tk-icons
Sivuston näkymät

Tavaroista palveluihin – viemme nyt enemmän suomalaista työtä kuin ennen

20.3.2019

Palvelujen viennin osuus Suomen kokonais­viennistä on tuplaantunut parin­kymmenen viime vuoden aikana. Viennin pohja on laajentunut ja jalostus­arvo sekä kotimaisuus­aste noussut. Vienti sisältää nyt enemmän suomalaista työtä, innovaatioita ja raaka-aineita kuin vuosi­tuhannen alussa.

Vielä vuosituhannen alussa palvelujen viennin arvon osuus Suomen kokonais­viennistä oli 15 prosenttia ja tavaroiden 85 prosenttia. (Kuvio 1)

Palveluviennin osuus kokonais­viennistä nousi yli 30 prosentin vuonna 2015, jonka jälkeen osuus on pysynyt lähes samana.

Kuvio 1. Tavara- ja palvelu­viennin arvon osuus kokonais­viennistä 2000–2018
Kuvio 1. Tavara- ja palvelu¬viennin arvon osuus kokonais¬viennistä 2000–2018 Lähde: Kansantalouden tilin¬pidon las-kelmat 2000–2018, Tilasto¬keskus
Lähde: Kansantalouden tilin­pidon laskelmat 2000–2018, Tilasto­keskus

Tavaraviennin arvo ja volyymi polkenut paikoillaan 10 vuotta

Tavaraviennin kiinteähintainen arvo on tänä päivänä alhaisemmalla tasolla kuin vuonna 2006. Viennin arvo kasvoi vuosina 2000–2008 yli 50 prosenttia. Sen jälkeen viennin arvo on laskenut yli 15 prosenttia. Tavara­viennin kiinteä­hintainen arvo oli vuonna 2018 noin 32 prosenttia suurempi kuin vuonna 2000. (Kuvio 2)

Tämän päivän tavara­viennin lukujen vertailu vuosiin 2007 ja 2008 on epäreilua. Nämä vuodet olivat viennin näkö­kulmasta ennemminkin poikkeuksia kuin pitkän ajan trendin mukaisia. Tämän päivän viennin lukuja pitäisi verrata ennemminkin vuoden 2006 lukuihin.

Kuvio 2. Tavaraviennin käypä- ja kiinteä­hintainen arvo 2000–2018, milj. euroa

Kuvio 2. Tavaraviennin käypä- ja kiinteä¬hintainen arvo 2000–2018, milj. euroa Lähde: Kansantalouden tilin¬pidon las-kelmat 2000–2018, Tilasto¬keskus
Lähde: Kansantalouden tilin­pidon laskelmat 2000–2018, Tilasto­keskus

Käypähintainen = nimellis­hintainen: Kunkin vuoden viennin todellinen arvo euroissa

Kiinteähintainen arvo: Viennin käypä­hintainen arvo on deflatoitu eli muunnettu vuoden 2000 arvoksi eri hinta-, kustannus- ja palkka­indekseillä.

Volyymin/määrän kehitys: Kiinteä­hintaisesta arvosta lasketun indeksin 2000=100 kehitys

Arvon­lisäys: Tuotoksen arvo miinus välituote­­käytön arvo

Tavaraviennin kiinteä­hintainen arvo on kehittynyt nopeammin kuin käypä­hintainen arvo. Tavara­viennin hinnat ovat nyt alhaisemmalla tasolla kuin vuonna 2000. Tässä piilee yksi Suomen viennin suurimmista ongelmista: vienti­tuotteiden jalostus­arvo ja hinta­kehitys polkee paikallaan. Tavara­viennissä ei ole kyetty siirtymään pidemmälle jalostettuihin ja kalliimpiin tuotteisiin.

Tavaraviennin toimiala­rakenne muuttunut

Sähköteknisten laitteiden viennin arvo-osuus kokonais­viennistä oli 2000-luvun alussa yli 30 prosenttia. Viime vuonna osuus oli enää reilut 10 prosenttia. ”Nokia”-toimi­alan viennin arvosta suli pahimmillaan 9 miljardia euroa. (Kuvio 3)

Viennin toisen kivijalan, metsä­teollisuuden, viennin osuus on alentunut 27:stä 25 prosenttiin. Heti finanssi­kriisin jälkeen vuonna 2008 osuus laski alle 20 prosenttiin.

Viime vuosina sellun ja kartongin viennin määrät ja hinnat ovat kehittyneet suotuisasti, mutta toisaalta paperin vienti­määrät ja -hinnat ovat laskeneet. Toimi­alan nousu on perustunut selluun ja kartonkiin eli hyvin vähän jalostettuihin tuotteisiin.

Kuvio 3. Tavaraviennin rakenne 2000–2019
Kuvio 3. Tavaraviennin rakenne 2000–2019 Lähde: Vientihinta¬indeksin painot 2000–2019, Kansan¬talouden tilin¬pito, Tilasto¬keskus
Lähde: Vientihinta­indeksin painot 2000–2019, Kansan­talouden tilin­pito, Tilasto­keskus

Sähköteknisten laitteiden viennin arvon­lisäys oli vuosi­tuhannen alussa vähäisempi kuin metsä­teollisuuden. Toimi­ala toi paljon tuotanto­panoksistaan ulko­mailta, eikä arvon­lisäys koko kansan­talouden kannalta ollut niin suuri kuin miltä vienti­luvut näyttivät.

Metsäteollisuuden viennin arvosta syntyy suurempi osa Suomessa kuin muilla toimi­aloilla. Rahaa jää maahan kanto­hinnasta, puun korjuusta, logistiikasta sekä jalostuksesta. Tuonti­panosten osuus on pieni.

Edellä mainittujen kahden pää­toimialan viennin arvon osuus on laskenut 58 prosentista 35 prosenttiin.

”Nokia”-toimialan romahtamista ovat paikanneet kemian­teollisuus, metalli­tuotteet sekä koneet ja laitteet. Neste on Euroopan johtava bio­dieselin valmistaja, ja Yhdys­valtoihin menee korkea­luokkaisia poltto­aineita niin paljon kuin laivat ehtivät viedä.

Kemianteollisuuden viennin arvosta valuu tosin suuri osuus tuonti­panoksiin eikä arvon­lisäys ole kovin suuri.

Myös ”muun viennin” osuus on noussut reilut neljä prosentti­yksikköä. Vuonna 2018 tavara­viennissä oli jo viisi kivi­jalkaa, ja muutenkin vienti perustui selvästi laajempaan tuote­valikoimaan kuin vuosi­sadan alussa, jolloin kivi­jalkoja oli vain kaksi.

Tällä hetkellä hyviä vienti­tuotteita ovat sellu, kartonki, liikenteen erikois­polttoaineet, risteily­laivat ja autot. Nämä kaikki ovat suhdanne­herkkiä tuotteita, eikä niiden viennin tulevaisuus välttämättä ole valoisa.

Toisaalta pitää muistaa, että Suomen suurimmat yritykset ovat globaaleja toimijoita ja tuotantoa voidaan siirtää helposti maasta toiseen. Suomen viennin arvon pieneneminen ei merkitse välttämättä suomalaisten yritysten huonoa menestystä. Etlan tutkimuksen mukaan Nokia kotiutti Suomeen huippu­aikanaan Kiinassa valmistamistaan ja Yhdys­valtoihin viemistään puhelimien arvosta lähes 40 prosenttia.

Palveluviennin osuus vahvassa nousussa

Palvelujen viennin arvo on noussut vuoden 2000 alle 10 miljardista eurosta lähes 30 miljardiin euroon eli lähes kolmin­kertaiseksi. Palveluiden viennissä viedään itse asiassa suomalaista osaamista ja työtä, joka syntyy koulutuksesta. (Kuvio 4)

Kuvio 4. Palveluviennin käypä­hintainen ja kiinteä­hintainen arvo 2000–2018, milj. euroa
Kuvio 4. Palveluviennin käypä¬hintainen ja kiinteä¬hintainen arvo 2000–2018, milj. euroa Lähde: Kansantalouden tilin-pidon laskelmat 2000–2018, Tilasto¬keskus
Lähde: Kansantalouden tilin­pidon laskelmat 2000–2018, Tilasto­keskus

Palveluviennin volyymi ei ole noussut yhtä paljon, koska palvelujen tuottaja­hinnat ovat myös nousseet. Palvelujen vienti on paljolti palkka­pohjaista, ja vienti­hinnat ovat nousseet noin puolet palkka­kehityksestä. Palvelujen viennin, varsinkin tuote­kehityksen, patenttien, lisenssien ja rojaltien hinta­kehityksen todentaminen on tosin hieman haasteellista.

Toimialojen sisälläkin on tapahtunut muutosta tavaroista palveluihin. Esimerkiksi Koneen ja Valmetin tuloissa huolto- ym. palveluiden osuus kokonais­liikevaihdosta on kasvanut merkittäväksi.

Tavaraviennin määrä vieläkin poikkeus­vuosia pienempää

Tavaraviennin volyymi on nyt samalla tasolla kuin vuonna 2006. Vuosien 2006–2008 tavara­viennin volyymi oli epä­tavallisen korkealla tasolla. Jos nämä vuodet jätetään ulko­puolelle, on tavara­viennin volyymi kasvanut melko tasaisesti viimeisen kahden­kymmenen vuoden aikana. (Kuvio 5)

Kuvio 5. Tavara- ja palvelu­viennin volyymin kehitys 2000–2018, 2000=100
Kuvio 5. Tavara- ja palvelu¬viennin volyymin kehitys 2000–2018, 2000=100 Lähde: Kansantalouden tilin¬pidon laskelmat 2000-2018, Tilasto¬keskus
Lähde: Kansantalouden tilin­pidon laskelmat 2000-2018, Tilasto­keskus

Toisin kuin tavaraviennin palvelu­viennin huonot vuodet olivat 2006–2007. Palvelu­viennin volyymi on kasvanut voimakkaasti vuodesta 2009 lähtien.

Palvelujen viennin määrä on kasvanut 2000-luvulla lähes 2½-kertaiseksi, tavaroiden vain reilut 30 prosenttia.

Kokonaisvienti on kehittynyt suotuisasti

Kokonaisviennin kehitys on ollut ripeää 2000-luvulla. Kiintein hinnoin laskettuna kokonais­vienti oli vuonna 2018 lähes ennätys­vuoden 2008 tasolla. Kiinteä­hintaisen viennin arvo on kasvanut 2000-luvulla keski­määrin 2,4 prosenttia vuodessa. (Kuvio 6)

Kuvio 6. Koko viennin käypä- ja kiinteä­hintainen kehitys 2000–2018, 2000=100
Kuvio 6. Koko viennin käypä- ja kiinteä¬hintainen kehitys 2000–2018, 2000=100 Lähde: Kansantalouden tilin¬pidon laskelmat 2000–2018, Tilasto¬keskus
Lähde: Kansantalouden tilin­pidon laskelmat 2000–2018, Tilasto­keskus

Viennin rakennekehitys hyväksi Suomelle

Pitääkö olla huolissaan, jos tavara­viennin volyymi polkee vuosia paikoillaan?

Tietenkin olisi hyvä, jos tavara­viennin jalostus­aste nousisi ja kehitettäisiin uusia korkea­luokkaisia ja entistä kalliimpia tuotteita.

Nykyisen tavaraviennin lippu­laivojen – sellun, poltto­aineiden, autojen ja risteily­alusten – tulevaisuuden näkymät eivät ole kovin hyvät. Sellun hinta on vaihdellut paljon, ja nykyinen hyvä hinta voi olla muutaman vuoden kuluttua mennyttä. Korkealle jalostetut liikenteen poltto­aineet voivat tulevaisuudessa hävitä kilpailussa sähkölle.

Suomen kokonais­viennin tulevaisuuden menestys tulee perustumaan palvelujen vientiin. Tärkein voima­vara on nyt ja tulevaisuudessa koulutus ja tuote­kehitys.

Viime vuosien tavara- ja palvelu­viennin kehitys­lukujen valossa palvelujen viennin arvo ylittää tavara­viennin arvon laskennallisesti vuonna 2033. Uskon, että tämä kehitys tulee olemaan Suomelle hyväksi, mutta se vaatii panostusta tuote­kehitykseen ja koulutukseen.

 

Ilkka Lehtinen on Tilasto­keskuksesta eläköitynyt hinta-asian­tuntija.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
14.8.2019
Pontus Lindroos, Henri Luomaranta, Satu Nurmi

Sukupuolen mukaisen segregaation vaikutukset voivat vahvistua ulkomaankaupan laajenemisen myötä. Naiset osallistuvat – niin työntekijöinä kuin yrittäjinäkin – tuottoisaan ulkomaankauppaan huomattavasti vähemmän kuin miehet. Ulkomaankaupan tasa-arvosta saadaan uutta tietoa rekisteriaineistoja yhdistelemällä.

Artikkeli
28.3.2018
Anssi Kaarna, Tapio Kuusisto, Christina Telasuo, Terhi Tulonen

Yhdysvallat ja Iso-Britannia kuuluvat Suomen tärkeimpiin kauppakumppaneihin. Lähestyvä Brexit ja Yhdysvalloissa vallitseva kasvavan protektionismin uhka saattavat merkitä myös Suomea koskettavia esteitä vapaalle kaupankäynnille. Tilastokeskus ja Tulli ovat koonneet yhteisartikkeliin keskeisimmät tilastotietonsa kaupasta Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian kanssa.

Blogi
15.3.2018
Tapio Kuusisto

Tuoreiden Tilastokeskuksen julkaisemien vientilukujen takana lymyää yllätys, joka tukee viime aikojen keskustelua ulkomaankaupasta. Palveluiden viennin merkitys Suomelle kasvaa, mutta palveluviennin nousu on ollut aiemmin tilastoitua jyrkempää.

Artikkeli
14.6.2017
Kristian Taskinen

Globaalien arvoketjujen kuvaus edistyy kansain­välisten tilasto­hankkeiden valmistuessa. OECD:n ja WTO:n yhteis­hankkeen TiVA:n (Trade in Value Added) alustavien tulosten mukaan Suomen riippuvuus ulkomaan­kaupasta ei poikkea suuresti muista OECD-maista.

Blogi
25.11.2016
Vieraskynä: Christina Telasuo

Suomen viennissä on ollut poikkeuksellisen pitkä nollakasvun tai supistumisen kausi. Vuodesta 2016 näyttäisi jälleen tulevan hyvin huono, jos vuoden viimeisellä neljänneksellä ei tapahdu suurta käännettä.

Artikkeli
30.6.2016
Tero Luhtala

EU-maihin vientiä harjoittaneiden yritysten liikevaihdosta vajaa viidennes tuli viennistä unionin alueelle vuonna 2014. EU-viennistä riippuvaisia olivat etenkin Lapin, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntien yritykset. Aasian-viennin osuus yritysten liikevaihdosta oli suurin Pohjanmaalla.

Artikkeli
19.5.2016
Ari Leppälahti

Suomi on ollut pitkään yksi maailman edistyneimmistä kansakunnista tarkasteltaessa tieteen ja teknologian infrastruktuuria, t&k-toiminnan laajuutta sekä aikaansaatuja tuloksia. Viimeisen viiden vuoden aikana tutkimusta ja innovaatioita kuvaavat indikaattorit ovat kuitenkin kääntyneet selkeään laskuun.

Blogi
11.9.2015
Leo Kolttola

Viennin kilohinta polkee paikallaan noin 1,70–1,80 euron tuntumassa. Pari vuotta sitten kirjoitin Tieto&trendit-blogissa viennin jalostusasteesta. Päivitin nyt luvut muutamalla vuodella eteenpäin, ja kehityskuva näyttää edelleen samanlaiselta: reaalinen viennin kilohinta saavutti huippunsa vuonna 2008 – runsaat 2 euroa vuoden 2014 hinnoin.