tk-icons
Sivuston näkymät

Uudistunut päästömittaustapa paljastaa aiempaa ikävämmän kuvan autoilun todellisista päästöistä

13.2.2019
Twitterissä: @StatJP
Kuva: Shutterstock

Vuoden 2019 alussa kaikissa uusissa ensi­rekisteröitävissä autoissa otettiin käyttöön uusi päästömittaus­menetelmä. Ensimmäisten tulosten mukaan sen merkitys päästöarvoihin on merkittävä.

Autojen tyyppihyväksyntään liittyvät mittaukset tehdään laboratorio­testeissä, joissa mitataan polttoaineen kulutusta, kasvihuonekaasu­päästöjä ja energian­kulutusta sekä sähköautojen osalta myös toiminta­sädettä.

Ajoneuvotekniikan kehittyessä syntyi tarve myös uudistetulle testaus­menetelmälle. 1980-luvulla kehitetty ns. NEDC-mittaus (New European Driving Cycle) perustui teoreettiseen ajosykliin eikä kuvannut riittävän hyvin ajoneuvojen päästöjä todellisessa liikenteessä.

Tämän seurauksena kehitettiin ns. WLTP-mittaus (Worldwide Harmonised Light Vehicle Test Procedure), joka perustuu todellisiin ajosykleihin ja kuvaa paremmin todellisia päästöjä.

YK:n valmistelema WLTP-päästömittaus otettiin käyttöön EU:ssa vaiheittain vuodesta 2017 alkaen. EU otti ensimmäisenä maailmassa käyttöön syyskuussa 2017 myös liikenteessä tehtävän ns. RDE-mittauksen (Real Driving Emissions), jolla täydennetään WLTP-mittaustapaa. RDE-testillä ei ole kuitenkaan vaikutusta ajoneuvojen verotukseen eikä niissä mitattuja hiilidioksidi­päästöjä käytetä tyyppi­hyväksynnässä raja-arvona.

Mittausmenetelmän muutos ei koske käytettyjä autoja, vaan niille määritellään edelleen rekisteröinnissä käytetyt NEDC-arvot.

Uusi mittausmenetelmä otettiin käyttöön vuoden alussa

Uudistus on edennyt vaiheittain siten, että syyskuusta 2017 lähtien uusissa tyyppi­hyväksyttävissä henkilöautoissa on sovellettu uutta mittausta. Vuoden 2019 alusta lähtien kaikki uudet ensi­rekisteröitävät autot saavat sekä uuden että vanhan mittaustavan mukaiset päästöarvot. Vuodesta 2021 eteenpäin kaikille autoille määritetään ainoastaan uuden WLTP-mittaustavan mukaiset päästöarvot.

Verotuksen osalta uudistus astui voimaan syyskuun 2018 alussa, josta lähtien autovero on määräytynyt uuden mittaustavan mukaisesti niiden ensi­rekisteröityjen henkilö- ja pakettiautojen osalta, joiden hiilidioksidi­päästöt on mitattu uudella mittaustavalla.

Kuluttajan kannalta asia on merkittävä, ja uudistus sotki ainakin hetkellisesti autokauppaa Suomessa. Ajoneuvojen verotuksesta voi lukea tarkemmin Verohallinnon tai Traficomin palveluista.

Kuvio 1. Henkilöautojen ensirekisteröinnit Manner-Suomessa
Kuvio 1. Henkilöautojen ensirekisteröinnit Manner-Suomessa. Lähde: Tilastokeskus, Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Henkilöautojen ensirekisteröintien määrät tippuivat merkittävästi vero­uudistuksen jälkeen eikä tilanne ole ainakaan vielä korjaantunut vertailu­ajankohdan tasolle. Vastaavasti, käytettynä maahan­tuotujen henkilöautojen määrän kasvu jatkui voimakkaana myös tammikuussa 2019.

Kuvio 2. Suomeen käytettynä yksittäismaahantuodut henkilöautot
Kuvio 2. Suomeen Käytettynä yksittäismaahantuodut henkilöautot.  Lähde: Tilastokeskus, Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Uuteen mittausjärjestelmään siirtyminen aiheuttaa myös merkittäviä muutoksia auto­teollisuudessa, kun auton­valmistajat joutuvat sopeuttamaan tuotantoaan. Muutokset eivät jää tähän, sillä seuraavaksi mittaus­menetelmiä päivitetään ajoneuvojen polttoaine­järjestelmän haihtumis­päästöjen ns. EVAP-mittauksessa (Evaporative Emission Control).

Vaikutukset päästöarvoihin ovat merkittäviä

Tammikuusta 2019 lähtien on tarjolla ensimmäistä kertaa myös tilastotietoa mittaustavan vaikutuksesta päästöarvoihin. Ensimmäisten tulosten mukaan vaikutukset ovat merkittäviä.

Päästöarvojen laskenta on toteutettu siten, että jos autolle on olemassa uusi WLTP-mittaustieto, niin vanha NEDC-tieto perustuu WLTP-tiedoista takaisin­laskettuihin päästöarvoihin.

Tammikuussa 2019 näin verotettujen ja ensi­rekisteröityjen henkilöautojen lukumäärä oli 10 348 (88 % kaikista henkilöautoista) ja pakettiautojen 99 (7 %). Pakettiautojen vähäisestä määrästä johtuen keskityn tässä artikkelissa henkilö­autoihin.

Kuvio 3. Ensirekisteröityjen henkilöautojen CO2-päästöt (g/km) käyttövoimittain WLTP- ja NEDC-mittaustavan mukaan tammikuussa 2019
Kuvio 3. Ensirekisteröityjen henkilöautojen CO2-päästöt (g/km) käyttövoimittain WLTP- ja NEDC-mittaustavan mukaan tammikuussa 2019  Lähde: Tilastokeskus, Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Yleisimmissä käyttövoimissa eli bensiini- ja diesel­autoissa päästöarvot kasvoivat noin viidenneksen (bensiini 19 % ja diesel 23 %). Maakaasun osalta muutos oli pienempi (12 %) ja bensiini­hybridien osalta suurempi (27 %).

Dieselhybridien osalta muutos oli negatiivinen, mutta tähän vaikutti se, että tammikuussa ensirekisteröitiin ainoastaan 4 diesel­hybridiä. Kaikkien henkilö­autojen osalta päästöarvot nousivat keskimäärin 20 prosenttia.

Kuvio 4. Ensirekisteröityjen henkilöautojen määrä CO2-päästöluokittain (g/km) WLTP- ja NEDC-mittaustavan mukaan tammikuussa 2019
Kuvio 4. Ensirekisteröityjen henkilöautojen määrä CO2-päästöluokittain (g/km) WLTP- ja NEDC-mittaustavan mukaan tammikuussa 2019.  Lähde: Tilastokeskus, Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Mittaustavan muutos näkyy selvästi myös henkilöautojen määrissä eri päästöluokissa. Vanhalla mittaustavalla eniten henkilö­autoja on ensirekisteröity luokassa 120-139 (g/km), kun taas uuden mittaustavan mukaan eniten henkilöautoja ensi­rekisteröitiin luokkaan 140-159 (g/km).

 

Kirjoittaja on kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen yritystilastot-yksikössä.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
1.2.2019
Juha-Pekka Konttinen

EU:n asettama päästövähennys ja kansallinen energia- ja ilmastostrategia edellyttävät liikenteen päästöjen puolittamista vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on selvä, mutta haastava ja sen saavuttaminen edellyttää myös kovia poliittisia päätöksiä.