Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Ilmastotavoitteet saavutetaan kustannus­tehokkailla toimi­aloittaisilla päästö­vähennyksillä

10.1.2019
Twitterissä: @zohjoo
Kuva: Shutterstock

Tehokkaat investoinnit ovat tie onnistumiseen ilmasto­talkoissa. Investointien kohdentamisessa auttaa tieto siitä, millä investoinneilla saadaan päästöt vähenemään talous­kasvua haittaamatta.

Ilmapäästöt ovat taas otsikoissa. Hallitusten­välisen ilmasto­paneelin uusin erikois­raportti lisää vettä myllyyn. Raportin mukaan ihmis­kunnalla on noin 35 vuotta aikaa saavuttaa nolla­päästöt (IPCC, 2018). Tällöin olisi yhä mahdollista pysäyttää ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen.

Sanoma on selvä: paine uusille ja entistä tehokkaammille päästö­vähennyksille on valtava. Huolellinen suunnittelu ja tehokkaat investoinnit ovat tie onnistumiseen ilmasto­talkoissa.

Hiilineutraaliksi vuonna 2045

Hallituksen tavoite on saada Suomesta hiili­neutraali vuoteen 2045 mennessä (Parviala, 2018). Mistä päästöjä voi yhä vähentää?

Potentiaalisten vähennysten tunnistamisessa voi auttaa Tilasto­keskuksen vuosittain tuottama tilasto toimi­aloittaisista ilma­päästöistä. Tilasto kuvaa suomalaisten taloudellisten toimijoiden aiheuttamia päästöjä ilmaan.

Kasvihuonekaasu­inventaario huomioi Suomen maa-alueella päästetyt päästöt ilmaan toimijan kansallisuudesta riippumatta alue­periaatteen mukaan. Tiedot kasvihuone­kaasujen kokonais­määrästä eroavat, sillä toimi­aloittaiset ilma­päästöt -tilasto huomioi kotipaikka­periaatteen mukaan vain niiden toimijoiden päästöt, joiden koti­paikka on Suomessa. Täten tilasto sopii paremmin Suomen päästö­vähennysten toimiala­kohtaiseen analysointiin.

Päästövähennysten suunnittelussa ja analysoinnissa voi käyttää sekä indikaattoreita että malleja. Olli Savela (2016) esitti artikkelissaan ”Päästöintensiteetissä on suuria eroja toimialoittain” talous­kasvun päästö­intensiteettiä kuvaavan indikaattorin. Indikaattori kuvaa kasvihuone­kaasupäästöjen määrää tuotettua arvon­lisäystä kohti eri toimi­aloilla.

Talouskasvun päästö­intensiteetin luvut on päivitetty käyttämällä uusimpia saatavilla olevia tietoja: päivitetyt päästö­intensiteetit vuodelle 2016 on esitetty kuviossa 1.

Indikaattorin avulla voidaan tunnistaa pienen päästö­intensiteetin toimi­alat, joiden tuottamien ilma­päästöjen ja talous­kasvun suhde on optimaalinen. Näitä ovat mm. palvelu­alat (pl. liikenne) ja rakentaminen. Näillä aloilla talous­kasvu olisi kaikista suotavinta ilma­päästöjen kannalta.

Päästövähennyksiä voisi taasen suunnitella toimi­aloille, joilla talous­kasvun päästö­intensiteetti on suuri, kuten ilma­liikenteeseen ja maa­talouteen. Myös energia­huollolla, vesi­liikenteellä sekä öljyn­jalostuksella on merkittävän suuri päästö­intensiteetti.

Kuvio 1. Päästöintensiteetti 2016 (kasvihuone­kaasupäästöt tuotettua arvon­lisäystä kohti)
Kuvio 1. Päästöintensiteetti 2016 (kasvihuone¬kaasupäästöt tuotettua arvon¬lisäystä kohti) Lähde: Tilastokeskus, Ilma¬päästöt toimi¬aloittain ja Kansan¬talouden tilin¬pito
Lähde: Tilastokeskus, Ilma­päästöt toimi­aloittain ja Kansan­talouden tilin­pito

Varovaisuutta tulkintoihin

Päästöintensiteetin tulkinnassa ja käytössä on kuitenkin syytä olla varovainen. Päästö­intensiteetti ei kuvaa suoraan päästöjen suuruutta. Se on suhde­luku ja kuvaa, kuinka monta kertaa suuremmat kasvihuone­kaasupäästöt ovat verrattuna tuotettuun arvon­lisään.

Päästöintensiteetti voi olla pieni, vaikka todelliset päästöt toimi­alalla olisivat suuret. Esimerkiksi vuoden 2016 tietojen mukaan tehdas­teollisuuden päästö­intensiteetti oli yksi pienimmistä, vaikka tehdas­teollisuuden todelliset päästöt olivat kaikkien toimi­alojen toiseksi suurimmat heti energia­huollon jälkeen.

Talouskasvun päästö­intensiteetti indikaattorina tukee ajatusta siitä, että ilmasto­tavoitteiden saavuttaminen merkitsee rajoituksia talous­kasvulle. Indikaattorin mukaan päästö­vähennyksiä ei suunnattaisi suuren arvon­lisäyksen toimi­aloille: niin kauan kun arvon­lisäys pysyy suurena, suuri­päästöiset toimi­alat voivat yhä saastuttaa paljon kuten tehdas­teollisuuden tapauksessa.

Isoimmat vähennykset pienimmillä kuluilla

Päästöt on kuitenkin saatava kuriin kaikilla toimi­aloilla. Toinen lähestymis­tapa asiaan on tutkia ilma­päästöjen ja päästö­vähennysten aiheuttamien kustannusten suhdetta.

Päästövähennysten toteutuminen vaatii investointeja, joiden kustannukset voivat olla suuria. Kulujen hillitsemiseksi ja kehityksen vauhdittamiseksi päästö­vähennykset tulisikin ohjata sinne, missä niitä voidaan kustannus­tehokkaasti tehdä. Toimi­aloilla tulisi löytää optimoituja keinoja, joilla voidaan sekä maksimoida päästö­vähennykset että minimoida niistä aiheutuvat kulut ilmasto­rajoite huomioon ottaen. Tieteen termein tätä kutsutaan rajoitetuksi optimointi­ongelmaksi.

Minkälainen malli voi ratkaista tämän moni­muotoisen ongelman? Optimointiin soveltuu esimerkiksi integroitu arviointi­malli MIND (Model of Investment and Technological Development), jonka talous­tutkijat ovat kehittäneet yhdessä muiden asian­tuntijoiden kanssa.

MIND-malli huomioi päästö­vähennysten vaatimien investointien vaikutuksen talouteen mallintaen kustannus­tehokkaimman ja vähä­päästöisimmän energia­järjestelmän asetettujen ilmasto­tavoitteiden saavuttamiseksi, kuten kuviossa 2 on esitetty.

Mallin käyttömahdollisuuksia päästö­vähennysten suunnittelussa esitti Edenhofer jo vuonna 2005 (Edenhofer, Bauer ja Kriegler; 2005). MIND-malli sellaisenaan huomioi vain pelkän energia­järjestelmän ja sen vaikutuksen ilmastoon. Mallin voisi laajentaa kuvaamaan koko talous­järjestelmää, sillä päästö­vähennyksiä tarvitaan kaikilla toimi­aloilla.

Kuvio 2. Integroidun mallin peri­aate. Malli sisältää talous- sekä ilmasto­moduulin
Kuvio 2. Integroidun mallin peri¬aate. Malli sisältää talous- sekä ilmasto¬moduulin Lähde: Held (2017)
Lähde: Held (2017)

Päästövähennyspolku on hyvä alku

Ajatus MIND-mallin tyyppisestä ratkaisusta on jo yli vuosi­kymmenen vanha. Vasta nyt haasteeseen on vastattu, kun Sitra ja konsultti­yhtiö McKinsey & Company analysoivat Suomen päästö­vähennyksiä kustannustehokkuus­näkökulmasta.

Analyysin tuloksena julkaistu päästövähennyspolku sisältää kustannus­tehokkaita menetelmiä teollisuuteen, energia­huoltoon, liikenteeseen sekä rakennuksiin. Näillä aloilla voidaan päästä jo 50 prosentin päästö­vähennyksiin yhtä edullisesti ja jopa edullisemmin kuin nykyisillä ratkaisuilla (Granskog ym. 2018).  

Tähän mennessä luodut päästövähennys­ehdotukset ovat hyvä alku, mutta työtä riittää yhä: päästövähennys­polut on suunniteltava erikseen jokaiselle toimi­alalle, myös koti­talouksille.

Päästövähennysten toteutumista voimme tarkastella jälki­käteen toimi­aloittaiset ilma­päästöt -tilaston avulla. Vuosittaiset päästö­vähennykset voidaan laskea tilaston tiedoista.

Kenties päästövähennysten toimiala­kohtainen tarkastelu voisi luoda positiivista kilpailua päästö­talkoisiin ja kannustaa osallistumaan aktiivisemmin Suomen yhteisen ilmasto­tavoitteen saavuttamiseksi.

 

Kirjoittaja työskentelee yli­aktuaarina Tilasto­keskuksen Talous- ja ympäristö­tilastot -yksikössä.

 

Lähteet:

Ederhofer, O., Bauer, N., ja Kriegler, E. 2005. The impact of technological change on climate protection and welfare: Insights from the model MIND. Ecological Economics 54 (2005) 277– 292. Potsdam, Saksa.

Granskog, A., Gulli, C., Melgin, T., Naucler, T., Speelman, E., Toivola, L. ja Walter, D. (McKinsey & Company), 2018. Cost-efficient emission reduction pathway to 2030 for Finland. Sitra: Helsinki, Suomi [viitattu: 22.11.2018].  https://www.sitra.fi/julkaisut/kustannustehokas-paastovahennyspolku-vuoteen-2030-suomelle/

Held, H. 2017. ICSS-Lecture: Integrated Climate Economic Modelling 11.4.2017. Hampurin Yliopisto, Hampuri, Saksa.

IPCC, 2018: Summary for Policymakers. In: Global warming of 1.5°C. An IPCC Special Report on the impacts of global warming of 1.5°C above pre-industrial levels and related global greenhouse gas emission pathways, in the context of strengthening the global response to the threat of climate change, sustainable development, and efforts to eradicate poverty [V. Masson-Delmotte, P. Zhai, H. O. Pörtner, D. Roberts, J. Skea, P.R. Shukla, A. Pirani, W. Moufouma-Okia, C. Péan, R. Pidcock, S. Connors, J. B. R. Matthews, Y. Chen, X. Zhou, M. I. Gomis, E. Lonnoy, T. Maycock, M. Tignor, T. Waterfield (eds.)]. World Meteorological Organization, Geneva, Switzerland, 32 pp.

Parviala, A., 2018: VTT vaatii Suomelta nopeita ilmastopäätöksiä “jotta teollisuus uskaltaa investoida” – tarvitaan ydinvoimaa, tuulta, aurinkoa, hiilidioksidin talteenottoa. Yle Uutiset [viitattu 10.12.2018].

Savela, O., 2016: Päästöintensiteetissä on suuria eroja toimialoittain. Tieto&Trendit [viitattu 10.12.2018]. 

Suomen virallinen tilasto (SVT): Ilmapäästöt toimialoittain [verkkojulkaisu]. ISSN=2323-7589. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 10.12.2018]. 

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kasvihuonekaasut [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-6049. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 10.12.2018]. 

Lue samasta aiheesta:

Blogi
6.7.2023
Jukka Hoffren

Suomella on vaikeuksia saavuttaa kaikkia YK:n kestävän kehityksen tavoitteita vuoteen 2030 mennessä, vaikka olemme menestyneet hyvin indikaattori­vertailuissa. Nyt tarvitaan yhteiskunnassa ja taloudessa järjestelmä­tason muutoksia. Tavoitteista etenkin ilmastonmuutos sekä maanpäällinen ja vedenalainen elämä vaativat toimia Suomessa.

Artikkeli
20.12.2022
Tuomas Kaariaho, Heidi Pirtonen

Suomen siirtymä kohti kiertotaloutta edistyy mutta hitaasti, kertoo kiertotalousindikaattorien tarjoamiin tietoihin perustuva katsaus. Kotimainen materiaalien kulutus on silti Suomessa yhä korkeampi kuin 2010-luvulla, kierrätysasteemme on alle EU-keskiarvon ja materiaalien kiertotalousasteen kehitys matelee. Toisaalta yritystasolla kehitys on ollut myönteinen, ja esimerkiksi ekoinnovaatioiden määrässä Suomi on Euroopan huippua.

tk-icons