Huomenna, 20. lokakuuta vietetään Euroopan tilasto­päivää. Ai ette? En tiennyt minäkään.

Tyhmä kysymys! Kuka näitä kyselyjä oikein laatii? Signaali -palveluntestaajana voit osallistua kysymysten testaukseen ja kehittämiseen.

Varainsiirtoveroaineiston perusteella kotitaloudet ovat ostaneet myös alkuvuonna 2018 valmistuneista uusista asunnoista yli 80 prosenttia. Yhtiölainat kasautuvat enenevissä määrin kotitalouksille.  

Viljan osalta määrä on tänä vuonna pieni, mutta hinta hyvä kuten myös sadon laatu. Sadon arvo onkin edellisvuosia suurempi.

Kertaeränä maksettava tuloksellisuuspalkkio kirjataan kansantalouden tilinpidossa jaettuna vuoden 2018 kaikille neljänneksille, koska se perustuu koko vuonna tehdylle tuloksekkaalle työlle.

Millainen on minun kotitalouteni suhteessa muihin tuloiltaan, menoiltaan, varallisuudeltaan? Enää ei tarvitse arvailla, kun voi katsoa Oma talous -laskurista.

Tuoreen kuluttajabarometrin mukaan kuluttajien luottamusindikaattori oli elokuussa 21,5. Pureudu visualisoinnin avulla kuluttajabarometrin tuloksiin alueen, sukupuolen, iän ja väestöryhmän mukaan.

Työllisyyden kasvu tuli vuoden toisella neljänneksellä pää­asiassa yksityisen sektorin kokoaika­töistä, kirjoittavat työmarkkinatilaston asiantuntijat Liisa Larja ja Ulla Hannula.

Median- ja tiedonluku­taitomme nousee merkittäväksi demokratiaa ylläpitäväksi kansalais­taidoksi, kirjoittaa tietopalvelu­johtaja Hannele Orjala.

Enää ei riitä että arvo­valtainen ihminen väittää jotain todeksi, pohtii Tilasto­keskuksen pää­johtaja Marjo Bruun Totuuden ammattilaiset -podcastissa.

Kansantalouden tilin­pidon uusin tieto vuoden 2017 b­kt:n kasvusta tarkentui 2,8 prosenttiin aiemmasta 2,6 prosentin ennakkotiedosta. Rahassa ero tarkoittaa ainoastaan 321 miljoonaa euroa. Onko laskentaan käytetty kymmenien ihmisten työ­panos ollut turhaa?

Tänä vuonna etsimme Suomi lukuina 2018 -julkaisuun muutamia nostolukuja, ja siinä samalla tulin pohtineeksi tilastolukuja hieman toiselta kantilta kuin aiemmin.

Avoimen tiedon kriteerien avulla jokainen tiedon tuottaja tai käyttäjä pystyy arvioimaan, onko tieto avointa vai ei. Olisiko mahdollista rakentaa vastaava helppokäyttöinen kehikko tukemaan tiedon laadun arviointia? pohtii Tilastokeskuksen ylijohtaja Heli Mikkelä.

Maaliskuun 2018 rakennuslupien ja aloitusten perusteella näyttää siltä, että vielä vuosina 2019 ja 2020 valmistuu selvästi keskimääräistä enemmän uusia osakeasuntoja, ennakoi Ilkka Lehtinen asuntomarkkinoiden näkymiä.

Vietin vuoden työskennellen Kansainvälisen Valuuttarahaston IMF:n palveluksessa Washington D.C:ssä. Vanhemman ekonomistin pestini oli Tilasto-osastolla Reaalisektori-yksikössä. Reaalisektorilla tarkoitetaan kansantalouden tilinpitoa ja hintatilastoja.

Tilastokeskuksen ylijohtaja Heli Mikkelä kutsuu kaikki tiedon kanssa toimijat keskustelemaan tietopolitiikasta ja kestävän tieto­eko­systeemin rakentamisesta.

Yritysten konsernirakenteiden jatkuvat muutokset aiheuttavat haasteita yritysten tietojen toimialoittaiselle, oikeudelliseen yksikköön (y-tunnukseen) perustuvalle tilastoinnille. Yritysyksikön käyttöönotolla varmistetaan, että yritystilastot antavat taloudesta mahdollisimman oikean kuvan ilman hallinnollisten yritysjärjestelyjen aiheuttamia vinoutumia.

Kun maailma näyttää katastrofi­alueelta, jossa ei kannata kouluttautua ja suunnitella elämää, mitä antaa koulunsa päättävälle nuorelle?

Tutkimus- ja tilastotieto vaatii tulkitsijaltaan valppautta ja ajattelua. Myös omat lähtökohdat ja ennakkokäsitykset on terveellistä aika ajoin tarkistaa, muistuttaa Jukka Hoffren.

Tämän vuoden YK:n tilastokomission kokouksessa käytiin aktiivista, tunteitakin nostattavaa keskustelua maailman tilastojohtajan tarpeesta. Kyseessä oli ehdotus ”Chief Statistician” -viran perustamisesta YK:n tilastoyksikköön.

Työllisiä voisi olla vielä rutkasti enemmänkin, koska työ­ikäinen väestö on kasvanut 10 vuodessa 125 000:lla, kommentoi Pertti Taskinen työvoimatutkimuksesta myönteistä työllisyyskehitystä

The platform economy, also known as the sharing economy, is a new kind of economic activity. There an enterprise offers digital market­places to other actors by means of which they can create something that produces value added.

Alustatalous, jakamistaloudeksikin kutsuttu, on uudenlaista taloudellista toimintaa. Siinä yritys tarjoaa toisille toimijoille digitaalisia markkinapaikkoja, joiden avulla nämä voivat luoda jotain lisäarvoa tuottavaa.

Suomen talouden kääntyminen vireään kasvuun yllätti viime vuonna. Syitä haettiin kansain­välisen talouden veto­avusta ja koti­maisista kilpailu­kyvyn kohentamis­toimista – näkemyksestä riippuen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoi (HS 10.4.) laskevansa jokaiselle kansalaiselle riskiarvion, joka kuvaa yksilöllisesti kunkin meistä terveyden­huolto­järjestelmälle aiheuttamia kustannuksia. Laskelma perustuisi jokaisen henkilökohtaiseen terveys­historiaan ja lisäksi tarkkoihin ammatti-, työhistoria- ja koulutus­tietoihin.

Tilastokeskus julkaisi kulutustutkimuksen ennakkotietoja syksyllä 2016. Osana julkistusta kerrottiin arvio koirien määrästä Suomessa.

Tilastokeskus julkaisi 9.3.2018 uudistetun teollisuustuotannon volyymi-indeksin. Uudistuksen myötä toimi­aloittaisia kapasiteetin käyttöaste­tietoja ja toimialan E, eli vesi­huolto, viemäri- ja jätevesi­huolto, tietoja ei enää tuoteta. Koko teollisuus koostuu tästä eteenpäin toimi­alojen BCDE sijaan toimi­aloista BCD.

Työttömien aktiivimalli on herättänyt paljon keskustelua, ja ilahduttavasti myös tilastoista. Ihmettelyä on herättänyt työvoima­tutkimuksen kriteeri määritellä vain tunnin viikossa työtä tekevä työlliseksi – eihän tunnin työllä kukaan tule toimeen!

Viime aikoina on kirjoitettu paljon niin sanotun piilovelan kasvusta[1]. Termillä viitataan uusien asuntojen myynnissä käytettäviin yhtiö­lainoihin, joiden avulla uusiin asuntoihin pääsee käsiksi pienemmällä omarahoitus­osuudella, kun varsinainen kauppahinta jää alhaisemmaksi kuin asunnon velaton myyntihinta[2].

Varhaisin tilastomuistoni on 1960-luvun alusta, kun olin kansakoulu­ikäinen. Seisoin serkku­poikani kanssa vasta­valmistuneen kolmos­tien ylittävällä sillalla Hyvinkäällä. Seurasimme ohi­kulkevia autoja, jotka olivat matkalla Helsinkiin, oli Eläin­tarhan ajot.

Elintarvikkeiden hintojen vuosimuutos painui miinukselle huhtikuussa 2014 paljon mainostetun halpuutuksen myötä. Kampanjan markkinoinnissa unohdettiin kertoa, että vuosina 2011–13 elintarvikkeiden hinnat nousivat vuositasolla 5–6 prosenttia.

Tuoreiden Tilastokeskuksen julkaisemien vientilukujen takana lymyää yllätys, joka tukee viime aikojen keskustelua ulkomaankaupasta. Palveluiden viennin merkitys Suomelle kasvaa, mutta palveluviennin nousu on ollut aiemmin tilastoitua jyrkempää.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi on yksi keskeisimmistä lyhyen aikavälin suhdannekuvaajista. Tilasto kuvaa teollisuuden kuukausittaisen kiinteähintaisen tuotoksen muutosta.

Suomen lakisääteisen työeläkejärjestelmän eläkevastuut olivat vuoden 2015 lopussa reaalisella kolmen prosentin diskonttokorko-oletuksella laskettuna 631,5 miljardia euroa eli 301 prosenttia suhteessa brutto­kansan­tuotteeseen.

Silmälasit, virttynyt pikkutakki, kuusi­kymppinen professori, tilasto­tietoja... Auditorio on täpö­täysi, kuuntelemme herkeämättä. Ja katselemme: kädessään miekkosella on vessapaperi­rullia (sama esitys täällä ja täällä perusteellisempana rullien sijaan kuutioilla).

Mies koputtaa oveen, jossa lukee ”Selvännäkijä”. Oven takaa kuuluu: Kuka siellä?

Konkurssien määrän väheneminen jatkui viime vuonna. Taloustilanteen paranemisen lisäksi luvuissa on tällä kertaa jonkin verran satunnaistekijän eli Verohallinnon järjestelmäuudistuksen vaikutusta, kertoo konkurssitilaston tjä Sami Fredriksson Tieto&trendit-toimituksen juttutuokiossa.

Tilaston henki seikkailee parhaillaan somessa ja Ylen TV-kanavilla. Kysyin hengeltä kuulumisia. 

Vuosi on vaihtunut, mutta asiat toistuvat: talvi­sää on etelässä surkea ja palkka­eroista puhutaan. Ja kuten lämpö­tila, naisten ja miesten välinen palkka­ero tuntuu sahaavan edes­takaisin.

Virallisen tilaston toiminta­ympäristön on nopeasti muuttunut haasteelliseksi. Keskeinen muuttuja on digitalisaatio, jolla on ollut sekä suoria että välillisiä vaikutuksia tieto­markkinoihin. Tiedon näköistä informaatiota liikkuu verkossa valtavat määrät, ja se kilpailee tilasto­informaation kanssa sekä sisällöillä, nopeudella että vakuuttavuudella.

Tilastokeskus julkaisee runsaan määrän yritystilastoja. Niissä toimialojen tiedot poikkeavat yleensä jonkin verran toisistaan. Esimerkiksi liikevaihto on keskeinen muuttuja useassa yritystilastossa, ja kuitenkin vain harvoin eri tilastojen esittämä liikevaihdon muutos on täsmälleen sama. Mistä erot johtuvat ja mitä tilastoa kannattaisi seurata?

Eivät numerot ihmeitä kerro ihmisistä, mutta menköön tällä kertaa. Joulu­kuussa 1917 Suomessa syntyi 6 420 lasta, 3 237 poikaa ja 3 183 tyttöä.

Kuinka paljon meitä suomalaisia on kaikkiaan ollut sadan itsenäisyyden vuoden aikana?

Suomi100-juhlavuoden tilastokilpailu tuotti runsaasti tasokkaita töitä. Yhteistä töille on, että ne tarkastelevat ajan­kohtaisia ja kiinnostavia ilmiöitä. Lämmin kiitos kaikille kilpailuun osallistuneille!

Keskustelussa syrjäytymisuhan alla olevista nuorista huomio kiinnittyy usein peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla oleviin nuoriin. Syrjäytymisen ennaltaehkäisyn ja tehokkaan koulutuspolitiikan perustaksi tarvitaan ajantasaista ja luotettavaa tietoa siitä, kuinka paljon tällaisia nuoria väestössä tosiasiassa on.

Kirjoitin elokuussa 2016 blogikirjoituksen tuotannon suhdannekuvaajan ylöspäin suuntautuvista revisioista. Nämä liittyivät erityisesti talouden suunnan käännökseen ja siihen, että pienet yritykset selvisivät taantumasta paremmin kuin suuret vienti­yritykset.

Tämä on sopiva päivä nostaa vielä esiin yksi viime vuoden parhaista talous­kirjoista, emeritus piispa Mikko Heikan Kapitalismi, kristin­uskon musta joutsen. Ohuessa kirjassa Heikka oikoo eleettömällä tyylillä useita yleisiä väärin­käsityksiä Adam Smithistä Max Weberiin, Galileista Lutheriin.

Ekonomistit varoittelivat euron suunnittelu­vaiheessa epä­symmetriasta – talouden suhdanne­kehitys voisi olla eri maissa erilainen – ja sen aiheuttamasta mahdollisesta ongelmasta Suomen taloudelle.

Euroopan tilasto­päivä muistuttaa maailman­­laajuisesta, meitä ympäröivästä tilastojen virrasta, jonka pyörteissä pärjääminen edellyttää tilastollista luku­­taitoa. Aihe on kiehtonut minua ja kietoutunut tiukasti tilasto­­tieteen kurssiini, joka on nykyään avoin kaikille.

Yhteiskunnan muutos heijastuu väistämättä myös tilastoihin. Tilastojen kuvaaman ilmiön tai toiminta­ympäristön muuttuessa on tilastotuotannon kehityttävä, jotta tilastot edelleen kertovat sen hetkisestä todellisuudesta tarkasti ja luotettavasti.

Maailmassa syntyy päivittäin valtavat määrät dataa ja tietoa, joita käsittelemällä ja analysoimalla tuotetaan raportteja, taulukoita, selvityksiä, tutkimuksia ja virallisia tilastoja. Tietotulvan, valeuutisten ja vaihtoehtoisten totuuksien edessä voi tiedonkäyttäjä olla neuvoton.

Noin puolet kaikista palkansaajista tunnistaa, että kilpailukyky­sopimuksen myötä työaikaa on lisätty tavalla tai toisella. Lähes 40 prosenttia koko­aikaisista palkansaajista ei kuitenkaan ole huomannut muutosta työajoissa.

Työllisyys kasvaa yleensä kohisten kesää kohti, kun nuoret siirtyvät työ­markkinoille. Säännöstä ei ole poikkeusta silloinkaan, kun yleinen suhdanne­tilanne on ollut heikko. Kesä­kuussa on ollut 2000-luvulla keski­määrin yli 140 000 työllistä enemmän kuin huhti­kuussa.

Tilastotiede ja tilastot eivät tunne rajoja. Tarinankertojien toristaan kuuluisa Marrakech keräsi viime viikolla lähemmäs 2 000 tilastotieteen, sitä soveltavien alojen sekä virallisen tilastotuotannon edustajaa yli 120 maasta.

Osallistuessaan ensi kertaa SuomiAreenaan Tilastokeskus toi mukanaan nyyttäripöytään keskustelun vauvakadosta. Miksi siitä puhutaan nykyajan nuorten syynä, kun ilmiö on yliaktuaari Markus Rapon mukaan jatkunut jo 20 vuotta?

Kasvuyritykset ovat mielenkiintoinen pieni, mutta tärkeä yritysryhmä. Nämä yritykset ovat löytäneet markkinan, joka mahdollistaa voimakkaan kasvun. Kasvu taas tuo tullessaan lisää työpaikkoja.

Matka mökille juhannuksen viettoon on useimmilla lyhyt, vaikka liikenneruuhkaan aikaa kuluisikin. Vuoden 2016 lukujen perusteella linnun­tietä mitatun mökkimatkan mediaani on vain 38 kilometriä eli puolet mökki­matkoista oli korkeintaan tämän mittaisia.

Suomen kielessä riittää onnistuneita ja vähemmän onnistuneita sanontoja. Opiskeltuani viisi vuotta kuvajournalismia olen vakuuttunut sanonnan ”Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa” kuulumisesta näiden onnistuneiden joukkoon.

”Älkää naurattako, kuka näitä tilastoja tekee, vaimo valtiolla siivoojana jo 17v, kuukausi­palkka 1750€/kk, työaika 37,5h/vko.” kommentoi nimi­merkki Siivoojan mies Ilta-Sanomien julkaisemaa juttua 4.5.2017.

Tilastonikkaria jännittää hallituksen esitys työttömien työnhaku­velvoitteiden lisäämisestä. Voi nimittäin käydä niin, että työttömyyden aktiivimalli loihtii yli 100 000 työtöntä lisää yhdessä yössä – saman verran kuin Lahdessa on asukkaita.

Mediasta saa käsityksen, että asunto­­kauppa käy nyt ennätys­­vilkkaana. Mitä asunto­­kaupalla tarkoitetaan ja mihin ajan­­kohtaan vertailu tehdään?

”Numerokammo palvelee harvoin köyhimpien asiaa.”

Valtiovarainministeriö (VM) julkaisee kokonaistaloudellisen ennusteen neljä kertaa vuodessa. Tuorein julkaistiin 28.4.2017.

Euroopan tilasto­järjestelmä tavoittelee yhden­mukaisia eurooppalaisia tilasto­tietoja, joiden laatua parannetaan jatkuvasti. Yksi keino matkalla kohti tuota visiota ovat käytänne­säännöt.

Teimme tutkimuksen, jossa selvitimme hevosten määrän muutoksia 1900-luvulla sekä muutoksia aiheuttaneita tekijöitä. Työllämme osallistuimme kansainväliseen tilastojen luku- ja käyttötaitokilpailun Suomen yläkoulusarjaan. Oman sarjamme voittanut posterimme "Mitä tapahtui hevosille 1900-luvulla"? osallistuu kansanväliseen kilpailuun, jonka voittajat julkistetaan heinäkuussa Marokossa. Miten posterimme syntyi?

Ota kännykän laturi seinästä latauksen jälkeen. Älä lähde kauppaan autolla vaan pyörällä tai jalan, korkeintaan julkisilla kulkuneuvoilla. Sammuta valot huoneesta lähtiessäsi, tietokone töistä lähtiessäsi.

Näin populismin kulta-aikoina mieleen nousee ikivanha vitsi siitä, että verot pitäisi siirtää valtion maksettavaksi. Yllättävää asiassa on se, että se ei olekaan pelkkä vitsi. Valtio todellakin maksaa huomattavan määrän veroja ja veronluonteisia maksuja. Samoin tekevät kunnat. Myös nämä verot lasketaan mukaan veroasteeseen.

Kuusi minuuttia päivässä, puoli tuntia viikossa. Työajan pidentäminen vuonna 2017 lienee todellisuutta useimmille palkan­saajille. Kilpailukyky­sopimuksen mukaan vuosittaista työaikaa pidennetään 24 tunnilla vuodessa. On kuitenkin epä­varmaa, kuinka lisäys lopulta näkyy työ­aikojen tilastoissa.

Kuuluitko siihen 200 000 suomalaisen joukkoon, joihin Tilastokeskus otti viime vuonna yhteyttä kysyäkseen tietoja esimerkiksi työssäkäynnistä, kulutuksesta tai toimeentulosta? Käsi sydämelle: vastasitko?

Eurostatin uusimmassa kestävän kehityksen indikaattorijulkaisussa Suomi on yhä EU:n ykkönen t&k-rahoituksessa ja kakkonen eko-innovaatioindeksissä. Suomi on myös niiden kolmen maan joukossa, joissa 100 prosentilla yrityksistä on laajakaistaliittymä. Miksi emme nouse ripeämmin ”bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijäksi”, kuten Sipilän hallitus toivoo?

Presidentti Trumpin lehdistö­sihteeri Sean Spicer vastaili sujuvasti toimittajien hankaliinkin kysymyksiin moni­naisista aiheista, jopa omasta vaihto­ehtoisten tosi­asioiden kertomisestaan. Yksi yksin­kertainen kysymys ensimmäisessä lehdistö­tilaisuudessa sai Spicerin kiertelemään ja kaartelemaan.

Työvoimatutkimuksen marraskuun tiedot julkaistaan perinteisesti Tuomaan päivän tienoilla, ja ne saattavat jäädä joulu­valmistelujen varjoon. Vuoden viimeisen neljänneksen tiedot julkaistaan tammikuun neljännellä viikolla, jolloin saadaan kuva työ­markkinoista vuodelta 2016 kokonaisuudessaan.

London School of Economicsin professori Paul Cheshire kirjoitti loka­kuussa tutkimus­keskus The Spatial Economics Research Centren (SERC) blogissa Englannin ja erityisesti Lontoon asuntotuotannosta kriittiseen sävyyn.

Yritystoiminta muuttaa jatkuvasti muotoaan. Samaan aikaan tilastoinnille asetetut laatuvaatimukset ovat kasvaneet. Käynnissä onkin yritystilastojen perustaa koskeva muutos, jonka ytimessä on yritysyksikkö. Tarkoituksena on varmistaa, että yritystilastot antavat taloudesta mahdollisimman oikean kuvan.

Keskustelu asumisen tukemisesta kiteytyy kahteen asiaan: tukeako asunto­tuotantoa vaiko asumista. Kaikki asumisen tuet halutaan avoimemmin esille. Vallalla on mieli­pide, että asunto­rakentamista ei saisi tukea, vaan tuen tulisi kohdistua asumiseen. Keskustelussa on ollut vähän esillä se, kuinka paljon julkinen valta saa verotuloja asumisesta.

Tilastojen käyttäjiä kiinnostaa, onko talous kasvussa vai laskussa. Etenkin kun viime vuodet ovat olleet poikkeuksellisen tasaisen suhdanteen aikaa.  Bkt-lukujen tarkentumiset ovat tällöin kiusallisia. Pienikin revisio saattaa vaihtaa kasvuluvun etumerkin miinukseksi tai toisinpäin.

Suomen viennissä on ollut poikkeuksellisen pitkä nollakasvun tai supistumisen kausi. Vuodesta 2016 näyttäisi jälleen tulevan hyvin huono, jos vuoden viimeisellä neljänneksellä ei tapahdu suurta käännettä.

Yrittäjät ovat tällä hetkellä suuren kiinnostuksen kohteena. Yrittäjiä kaivataan lisää talouskasvun vauhdittamiseksi, heidän sosiaaliturvansa parantamista selvitetään ja lehdet kertovat tarinoita intoa pursuavista startup-yrittäjistä.

Globalisaatio ilmiönä ei ole mitenkään uusi, mutta sen kuvaaminen tilastojen avulla käy yhä vaikeammaksi ja tarpeellisemmaksi ilmiön voimistuessa ja saadessa yhä uusia ilmentymiä.

Luotettava tilastotoimi on perusedellytys modernin yhteiskunnan toiminnalle. Uskottavaa ja riittävän kattavaa tilastotietoa tarvitaan paitsi viranomaiskäyttöön ja päätöksentekoon, myös kuluttajien ja yritysten jokapäiväiseen elämään.

Näin kun vienti­teollisuuden kilpailu­kykyä koetetaan parantaa yleisillä palkka­kustannusten leikkauksilla, on paikallaan tarkastella, kuinka suuren osuuden palkka­kulut muodostavat eri tuotteiden hinnoista.

”Asiakkaamme haluavat nyt infografiikkaa, siksi olen täällä”, totesi mainostoimistossa työskentelevä vierustoverini Tieto näkyväksi -seminaarissa.

Viime viikolla kauhistuttiin, kun HS ja YLE raportoivat OECD:n Education at a Glance –raportin kovia NEET-lukuja (Not in Education, Employment, or Training). Raportin mukaan Suomessa jo yli viidennes nuorista miehistä olisi työn ja koulutuksen ulkopuolella.

Suomessa ja Ruotsissa käynnistettiin tänä vuonna haastattelututkimukset, joilla kerätään tietoja kotitalouksien kulutusmenoista, tuloista ja palveluiden käytöstä.

Oletko nähnyt viimeisimmän Bond-elokuvan 007 Spectre? Avaus­kohtauksessa mustiin pukeutunut henkilö pääkallo­maskissa kävelee vilkkaalla Mexico Cityn kadulla keskellä Kuolleiden päivän karnevaalia. Vaikka kasvoja ei paljasteta, katsoja tajuaa hyvin pian kameran seuraavan Bondia.

Kolme vuotta sitten näytti siltä, että EU-jäsenyyden tuoma ruuan hintaetu oltiin menettämässä. Ruuan reaali­hinta, hinnat puhdistettuna yleisellä hinta­kehityksellä, oli palautunut lähes vuoden 1994 tasolle.

Tilastojen revisiot nousevat puheen­aiheeksi erityisesti silloin, kun talouden kuva muuttaa suuntaansa tai kun talous­lukujen pohjalta on tarkoitus tehdä vaikeita päätöksiä.

Jakamistaloudella ei ole vielä virallista määritelmää. Yleisesti sillä tarkoitetaan uusien digitaalisten teknologioiden mahdollistamaa kaupankäyntiä, jossa kotitaloudet voivat tarjota toisilleen erilaisia palveluja. Tunnettuja jakamistalouteen luettavia yrityksiä ovat AirBnB ja Über.

Ovi raottui naisille tasan 110 vuotta sitten, kun säätyvaltiopäivät antoivat naisille oikeuden äänestää ja asettua ehdolle eduskuntavaaleissa. Missä ollaan nyt?

Zero-hour contracts have sparked a lot of debate internationally in EU organisations and at the ILO as well. Should they be banned and enact a minimum number of working hours or not? This is my blog post on the situation in Finland (released on 5 March 2015) translated into English.

Pysähdyin tänään kuuntelemaan radio-ohjelmaa siitä, kuinka ihmiset ovat hämmentyneitä tehdessään valintoja tutkimukseen perustuvan ja erilaisen uskomus­tiedon välillä.

Kuka on maahanmuuttaja tilastoissa, ja pääseekö ”maahanmuuttajuudesta” ikinä eroon? Kuka on ”kantasuomalainen” ja kuka ”maahanmuuttajataustainen”?

Suomessa jo pitkään jatkunut talous­kriisi on muuttanut funktio­naalista tulon­jakoa eli alkuperäistä tulonjakoa. Funktio­naalisella tulon­jaolla tarkoitetaan tuotannon­tekijä­tulojen jakautumista tuotannossa eli palkka­tulojen ja voittojen keskinäisiä osuuksia.

Vaihtotaseen ylijäämäisyys viime aikoina on herättänyt keskustelua siitä, onko velkaantuminen pysähtynyt.

Eivätkö kohta kaikki ole pätkätyöntekijöitä? Onko yksinyrittäjiä jo miljoona? Kuinka paljon on vuokra­työntekijöitä?

Turun yliopisto uutisoi hiljattain, että se alkaa tarjota yrittäjyys­opetusta kaikissa tiedekunnissaan. Tällä tavoin yliopisto haluaa valmentaa opiskelijoita tulevaisuuden työelämään, jossa yrittäjyys näyttäytyy aikaisempaa useammalle varteenotettavana vaihtoehtona. Tilastojen valossa yliopiston tarjoamalle yrittäjyys­koulutukselle näyttäisi olevan käyttöä jo nyt korkeakoulutettujen parissa.

Big data muuttaa yhteis­kuntaa syvällisesti. Jokseenkin varma muutos on se, että tiedon näköinen informaatio lisääntyy valtavasti. Mutta mitä big data merkitsee tiedon tuottamiselle?

Voimakas erottelu tilasto- ja rekisteritietojen välillä on osin historiaa. Moninkertaisen tiedon­keruun ylellisyydestä on resurssien niukentuessa jouduttu pitkälti luopumaan, ja suuri osa Tilastokeskuksenkin tilastoista perustuu hallinnollisiin aineistoihin.

Verkossa tehtävät kyselyt ovat lisääntyneet valtavasti viime vuosina. Niitä tehdään eri medioiden sivustoilla ja sosiaalisessa mediassa. Verkko­kyselyiden suosio perustuu niiden edullisuuteen – kustannukset ovat alhaiset ‒ ja nopeuteen – tulokset saadaan nopeammin kuin perinteisessä tietojen­keruussa. Usein niihin saadaan myös suuri määrä vastauksia.

Suomen talouden tilasta keskustellaan kiivaasti. Päättäjien murheen­kryyninä on hidas toipuminen finanssi­kriisiä seuranneesta talous­shokista. Taloutemme on jähmettynyt kriisiä edeltävälle tasolle, eikä suhdanne­muutosta ole näköpiirissä. Kasvun resepti on hukassa.

Syyskuussa kirjoittelin kansantalouden tilinpidon mukaisen julkisen talouden tilastoinnin menetelmäratkaisujen perusteista ja käytännöistä. Sen jälkeen on saatu ratkaisuja ja myös lisävalaistusta tulkintakysymyksiin tulevia päätöksiä varten. Näkemystä on pyydetty myös Euroopan tilastovirastolta Eurostatilta.

Suurten väyläinvestointien kannattavuus ja niiden erilaiset rahoitusvaihtoehdot ovat jatkuvasti pinnalla oleva aihe. Viime vuonna puhutti erityisesti Pisara-radan kohtalo, ja kuluva vuosi alkoi uutisilla Suomenlahden alittavan tunnelin suunnitelmista.

Suomalaisten työajat verrattuna muiden maiden työaikoihin on kuuma puheenaihe. Lukuja käytettäessä ei välttämättä muisteta, että työaikojen määritelmät ovat sopimuksen­varaisia asioita ja että tiedot kerätään kysymällä. Tässä joitain julkisessa keskustelussa esiintyviä käsityksiä, jotka eivät ota huomioon tilaston laatimisen vaikeutta.

Vuokratyövoiman käyttö on herättänyt viime aikoina vilkasta keskustelua. Työmarkkinoiden kokonaisuutta tarkastellen vuokratyötä tekeviä on kuitenkin vähän. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon pohjautuvan laskelman mukaan vuokratyötä teki vuoden 2013 lopussa noin 38 000 henkeä, mikä oli 1,7 prosenttia kaikista työllisistä.

Ekonomisteja on mietityttänyt viime vuosina, mihin Euroopan keskuspankin markkinoille pumppaama raha menee ja mitä rahan määrän yltä­kylläisyydestä seuraa. Meille on opetettu kansantalous­tieteen luennoilla, että liiallinen rahan määrä markkinoilla johtaa inflaatioon.

Viimeisimpien tilastotietojen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huononi vuonna 2013. Edellisten vuosien tapaan parhaiten työllistyivät korkeimmin koulutetut, joista työllisiä oli noin 85 prosenttia valmistuneista.

Julkisten tulonsiirtojen ja hyvinvointipalvelujen rahoitustaakan jakautumisesta veronmaksajien kesken keskustellaan ajoittain. Usein nousee esiin kysymys siitä, kuka palvelut maksaa ja kuka niistä hyötyy.

Ensimmäisenä Suomea koskevana virallisena tilastona pidetään vuoden 1749 väestö­tilastoa. Mutta silloin Suomi oli vain Ruotsin maakunta. Venäjän vallan ajalla Suomi sai valtiollisen, uskonnollisen ja kielellisen erityis­aseman, mikä korosti juuri Suomea kuvaavan tilaston merkitystä.

Työikäinen väestömme vähenee noin 25 000:lla vuodessa – kymmenessä vuodessa neljännes­miljoonalla. Näin käy kun eläkkeelle siirtyy parhaillaan 1950-luvun alku­puoliskon ikäluokkia, jotka syntyessään olivat reilusti yli 90 000 hengen suuruisia ja ovat vieläkin lähes 80 000 hengen suuruisia. Vastaavasti työikään tulee 1990-luvun ikäluokkia, jotka olivat syntymähetkellään noin 60 000 hengen suuruisia.

Twitterissä on väännetty banderolleja vastustamaan Tilasto­keskuksen tapaa julkaista työttömyys­asteesta otsikko­tasolla kausi­tasoittamatonta lukua – siis sitä, joka viime kuussa oli 8,3 prosenttia. Julkaisemme joka kuukausi työttömyys­asteesta myös kausi- ja satunnais­vaihtelusta tasoitetun trendi­luvun, vaikkakaan emme siis otsikkotasolla. Viime kuussa trendi oli 9,5 prosenttia.

Hallitus esittää sunnuntaityöstä maksetun korvauksen leikkaamista 100 prosentista 75 prosenttiin. Tämä on kirvoittanut Tilasto­keskukseen monia kyselyitä siitä, keitä korvauksen leikkaus oikeastaan koskee. Kuinka moni tekee sunnuntaityötä?

Viennin kilohinta polkee paikallaan noin 1,70–1,80 euron tuntumassa. Pari vuotta sitten kirjoitin Tieto&trendit-blogissa viennin jalostusasteesta. Päivitin nyt luvut muutamalla vuodella eteenpäin, ja kehityskuva näyttää edelleen samanlaiselta: reaalinen viennin kilohinta saavutti huippunsa vuonna 2008 – runsaat 2 euroa vuoden 2014 hinnoin. 

Suomessa tehtiin viime vuonna 751 työtuntia asukasta kohti, kun EU-maiden keskiarvo oli 727 tuntia. Euromaiden keski­arvo jäi tätäkin pienemmäksi 690 tuntiin.

Jos ovat julkisen talouden luvut erityisen huomion kohteena (kuten edellisessä blogikirjoituksessani), niin yhtä lailla ovat tilastokäytännöt. Alijäämä- ja velkatilastoinnin laatuvaatimukset ja niiden kontrollikeinot ovat nostaneet riman jo varsin korkealle.

Valtiovarainministeriön ylijohtaja Markus Sovalan keväisen toteamuksen mukaan komissio syö kohta puoliväkisin pöydässämme. Tällä hän viittaa varmaankin EU:n julkisen talouden hoitoa koskeviin budjetti­kuri­sääntöihin ja -menettelyihin.

Vuoden 1944 lopulla sotilaat kotiutuivat rintamalta, huvikiellot kumottiin, alkoholi­liikkeet avattiin ja solmittujen avio­liittojen määrä miltei kaksinkertaistui. Yhdeksän kuukauden päästä elokuussa 1945 syntyneiden lasten määrä nousi ennen- ja myös sen jälkeen näkemättömälle viikko­tasolle: suuret ikäluokat alkoivat syntyä 70 vuotta sitten.

Tänä vuonna päivittäis­tavarakaupassa on hintoja halpuutettu innokkaasti. Kilpailun nimissä ja voimakkaalla mainonnalla on annettu ymmärtää, että kauppa laskee tuotteiden katteita kuluttajan eduksi. Kuinka monen tuotteen hintoja on laskettu, ja mitä on tapahtunut viljelijöiden ja elintarvike­teollisuuden tuottajahinnoille?

Taas kerran puhutaan kohtuuhintaisen asuntotuotannon tarpeesta. Eri toimijat vaativat asuntopolitiikan muutosta. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että vääjäämätön muuttoliike pääkaupunki­seudulle vaatii lisää kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Kyse on kansantalouden kasvusta.

Tilastollinen osaaminen on yhteiskuntataito, jota tilastoalan toimijoiden tulee edistää kaikin tavoin, viestitettiin tänään päättyneessä Kansainvälisen tilastoinstituutin ISIn 60. maailmankongressissa. Rio de Janeirossa pidettyyn kongressiin osallistui tuhansia tilastovaikuttajia ja -osaajia niin yliopistoista kuin kansallisista tilastovirastoista.

Ruotsin valtakunnan osana Suomella on maailman pisimmät perinteet tilastotoimessa. Jo vuonna 1734 kuningas velvoitti maaherrat antamaan ennen valtiopäivien alkamista kertomuksen lääninsä tilasta ja tekemään selkoa ”asukkaiden lisääntymisestä ja vähentymisestä”.

”Lähes jokainen joutuu työuransa aikana vaihtamaan ammattia ja kouluttautumaan uudelleen”. Näinhän meille vakuutellaan, mutta usein hoettu väite ei saa tukea Tilastokeskuksen työolotutkimusten tuloksista.

Euroopan unioni julkaisee mielenkiintoista verotilastoa. Siinä veroasteeseen luettavat verot ja pakolliset maksut on jaettu kolmeen osaan sen mukaan, mistä niiden veropohja muodostuu. Osat ovat: työhön kohdistuvat verot, kulutukseen kohdistuvat verot ja pääomiin kohdistuvat verot.

Uusi eduskunta on edeltäjäänsä hieman nuorempi. Nuorekkuudesta vastaavat naiset. Valittujen naisten keski-ikä oli 44,4 vuotta ja miesten 49,3 vuotta. Alle 40-vuotiaista edustajista yli puolet oli naisia.

Suurelle osalle äänioikeutetuista varsinaisen vaalipäivän äänestyspaikka on kävelyetäisyydellä. Linnuntietä mitattuna puolet kaikista äänestäjistä asuu alle 777 metrin päässä äänestyspaikasta, kolme neljäsosaa alle 1,6 kilometrin päässä, ja yhdellä kymmenestä etäisyyttä on yli 4,7 kilometriä. Keskimäärin etäisyys äänestyspaikkaan on 1,9 kilometriä.

Tilastokeskuksessa on viime aikoina tutustuttu erilaisiin saavutettavuus­laskelmiin Liikenne­viraston digitaalista tieverkkoa Digiroad hyödyntäen. Keskeisenä soveltamisalueena ovat olleet työmatkat matka-aikoineen kaikille työssä­käyville.

Nollatuntisopimukset ovat herättäneet vilkasta keskustelua: pitäisikö ne kieltää, ja säätää minimi­työtuntimäärä, vai ei?

Hiljattain eräs toimittaja kyseli Tilastokeskukselta, miksi edelleen käytetään luokkaa ”alemmat toimihenkilöt”. Eikö pitäisi puhua vain toimihenkilöistä? Kysymys on erittäin aiheellinen.

Suomen suurimmat asunnot löytyvät Suvisaaristosta, Etelä-Espoosta. Asunnot ovat Suvisaariston postinumero­alueella keskikooltaan reilut 165 neliötä, yli neljä kertaa isompia kuin Helsingin Sörnäisissä, missä asunnot ovat pienimpiä. Hmm…

Raakaöljyn maailmanmarkkinahinta on laskenut viime kesästä yli 50 prosenttia. Lehtien yleisön­osastoilla on ollut kirjoituksia, joissa vaaditaan bensan pumppuhintaan vastaavaa laskua. Onko hinta laskenut oikein vai onko joku vetänyt välistä?

Tammikuussa syntyi vielä kaukana siintävän Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti K. J. Ståhlberg.

Joulukuinen aamu on harmaa, kun rispaantunut kirjavanhus noudetaan Tilastokirjaston varastosta. Tätä vanhus on jo odottanutkin. Että se vihdoin valittaisiin.

Suomen vaihtosuhde, vienti- ja tuontihintojen suhde, heikkeni jyrkästi koko 2000-luvun alkupuolen. Samaan aikaan vaihtotase, kokonaisviennin ja -tuonnin arvojen erotus,­ pysyi selkeästi plussalla. Oliko Suomella ongelma vaiko ei?

Suomalaisen työelämän synkkyyttä toistellaan nyt tiheään. Synkistely on jotenkin hämmentävää, sillä juuri julkistetut tulokset työoloista antavat aivan toisenlaisen kuvan työelämän tilasta. Vaikka epävarmuus on lisääntynyt, monet asiat ovat muuttuneet parempaan suuntaan.

Tilastokeskus on tunnetusti laskenut, että julkisten menojen suhde bruttokansan­tuotteeseen oli viime vuonna 58 prosenttia. Luku sinänsä ei kerro, onko se paljon vai vähän. Pääministeri Alexander Stubbin mielestä se on liian paljon.

Napoleonin tuhoisana tunnettu sotaretki Moskovaan vuonna 1812 ja viitisensataa yritysmaailman edustajaa Finlandia-talolla viime viikolla. Miten ne liittyvät toisiinsa?

EU:n jäsenmaat ovat siirtyneet tänä syksynä bruttokansantuotteen tilastoinnissa uuteen EKT 2010 -tilinpitojärjestelmään. Uudistuksen seurauksena EU-maiden ’kansantulokakku’ on nyt aiemmin tilastoitua suurempi.

YLE uutisoi alkuviikosta, että asuntojen hinnat nousevat paikoin selvästi palkkoja nopeammin. Pellervon taloustutkimuksen johtajan Pasi Holmin mukaan tilanne on erityisen hankala ensimmäistä kertaa asuntomarkkinoille tuleville. Hintojen nousun seurauksena ensiasuntoa varten on säästettävä yhä kauemmin. Voikin kysyä, keillä ylipäätänsä on nykytilanteessa mahdollisuus päästä asuntomarkkinoille?

Taantuman aikana kannattaa seurata työmarkkinoiden harmaan sävyjä. Yksi indikaattori ei kerro koko totuutta.

Isoon dataan liittyy isojen mahdollisuuksien lisäksi isoja vaaroja. Niistä ja tilastotieteen opetuksista muistutti The Undercover Economist -kolumnistina tunnettu taloustutkija Tim Harford pitämässään Royal Statistical Societyn Significance-luennossa.

Kilpailukyky on tänä päivänä sana, joka herättää lähinnä huolta ja hämmennystä. Mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? Mistä sen kuullessaan tulisi olla huolissaan?

Suosikkijoukkueita on pudonnut, valmentajia eronnut, aihetta saatu pohdinnoille pelisysteemeistä ja paitsiotuomioista. Voi olla paikallaan tutkia, mitä jalkapallosta kertoo data.

Suomen talous on polkenut paikoillaan jo kymmenen vuosineljännestä, eikä valoa näy. Onko talous lamassa vai pitkässä taantumassa, tässäpä ekonomistien ongelma.

Kukapa olisi uskonut, että reilut 21 000 toimittajaa ympäri maailmaa – aina Keniasta Argentiinaan – hurmioituu datan louhinnasta, kun alan konkarit starttaavat tänään Doing Journalism with Data -verkkokurssinsa. Vielä muutama vuosi sitten toimittajat lähes poikkeuksetta kiersivät kaukaa kaiken vähänkään numerotietoon paneutumiselta haiskahtavan puuhan.

Usein kuulee väitteen, että EU-jäsenyyden myötä alentunut ruuan hintaetu on menetetty ja että viimeistään euron käyttöönotto nosti hinnat jäsenyyttä edeltävälle tasolle.

Keskustelu eläkeiän asettamisesta tuo hyvin esiin sen, miten suomalaisten uskotaan asennoituvan työntekoon. Joidenkin näkemysten mukaan eläkkeelle lähdetään heti, kun se lain mukaan on mahdollista.

Vain virolaiset ja thaimaalaiset työllistyvät Suomessa yhtä hyvin kuin kotimainen väestö. Muiden kieliryhmien työtilanne on heikompi, mikä näkyy vieraskielisen ja muun väestön välisissä tuloeroissa.

Yhteiskunnille koituu iso lasku siitä, että kansalaiset ovat menettäneet uskoaan talouteen ja politiikkaan. Laskua kasvattaa lisäksi se, että myös tieteeseen, tilastoihin ja toisiin ihmisiin kohdistuva luottamus on heikoissa kantimissa.

”Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa”, kiteytti Gro Harlem Brundtland vuonna 1987. Tätä kestävän kehityksen poliittista määritelmää ovat tutkijat melkein 30 vuoden ajan yrittäneet tavalla tai toisella mitata.

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma sisältää useita työllisyysasteen nostamiseen tähtääviä toimia. Näistä yksi on ollut kotihoidontuen puolittaminen vanhempien kesken siten, että jos toinen vanhemmista ei pidä hänelle kohdennettua vapaata, perhe menettää tältä osin perhevapaat. Kotihoidontukea voi saada vanhempainrahakauden päätyttyä siihen saakka kunnes lapsi täyttää 3 vuotta. Ehtona tuen saamiselle on, että lapsi ei ole kunnallisessa päivähoidossa.

Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden koko on tällä hetkellä noin 400 terawatti­tuntia. Vuonna 2020 markkinoille syntyy kuitenkin noin 50 terawatti­tunnin ylitarjonta – jos norjalaisen Markedskraftin kokeneen analyytikon Olav Johan Botnenin ennusteeseen on uskominen.

YLEn Ykkösaamun vieraana ollut Björn Wahlroos sekä Etelärannan vuorineuvokset ja talousasiantuntijat ovat vaipuneet lähes koomaan Suomen talouden tulevaisuuden suhteen. Kaikki menee pieleen ja viimeinen sammuttaa valot.

Kun kuntien taloudesta parhaillaan tehdään päätöksiä, on hyvä miettiä, mitä päätökset merkitsevät kuntien nykyisen henkilöstön kannalta. Työolo­tutkimusten mukaan kunnissa tehtävä työ on edelleen hyvin raskasta vaikka myös palkitsevaa. Ongelmien pääsyy on henkilöstömitoitus, jonka kiristämiseen ei olisi enää varaa.

Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat viime vuonna lähes 57 prosenttia bruttokansantuotteesta. Joskus tämä ymmärretään väärin ja kuvitellaan, että yksityiset menot olisivat olleet sitten 43 prosenttia bkt:stä. Näin ei ole. Esimerkiksi yritysten menot ovat suuremmat kuin bruttokansantuote. Niin ovat tietysti tulotkin.

Se on täällä taas, tuhti lukupaketti! Tyypillisessä kirjassa on 10 tai 20 lukua, tässä on 200 tai jopa 500 joka sivulla. Ja toisin kuin fiktioissa yksikään luvuista ei ole mielikuvituksen tuotetta. Kaikki ovat silkkaa faktaa Suomesta, suomalaisista ja vähän muistakin.

Kansainvälinen talouspoliittinen keskustelu säästäjien ja elvyttäjien välillä jatkuu kiivaana. Elvyttäjien näkyvin edustaja on nobelisti Paul Krugman, jonka blogikirjoitukset ovat keränneet joukoittain samanmielisiä tykkääjiä. Samalla Krugman on ärsyttänyt monia esiintymistyylillään, jossa eri mieltä olevat leimataan mitään ymmärtämättömiksi typeryksiksi.

Suomessa vedotaan usein siihen, että useimmissa EU-maissa on 65 vuoden eläkeikä. Vaatimuksena on, että Suomessakin alin eläkeikä tulisi nostaa tuolle tasolle. Työllisyystilastojen avulla nähdään kuitenkin, että useimmissa EU-maissa yli 60-vuotiaat ovat paljon harvemmin töissä kuin suomalaiset – korkeasta eläkeiästä riippumatta.

Media julkaisee yhä useammin pieniä tilastollisia selvityksiä ja niihin liittyvää tilastografiikkaa. Välillä näitä näennäistilastoja julkaistaan, vaikkei siihen ole perusteita. Tilastollista esitystapaa käytetään taikatemppuna, joka saa olemattoman näyttämään olemassa olevalta ja mielivaltaisen jakauman edustavalta. Seuraavat esimerkit painottuvat Helsingin Sanomiin, koska seuraan sitä säännöllisesti.

Valtionvelasta puhutaan paljon. Yleensä silloin tarkoitetaan valtion bruttovelkaa, esimerkiksi valtiokonttorin tilastoimaa valtionvelkaa. Bruttovelka ei ota huomioon sitä, että valtiolla on myös huomattava määrä omaisuutta ja saamisia velkojen vastapainona. Nettovelka, jossa bruttovelasta vähennetään rahoitusvarat, antaakin bruttovelkaa oikeamman kuvan valtion velkatilanteesta.

Yhteisöpalveluiden käyttö keskittyy Suomessa vain muutamiin palveluihin ja niiden joukossa Facebookin asema on ylivoimainen. Sitä suosivat etenkin naiset. Twitterin, LinkedIn:n ja Google+:n käyttäjissä enemmistö on miehiä.

Miksi työttömyysluvuissa Työ- ja elinkeinotoimistoissa olevien työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyy, mutta Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa työttömien määrä on pysynyt lähes ennallaan? Äkkiseltään ristiriitaiselta vaikuttavat tilastotiedot eivät ole pielessä, ne mittaavat eri asioita.

Yleinen kuva maahanmuutosta on harhainen. Kuvitellaan, että Suomeen tulvii muuttajia ja varsinkin afrikkalaisia, jotka eivät Suomessa työllisty vaan elävät sosiaaliturvan varassa. Totuus on toisenlainen.

Findikaattoriin on äskettäin päivitetty kolme kuviota, joita on syytä tutkia tarkkaan nyt, kun keskustellaan eläkkeen alaikärajan nostamisesta. Kuvioiden tiedot eläkkeelle­siirtymisajan odotteista, työkyvyttömyys­eläkkeistä ja ikääntyneiden työllisyysasteista eivät tue nostamista.

Uutiset kertoivat, että Egyptissä osallistui Muhammed Mursin vastaisiin mielenosoituksiin 30 miljoonaa ihmistä eli enemmän kuin koskaan ennen. Miten on mahdollista arvioida miljoonan hengen mielenosoituksen koko? Luotettavasti ei mitenkään.

”Bensiinin maailmanmarkkinahinta on kesähuipussaan, mutta bensiinin kuluttajahinta on Suomessa kovan hintakilpailun ansiosta tavallista alhaisempi”, kertoivat YLEn tv-uutiset heinäkuisena sunnuntaina (21.7). Juttuun oli haastateltu öljy-yhtiön edustajaa, joka kertoi, että kilpailu on tänä päivänä todella kovaa. Toimittaja ei sanallakaan epäillyt tai kyseenalaistanut sitä.

Käsittelin edellisessä blogikirjoituksessa (Luotettavaa tietoa vai mielivaltaista yhteenlaskua? ) kansainvälisten vertailuindeksien ongelmia ja mahdollisuuksia. Tarkastelen tässä yhtä vertailuindeksiä, sitoutumattoman The Institute for Economics and Peace (IEP) -laitoksen tuottamaa Maailman rauhanindeksiä. Se kertoo mielenkiintoisia tietoja siitä, mihin maailma on menossa, mutta kaikkea tarjottua ei pidä ottaa lopullisena totuutena.

Säännöllisin väliajoin julkaistaan kansainvälisiä indeksejä, joilla vertaillaan maailman eri maita. Kyse on milloin kestävästä kehityksestä, onnellisuudesta, kilpailukyvystä, vapaudesta, korruptiosta,  demokratiasta tai vaikkapa rauhasta, johon seuraavassa blogikirjoituksessa paneudutaan. Tällaisten kansainvälisten summaindikaattorien ”grand old indeksi” on YK:n julkaisema Inhimillisen kehityksen indeksi.

”Tuo oli niin sanottu hyödyllinen rike”, selostaja sanoo, kun puolustaja torppaa hyökkääjän, joka on pääsemässä yksin läpi. Puolustaja saa varoituksen, mutta selostaja on varma, että valmentajalta tulee kiitosta.

Maailmankuuluisuuteen tilastovisualisoinneillaan noussut professori Hans Rosling puhui kesäkuun lopulla Helsingissä tiedetoimittajien maailmankonferenssissa. ”Ignorance is my best friend”, virnisti Gapminderin perustaja toimittajayleisölle Helsingin yliopiston isossa juhlasalissa.

Varma loppukevään merkki on keskustelu nuorisotyöttömyydestä, vääristä tavoista mitata sitä, ja sen korkeasta tai ei-niin-korkeasta tasosta. Nyt keskustelua käydään jo ennen toukokuun lukujen tilastojulkistusta (ensi tiistaina), joka on työvoima­tutkimuksessa aina poikkeuksellinen kuukausi. Vain kerran vuodessa työvoima­tutkimuksen työttömien määrä ylittää TEM:n työnvälitys­tilaston työttömien työnhakijoiden määrän - aina toukokuussa.

Huhtikuussa järjestetty vuotuinen European Data Forum kokosi julkisen sektorin ja tutkimuslaitosten ohella yhteen joukon keskeisiä teollisuuden edustajia (ks.myös Avataan Big Data! -kirjoitus).

Clifford Lynch esitteli ”big data” -käsitteen Nature-lehdessä vuonna 2008 ilmestyneessä artikkelissaan ”Big data - How do your data grow”. Aivan viime aikoina big data tai "iso data" on tullut myös data-analyysin ja informaatioteknologian piiriin – jopa tilastotoimen maailmaan – voimakkaana hype-ilmiönä.

Työurarintamalta kuuluu tasa-arvon kannalta hyviä uutisia. Naisten työurat ovat pidentyneet 2000-luvun aikana kolmella vuodella, miestenkin yli vuodella*. Myös työurien sisällön kannalta naiset ovat parantaneet asemiaan: naisesimiesten osuus on noussut voimakkaasti ja sijoittuu nyt Euroopan huipulle. Halpatyötkään eivät ole suomalaisille naisille tyypillisiä, kun EU-maita vertaillaan.

Kun kansainvälinen taantuma viisi vuotta sitten iski, se heijastui ryminällä Suomen työvoimatutkimuksen lukuihin. Tämäkin taantuma on kouraissut erityisesti miehiä, kuten uutisissakin on jälleen nostettu esiin ja kyselty, mistä miehille töitä. Myös työministeri Ihalainen oli puhumassa aiheesta tiistain YLEn pääuutislähetyksessä.

Yritysten voitostaan maksamaa veroa alennetaan Suomessa 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Miten Suomen yritysverotuksen taso suhtautuu muihin maihin?

Suomessa on tuskailtu kallista ruokaa jo vuosia. Saksasta saa sekaleivän eurolla ja ison virvoitusjuomapullon puolet halvemmalla kuin Suomesta. Vuonna 2007 alkaneen elintarvikkeiden globaalin hintojen nousun jälkeen hintaero Suomen ja vanhojen EU-maiden välillä on vain kasvanut.

Taloustieteellinen keskustelu eurokriisistä on julkisuudessa tiivistetty elvyttäjien ja säästäjien väliseksi kiistaksi. Kovin nimi elvyttäjäpuolella lienee nobelisti Paul Krugman, joka on rajuun tyyliin arvostellut esimerkiksi talouskomissaari Olli Rehniä.

Vuonna 2007 alkaneen rahoituskriisin seurauksena tuotanto on supistunut ja kansalaisten elintaso laskenut useissa Euroopan maissa. Samaan aikaan jotkut Euroopan maat ovat selvinneet kriisistä yllättävän hyvin.

Nuorten työttömyydestä esiintyy julkisuudessa vääriä käsityksiä. Oikeasti tilastoissa esitetty työttömyysaste lasketaan työvoimaan kuuluvista, ei väestöstä. Myös lääkkeeksi tarjottu matalapalkkatyöselvitys pohjaa harhaanjohtavaan näkemykseen väestön koulutusrakenteesta.

Asuntolainojen marginaalit ovat nousseet yli kaksinkertaisiksi puolessatoista vuodessa. Eivät silti ihan niin korkealle kuin pankinjohtajien puheista voisi päätellä. Vuodenvaihteessa viitekorkoina käytetyt Euribor-korot vaihtelivat 0,3-0,6 prosentin välillä, ja uuden asuntolainan sai keskimäärin 1,8 prosentilla. Lainamarginaali oli laskelmieni mukaan noin 1,4 prosenttia.

Tuoreimpien työllisyys- ja työttömyyslukujen julkaisun yhteydessä virisi jälleen keskustelu kahdesta eri työttömyystilastosta ja niiden tuottamista tuloksista. Muun muassa YLEn uutiset , Helsingin Sanomat ja Taloussanomat uutisoivat kriittiseen sävyyn joulukuun erisuuntaisista työttömyyden vuosimuutoksista.

Poliittisessa keskustelussa pallo pomppii välillä aika nopeasti asiasta toiseen. Tasavallan presidentti puhui uudenvuodenpuheessaan ahneutta vastaan ja tuki vielä viestiään hakemalla omaan palkkaansa alennusta. Ilmeisesti Sauli Niinistön viesti oli tähdätty suuripalkkaisille yritysjohtajille. Sillä suunnalla esimerkkiä ei selvistä kehotuksista huolimatta kuitenkaan seurattu.

Vastavalmistuneiden nuorten työllistymisestä on viime aikoina keskusteltu kilpaa eläkeiän nostamisen ja opiskeluaikojen lyhentämisen kanssa. Työttömät maisterit ovat avautuneet Helsingin Sanomien Mielipide-palstalla nuorten surkeista työllisyysnäkymistä: "Maisterin papereista ei ole ollut juurikaan hyötyä -- Kollektiivinen kokemus keskuudessamme on, että Suomesta on lähes mahdotonta saada töitä (HS 16.12.2012).

Puhutaan talouskriisistä. Puhutaan eläkejärjestelmän kestämättömyydestä. Puhutaan työttömyyden kasvusta ja työllisyyden laskusta. Miten nämä uhat näkyvät työllisyysluvuissa? Vastausta voi etsiä Tilastokeskuksen työ­voima­tutkimuksesta, jossa joka kuukausi haastatellaan 12 000 suomalaista.

Britannian hallituksen maan tilastovirastolta tilaama onnellisuusraportti valmistui syksyllä 2011. Tiedämme Britannian tilastoviraston tietojen perusteella, että Brittien onnellisuus on 7,4 asteikolla nollasta kymmeneen.  Mitä siis tiedämme? Emme tietenkään oikeastaan mitään.