa iso data -aineistojen hyödyntämisessä etulyöntiaseman verrattuna maihin, joissa ollaan riippuvaisia kyselyaineistoista.

Artikkeli
4.5.2015
Marjo Bruun

Pahin hypetyspöly big datan, eli suomalaisittain ison datan, ympärillä on hiljalleen laskeutumassa ja tilalle on nousemassa tilastoinninkin kannalta mahdollisuuksia. Iso data tarjoaa vakavasti otettavan lisän tilastotuotannon modernisoimiseksi.

Artikkeli
29.4.2015
Topias Pyykkönen

Pääkaupunkiseudulla tehdään päivittäin yli miljoona työmatkaa. HSL:n Reittioppaan ja Tilastokeskuksen työssä­käynti­tilaston avulla on mahdollista laskea työmatkojen kesto julkisilla liikennevälineillä. Tyypillinen työmatka kestää julkisilla liikennevälineillä 34 minuuttia.

Artikkeli
29.4.2015
Pasi Piela

Iso data haastaa monessakin mielessä perinteistä tilastotietoa. Ylivoimaisin se on nopeutensa vuoksi. Perinteisen tilastotiedon vahvuuksia ovat tiedon ajallinen vertailtavuus ja edustavuus. Yhteistyöllä voidaan saavuttaa molempia tiedontuotannon muotoja hyödyttäviä etuja.

Artikkeli
29.4.2015
Martti Pykäri

Suomalaisten koti­talouksien varallisuus perustuu omistusasumiseen. Asuntojen hintojen nousu on taannut nettovarallisuuden kasvun viime vuosi­kymmeninä. Varallisuuden rakenteessa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta 2000-luvun aikana, vaikka sijoitusrahasto-osuuksien suosio onkin kasvanut.

Artikkeli
26.3.2015
Jari Kannisto, Topias Pyykkönen

Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä saavat tekevät töitä useimmiten työntekijä­ammateissa. Asiantuntija­tehtävissä työskentelevät ovat puolestaan muita useammin osa-aikaeläkkeellä. Vanhuus­eläkkeellä työskentelevät miehet toimivat useimmiten autonkuljettajina tai huoltotöissä, naiset hoiva-ammateissa ja myyntityössä.

Artikkeli
19.3.2015
Veli-Matti Törmälehto

Suomessa tulonjako on polarisoitunut 1990-luvun puolivälin jälkeen. Pieni- ja suurituloisten väestöosuudet ovat kasvaneet ja keskituloisten osuus on pienentynyt. Tulonjaon merkityksen arviointi eriarvoisuuden kannalta edellyttää tulonjako­indikaattoreiden arvosidonnaista tarkastelua.

Artikkeli
16.3.2015
Leo Kolttola

Vähäisen talouskasvun ei tarvitse merkitä hyvinvoinnin rapautumista. Kanadalaisen taloustieteilijän laskelmissa niukka kasvu voikin edistää ihmisten ja luonnon parasta.

Artikkeli
4.3.2015
Olli Savela

Taloudellisen hyvinvoinnin mittarina bruttokansantuote ei ole paras mahdollinen. On olemassa vaihtoehtoisia mittareita, jotka ottavat huomioon mm. julkisesti rahoitetut hyvinvointi­palvelut ja palkattoman työn arvon. Myös tulonjaolla on suuri merkitys.

Artikkeli
27.2.2015
Ilkka Niiniluoto

Vuonna 1988 pitämässään tyylikkäässä esitelmässä 'Edistyksen myytti' akateemikko Georg Henrik von Wright totesi, että uudelle ajalle on ollut ominaista optimistinen usko välttämättömään, rajoittamattomaan ja ikuisesti jatkuvaan edistykseen.

Artikkeli
23.2.2015
Juha Honkkila

Toimeentulolla ja koetulla hyvinvoinnilla on selvä yhteys. Hyvin toimeentulevat ovat keskimääräistä tyytyväisempiä elämäänsä ja heikosti toimeentulevat keskimääräistä vähemmän tyytyväisiä. Tulojen riittävyydellä on kuitenkin keskeisempi merkitys kuin tulojen suuruudella.

Artikkeli
23.2.2015
Mika Maliranta

Työpaikkojen uudistuminen on nykykriisissä ollut selvästi vähäisempää kuin 1990-luvun alun laman yhteydessä. Monta heikosti tuottavaa työpaikkaa pitää vielä tuhoutua ja monta tuottavaa työpaikkaa syntyä tilalle, jotta Suomen talous nousisi kuopastaan.

Artikkeli
23.2.2015
Riitta Hanifi

Suomalaisten yksinolo on lisääntynyt. Yhtenä syynä tähän on yksinasumisen yleistyminen, mutta myös ajanvietto perheen kanssa on vähentynyt. Sosiaalinen pääoma ei kuitenkaan välttämättä ole heikentynyt. Ennemminkin voidaan ajatella sosiaalisuuden järjestäytyvän uudella tavalla.

Artikkeli
23.2.2015
Sami Borg

Puoluejäsenten määrä on huvennut jo pitkään ja jäsenistöt harmaantuvat. Eduskuntavaaleissa äänestysprosenttien lasku on toistaiseksi pysähtynyt 70 prosentin tuntumaan. Yleisödemokratia voimistuu ja samalla kansalaisten yleinen kiinnostus politiikkaa kohtaan näyttää lisääntyneen.

Artikkeli
23.2.2015
Osmo Soininvaara

"On varsin ilmeistä, että vauraiden yhteiskuntien talouskasvu on jatkossa yhä enemmän laadullista ja yhä vähemmän määrällistä".

Artikkeli
12.2.2015
Samuli Rikama

Suomen talouskehitys on ollut viime vuodet vaisua, ja luvassakin on tuoreimpien luottamus­indikaattorien valossa parhaimmillaankin vain heikkoa kasvua. Voimakkaasti kasvuhakuiset ja aidosti kasvuun kykenevät ovat niitä yrityksiä, joiden varaan yritys­sektorimme kasvu ja odotukset pitkälti nojaavat.

Artikkeli
6.2.2015
Anu Uuttu

Palkansaajarakenteen muutokset vaikuttavat eri tavoilla ansioiden kehitykseen eri aloilla. Valtiolla asiantuntija­painotteisempien tehtävien osuuden kasvu on viime vuosina johtanut muita sektoreita nopeampaan keskiansioiden nousuun.

Artikkeli
19.12.2014
Ilmo Mäenpää, Juha Nurmela

Suurituloiset kotitaloudet aiheuttavat enemmän kasvihuone­kaasupäästöjä ja raaka-ainekulutusta, mutta suhteessa kuluttamiinsa euroihin vähemmän kuin pienituloiset.

Artikkeli
19.12.2014
Marjo Bruun

Virallinen tilasto on aina pyrkinyt sovittautumaan yhteiskunnan ja talouden merkittäviin muutoksiin. Tämän päivän muutostarpeen käynnistäjiä ovat datavallankumous, globalisaation vaatimat uudet mittarit, tilastotuotannon kustannukset ja tulevaisuuden haasteiden vaatima tietopohja.

Artikkeli
19.12.2014
Aku Alanen

Pelialan kehitys on ollut kaikilla mittareilla vaikuttavaa. Ei se kuitenkaan vedä edes kulttuurialojen taloutta, saati koko kansantaloutta, nousuun. Peliala työllisti 1 400 henkeä vuonna 2013.

Artikkeli
19.12.2014
Jukka Hytönen, Paula Koistinen-Jokiniemi

Julkisen talouden kansainväliseen vertailuun ja johtopäätösten tueksi on tarjolla niin yksittäisiä tunnuslukuja kuin laajempia tilastokokonaisuuksia. Aina tilastojen tulkinta ei kuitenkaan ole helppoa, kuten Suomessa viime aikoina käyty keskustelu julkisen sektorin koosta osoittaa. Yksi luku, etenkin väärintulkittuna, johtaa helposti harhaan.

Artikkeli
16.12.2014
Matti Kokkonen

Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnan tutkimusjaostolta on juuri valmistunut tutkimus vuosien 2010 ja 2011 tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneista.Tutkimus valmistui yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa ja se linjaa myös tilastoinnin kehittämisen suuntaviivoja. EU suosittaa, että kaikki jäsenmaat raportoisivat vakavasti loukkaantuneiden määrän vuodesta 2014 lähtien.

Artikkeli
30.10.2014
Vesa Puoskari

Veden kysyntä kasvaa rajusti tulevina vuosikymmeninä. Ilmastonmuutos, väestönkasvu ja lisääntyvä energiantarve pakottavat valtiot yhä tiiviimpään yhteistyöhön vedenkäytön hallinnassa.

Artikkeli
2.10.2014
Pekka Lith

Yrityksiä on nyt lähes 60 000 enemmän, mutta niiden henkilöstömäärä on suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 1990.

Artikkeli
2.10.2014
Topias Pyykkönen, Jussi Pyykkönen

Suurimmalla osalla työttömistä on taustallaan yksi tai kaksi työllistymistä heikentävää rakenteellista tekijää. Ilmiö liittyy perinteisesti miesvaltaisten toimialojen heikkoon menestykseen. Lähes 80 prosenttia työttömistä, joiden työkokemus oli taantuvalta toimialalta, on miehiä.

Artikkeli
2.10.2014
Heli Mikkelä

Tietotuotanto kohtaa samanlaisen muutoksen kuin media on jo kohdannut.

Artikkeli
22.8.2014
Pekka Lith

Muotoilualan osaaminen on Suomessa laadukasta ja suunnittelubisnes vahvasti kansainvälistymässä. Kuitenkaan suurin osa kotimaisesta pk-teollisuudesta ei panosta muotoiluun, vaikka muotoilu tukisi liiketoiminnan kehittämistä ja brändien rakentamista.

Artikkeli
11.7.2014
Päivi Linna-Koski

Bkt:n laskenta uudistuu kaikissa EU-maissa. Merkittäviäkin tasomuutoksia eri maissa on jo nähtävissä, mutta lopullisia seurauksia on vielä maltettava odottaa, sanoo kehittämispäällikkö Paula Koistinen-Jokiniemi.

Artikkeli
10.7.2014
Samuli Rikama

Elinkeino- ja teollisuuspolitiikassa on tehtävä valintoja toimialojen tai teknologioiden suhteen sekä kohennettava teollisuuden yleisiä toimintaedellytyksiä.

Artikkeli
10.7.2014
Marjo Bruun

Tuotamme kaikki päivittäin dataa, joka tallentuu palvelujen tarjoajien muistiin suunnattomiksi määriksi digitaalista tietoa, big dataa. Roolimme sosiaalisessa mediassa, modernina kuluttajana tai luotettavana pankkiasiakkaana määräytyy pitkälti sen mukaan, millainen profiili meistä piirtyy erilaisiin järjestelmiin.

Artikkeli
17.6.2014
Mari Niemi

Tilastokeskus avaa tieliikenne­onnettomuuksien paikkatietoaineistoa veloituksetta avoimeen käyttöön. Esimerkiksi koululaisten vanhemmat voivat jatkossa tarkastella henkilövahinkoon johtaneiden tieliikenne­onnettomuuksien määriä kartalla ja koulujen alkaessa arvioida eri reittien turvallisuutta.

Artikkeli
6.6.2014
Ilkka Lehtinen

Ruoka halpeni Suomessa reilusti yli kymmenen prosenttia EU-jäsenyyden alkuvuosina. Viime vuosina hintaetu on lähes kokonaan hukattu. Miten näin pääsi käymään?

Artikkeli
26.5.2014
Mika Sainio

Kansantalouden tilinpidon uudistus astuu voimaan kuluvan vuoden syyskuussa. Suomessa ensimmäiset uudistuksen mukaiset aikasarjat julkaistaan 11. heinäkuuta. Merkittävin osa uudistusta on tutkimus- ja kehittämismenojen käsittely investointeina eikä enää juoksevina kuluina. Muutos kasvattaa Suomen bruttokansantuotetta.

Artikkeli
20.5.2014
Jussi Melkas

Suhdannetilastojen käyttäjät ovat nykyiseen tilastovalikoimaan ja tilastojen laatuun tyytyväisiä. Huolta kannetaan tilastojen ajoittaisesta tarkistumisesta, revisoitumisesta. Tilastontekijöiltä toivotaan myös yllättävien poikkeaminen syiden selvittämistä.

Artikkeli
16.5.2014
Vesa Puoskari

Euroopan komissio julkaisi alkuvuodesta ehdotuksen EU:n energia- ja ilmastotavoitteiksi. Vuoteen 2030 ulottuvat tavoitteet eivät velvoita jäsenmaita. Uusiutuvan energian kannattajat pelkäävätkin vihreän energian investointien ja innovaatioiden karkaavan Euroopasta.

 

Artikkeli
22.4.2014
Pekka Myrskylä

Työelämä on mullistunut perinpohjaisesti maamme itsenäisyyden aikana, etenkin sotien jälkeen. Työuran alkamista ja toisaalta päättymistä onkin nykyisin hankala määrittää.

Artikkeli
15.4.2014
Juha Nurmela

Suomalaiset satsaavat lemmikkieläimiin. Niistä kyseltiin kulutustutkimuksessa nyt ensi kerran, mutta muista tiedoista voi päätellä, että lemmikit ovat nouseva trendi. Taantumasta huolimatta niitä on ja niihin kulutetaan entistä enemmän.

Artikkeli
10.4.2014
Jussi Melkas

Epäluottamus poliittiseen järjestelmään ja koko yhteiskunnan toimivuuteen on levinnyt viime vuosina niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin. Luottamuspula vaikuttaa jo lähes kaikilla elämänalueilla.

 

Artikkeli
10.4.2014
Anna-Maija Lehto

Tuoreimman työolotutkimuksen mukaan yli 50-vuotiaista palkansaajista yhä useampi arvioi jäävänsä eläkkeelle vanhempana kuin 63-vuotiaana. Osuus on kasvanut tuntuvasti – lähes 10 prosenttiyksikköä – pelkästään vuodesta 2008.

Artikkeli
9.4.2014
Maija Metsä-Pauri

Tieto&trendit-lehden blogi lanseerattiin reilu vuosi sitten. Käynnistimme tuolloin artikkelijulkaisemisesta poikkeavan viestintäkanavan – keskusteluun ja vaikuttamiseen tähtäävän asiantuntijablogin.

Artikkeli
6.3.2014
Samuli Rikama

Suomen talouden tila on OECD:n tuoreen maaraportin mukaan varsin haastava suhdanteiden ja syvän rakennemuutoksen kourissa. Suomella on kuitenkin hyvät edellytykset asemoida itsensä globaalien arvoketjujen erikoistumista vaativiin tehtäviin. Uusia mahdollisuuksia on etsittävä koko ajan.

Artikkeli
13.2.2014
Anna Pärnänen

Vuonna 2013 työmarkkinoilla oli noin 152 000 itsensä työllistävää 15–64-vuotiasta. Maatalousyrittäjien määrä on vuodesta 2000 lähtien vähentynyt roimasti, mutta ammatinharjoittajien ja freelancereiden määrä on kaksinkertaistunut.

Artikkeli
13.2.2014
Marjo Bruun

Maksutaseen tilastointi siirtyi Suomen Pankista Tilastokeskukseen kuluvan vuoden alusta alkaen. Maksutase kuvaa kansantalouden ulkoista tasapainoa sekä reaali- että rahoitustalouden näkökulmasta.

Artikkeli
27.1.2014
Marjo Bruun

Viime aikoina julkisuudessa on käsitelty julkisen sektorin kokoa tavalla, josta voi syntyä virheellisiä tulkintoja. Esimerkiksi YLEn Pressiklubissa (17.1.2014) esitettiin, että ”brutto­kansan­tuotteesta menee 58 prosenttia julkisen talouden ylläpitämiseen”. Väite ei pidä paikkaansa.

Artikkeli
17.12.2013
Leena Storgåds

Varsovassa käytiin marraskuussa ilmastoneuvottelut, joissa Tilastokeskuksen kehittämis­päällikkö Riitta Pipatti toimi EU:n neuvottelijana kasvihuone­kaasujen raportointiin liittyvissä kysymyksissä. Pipatin vastuulla oli maaraportin ja kaksivuotis­raportin tarkastusohjeita käsittelevien kokousten puheenjohtajuus.

Artikkeli
17.12.2013
Pasi Pyöriä

Nuorisosta on aina oltu huolissaan. Nykyisin suuri huoli kohdistuu nuorten pitkiin opiskeluaikoihin, työttömyyteen ja työasenteisiin. Nykynuoret eivät kuitenkaan poikkea arvoiltaan ja asenteiltaan merkittävästi vanhemmista ikäluokista.

Artikkeli
17.12.2013
Jyrki Krzywacki, Kaisa Saarenmaa

Ulkomaisten matkailijoiden matkustajaliikenne Suomeen on lähes kaksin­­kertaistunut 2000-luvulla. Erityisesti venäläisten matkailu on lisääntynyt tuntuvasti. Tilastokeskuksen toteuttaman rajahaastattelu­tutkimuksen mukaan yhä useammat ovat Suomessa lomamatkalla.

 

Artikkeli
12.12.2013
Samuli Rikama

Valopilkkuna Suomen talouden synkkien näkymien keskellä ovat tuoreet tiedot, jotka osoittavat kasvuyritysten määrän lisääntyneen viime vuosina.

Artikkeli
6.11.2013
Harri Nummila, Anu Uuttu

Koulutus­tason noustessa myös ammattirakenteessa tapahtuu muutosta, joka vaikuttaa keskiansioihin. Etenkin julkisella sektorilla ammatti­rakenteen muutos on vuosina 2010–2012 nostanut keski­ansioita 0,2–0,3 prosenttia vuosittain.

Artikkeli
24.10.2013
Anna-Maija Lehto

Suomessa siirrytään eläkkeelle entistä myöhemmin. Pääasiallinen syy tähän on vuoden 2005 eläkeuudistus, jonka nojalla eläkkeelle voi jäädä joustavasti 63–68 vuoden iässä. Eläkeikää lähestyvien työllisyysaste on parempi mittari työurien todellisen pidentymisen tarkasteluun kuin 25-vuotiaalle laskettu eläkkeellesiirtymisiän odote.

Artikkeli
24.10.2013
Heli Mikkelä

Avoin data rantautui rytinällä Suomeen 2000-luvun alussa. Tuli ja pesiytyi niin yleiseen tietopoliittiseen keskusteluun, tietotekniikan verkostoihin, valtion virastojen ja organisaatioiden sanastoon, tutkijoiden agendalle kuin hallitus­ohjelmaankin. Avoimuus on päivän sana myös hallinnossa, johtamisessa, vuorovaikutuksessa.

Artikkeli
1.10.2013
Pekka Myrskylä

Suomalaisten työikäisten määrä vähenee vuosittain noin 25 000 hengellä. Maahanmuutto puolittaa vähennyksen, mutta siitä huolimatta työikäisten väheneminen jatkuu ainakin seuraavat 20 vuotta. Maahanmuuttajissa on työvoimapotentiaalia: 78 prosenttia heistä on työikäisiä.

Artikkeli
13.9.2013
Marjo Bruun

Tiedon etsijälle on tarjolla enemmän tietoa kuin koskaan ennen. Toisaalta saatavilla oleva tieto ei varmaan milloinkaan ole ollut laadullisesti niin monenkirjavaa kuin tänä päivänä.

Artikkeli
12.9.2013
Ilkka Lehtinen

Ruoka oli vuonna 2012 Suomessa reilun kymmenyksen kalliimpaa kuin vanhoissa EU-maissa keskimäärin. Kun hinnoista poistetaan laskennallisesti arvonlisävero, hintaero pienenee neljään prosenttiin. Hintaerosta 60 prosenttia selittyy Suomen korkeammalla arvonlisäverolla.

Artikkeli
11.9.2013
Vesa Puoskari

Baltian maiden taloudet ovat kasvaneet tasaisesti viime vuosina toipuen lähes vuoden 2008 alkaneen talouskriisin tasolle. Maat ovat osoittaneet, että taloudet voivat kasvaa tiukasta budjettipolitiikasta ja eurokytköksistä huolimatta.

 

Artikkeli
10.9.2013
Reijo Lilius

Tietotekniikka­palvelut työllistävät Suomessa runsaat kolme kertaa niin paljon kuin ohjelmisto­tuotteiden tuotanto. Julkisessa keskustelussa ja päätöksenteossa IT-palveluyritykset ovat kuitenkin jääneet vähemmälle huomiolle.

Artikkeli
30.7.2013
Samuli Rikama

Teollisuusyritykset ovat olleet tuotannon siirtymisessä ulkomaille etujoukkoa. Etenkin teollisuuden perustuotannossa Suomen ja muiden länsimaiden on ollut yhä vaikeampi kilpailla Aasian ripeästi kasvavien talouksien kanssa.

Artikkeli
11.7.2013
Jouko Rajaniemi

Ulkomaalaistaustaisten yritysten määrä on kasvanut 25 prosenttia vuosina 2008–2011, kun samaan aikaan kaikkien yritysten määrä on Suomessa pysynyt lähes ennallaan. Ravintola-alaa ovat kasvattaneet vain ulkomaalaistaustaiset yrittäjät.

 

Artikkeli
11.7.2013
Pekka Myrskylä

Jos luokalla on 20 oppilasta, yksi on vaarassa syrjäytyä. Ilman koulutusta on nykyään monin verroin vaikeampaa päästä työuran alkuun kuin muutama vuosikymmen sitten.

Artikkeli
29.5.2013
Marjo Bruun

Yksittäisen kansalaisen matkustaminen on helpottunut. Tuotteet eri puolilta maailmaa saavuttavat meidät nopeasti ja edullisesti. Työvoima ja työpaikat liikkuvat, ja yritystoiminta järjestäytyy uudelleen kansallisista rajoista välittämättä.

Artikkeli
29.5.2013
Jyrki Ali-Yrkkö, Samuli Rikama

Tuotekehityksellä, brändin rakennuksella ja muilla aineettomilla investoinneilla yritykset pyrkivät erottautumaan kilpailijoistaan ja siten mahdollistamaan suuremman arvonlisän luomisen. Monien tuotteiden arvonlisästä entistä pienempi osa syntyy valmistuksessa.

Artikkeli
10.4.2013
Samuli Rikama

Kansainvälisten sijoittajien ja yritysten kiinnostusta Suomeen voidaan mitata suorien sijoitusten määrällä. Näiden tilastojen valossa Suomi ei mitenkään loista ulkomaisten sijoittajien kohdemaana.

Artikkeli
4.4.2013
Ilkka Lehtinen

Ravinnon kallistuminen on suurin tekijä Suomen muita euromaita nopeammassa inflaatiossa. Se uhkaa yhdessä pienten palkankorotusten kanssa kääntää kuluttajien ostovoiman laskuun.

Artikkeli
4.4.2013
Jussi Melkas

Politiikan ja tiedon vaikea suhde on noussut keskustelun kohteeksi ideologioihin pohjanneen kylmän sodan jälkeen. Keskustelua on käyty YK:n piirissä, mutta erityisesti läntisissä teollisuusmaissa.

Artikkeli
4.4.2013
Aku Alanen

Talous on kehittynyt parhaiten viime vuosina maakunnissa, jotka eivät perinteisesti ole Suomessa menestyneet. Huolestuttavan kehityksen alueissa puolestaan on aiempia menestyjiä.

Artikkeli
13.3.2013
Jussi Melkas

Objektiivisuus on käsitteenä vanhanaikainen. Näin rämäkästi torppaa Raimo Möysä, Valittujen Palojen kansainvälisten painosten päätoimittaja, vuosisataisen keskustelun tiedon objektiivisuudesta Helsingin Sanomissa 20.12.2012.

Artikkeli
13.3.2013
Samuli Rikama

Taantuma on kurittanut kansainvälisiä markkinoita viime vuosina. Myös suomalaisyrityksillä on ollut vaikeuksia heikoilla vientimarkkinoilla. Tämä on heikentänyt suoraan Suomen kauppatasetta.

Artikkeli
18.2.2013
Mika Idman

Nelikymppiset saavat useimmilla aloilla parasta palkkaa. Ikääntyneempien keskiansiot ovat pienempiä kaikissa muissa ammattiryhmissä paitsi erityisasiantuntijoilla. Nuorempien ansioita kasvattavat erilaiset lisät.

Artikkeli
18.2.2013
Markus Rapo

Kun tärkeitä työvuosia menetetään työurien keskeltä, ei niitä kokonaan voida korvata alku- tai loppupäätä paikkaamalla. Taloudellisen huoltosuhteen kannalta huomattavasti suurempi merkitys on sillä, että työllisyysaste kohentuisi kaikissa ikäryhmissä.

Vieraskynä
24.1.2013

EU:n veroaste nousi 40 prosenttiin (+0,4 %-yksikköä) vuonna 2011. Tanskassa verotaakka oli jälleen korkein, 48,6 prosenttia bkt:sta. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaali­turva­maksujen suhdetta brutto­kansan­tuotteeseen.

Artikkeli
22.1.2013
Samuli Rikama

Ulkomaankaupan rakennemuutos on heijastunut palvelujen viennin kasvuna viimeisen vuosikymmenen aikana. Palvelujen suhteellinen osuus viennissä on kasvanut useimmissa EU-maissa.

Artikkeli
18.1.2013
Vesa Puoskari

"Suurin osa talouskasvusta perustuu korkeasti koulutetun työvoiman tuottavuuteen. Ilman tätä kasvua tilanne olisi Euroopassa nykyistäkin heikompi", sanoo OECD:n koulutusosaston varapääjohtaja Andreas Schleicher.

Artikkeli
20.12.2012
Hanna Putkuri, Eero Savolainen

Vuonna 2007 alkanut maailmanlaajuinen finanssikriisi on osoittanut, kuinka nopeasti ja laajasti rahoitusjärjestelmässä syntyvät ja voimistuvat riskit voivat levitä rahoituslaitoksesta ja maasta toiseen. Näiden systeemisten riskien varhainen tunnistaminen on tärkeää useastakin syystä.

Artikkeli
17.12.2012
Marjo Bruun

Tilastot ovat oleellinen osa talouden hallintaa ja ohjausta. Siksi Euroopan talouskriisi ja sen vauhdittamat politiikan uudelleenpainotukset sekä talouden ohjausjärjestelmän muutokset heijastuvat myös tilastoviranomaisten toimintaan.

Artikkeli
17.12.2012
Jussi Melkas

Jos ajatellaan tilastojen ja faktojen merkitystä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, niin Yhdysvallat on ollut edelläkävijämaa maailmassa.