tk-icons
Sivuston näkymät

Ulosottovelallisten määrä kasvussa – yhä useammin ulosotto koskee naisia

10.4.2019
Twitterissä: @LLipasti
Kuva: Shutterstock

Vuonna 2018 ulosotossa oli lähes 580 000 suomalaista, mikä oli noin 80 000 enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Velalliset ovat useimmiten työikäisiä, vähän koulutettuja ja yksinasujia – ja enenevässä määrin naisia.

Ulosottoasioita on tilastoitu Tilastokeskuksessa vuosi­kymmenen ajan. Minkälaisia muutoksia ulosotto­velallisten suomalaisten velka­tilanteessa sekä taustoissa on tapahtunut viimeisimpien vuosien aikana?

Tavallisimmin ulosotto koskee rahasaatavien perintää. Ulosottokaari (705/2007) on säädellyt ulosotto­asioita vuodesta 2007 lähtien.

Useimpia ulosottotapauksia edeltää oikeuden­käynti, jossa selvitetään velkojan saatavien oikeellisuus ja määrätään velallisen maksu­velvollisuus. Jotkin saatavat, kuten verosaatavat ja rikosoikeudelliset rahamääräiset seuraamukset, peritään suoraan ulosotossa.

Tilastoinnissa ulosottoasiat käsittävät sekä kalenteri­vuoden aikana vireillä olleet että päättyneet ulosottoasiat. Ulosottoasiat ovat vireillä eli avoimina niin pitkään, kunnes velka on maksettu tai ulosotto­viranomainen on todennut perinnälle esteen, kuten velallisen varattomuuden.

Velallisia ovat kaikki ne, joilla on ollut vuoden aikana vireillä olevia ulosottoasioita.

Huhtikuussa 2019 julkistettujen tietojen mukaan avoimen ulosotossa olevan kokonaisvelan määrä kasvoi edellisestä vuodesta melko voimakkaasti.

Ulosottovelkojen tilastoitu vuosittainen kokonais­saldo muodostuu vain vuoden lopussa avoimina olevista ulosotto­tapauksista. Verottajan aikataulu­muutoksien vuoksi ulosotto­asioita jätettiin tavallista enemmän avoimiksi vuoden 2018 lopulla, mikä nosti vuoden 2018 tilastoitua ulosotto­velkojen kokonais­saldoa.

Velallisten määrä noussut joka vuosi

Ulosottojen tilastointi aloitettiin Tilastokeskuksessa vuonna 2008, jolloin maailman­laajuinen talouskriisi alkoi vaikuttaa Suomessakin.

Kymmenen vuoden aikana ulosotto­velallisten määrä on ollut jatkuvassa kasvussa. Velallisten määrä on kasvanut vuoden 2008 hieman yli 500 000:sta vuoden 2018 lähes 580 000:een eli kasvua oli noin 15 prosenttia.

Kuvio 1. Velallisten lukumäärä 2008–2018
Kuvio 1. Velallisten lukumäärä 2008–2018. Lähde: Tilastokeskus, ulosottoasiat
Lähde: Tilastokeskus, ulosottoasiat

Perinnässä olevia asioita oli 37 prosenttia enemmän vuonna 2018 kuin vuosikymmen aiemmin. Vuonna 2008 asioita oli perinnässä noin 3,7 miljoonaa ja vuonna 2018 noin 5,1 miljoonaa.

Ulosottoasioiden lukumäärä ei kuitenkaan ole kasvanut kymmenessä vuodessa tasaisesti kuten velallisten määrä, vaan asioiden lukumäärä oli vuosina 2014–2016 edeltävää vuotta pienempi.

Tilastoitu ulosottovelkojen kokonaissaldo kattaa siis vuoden lopussa avoimina olleet ulosotto­tapaukset. Kokonais­velan määrä oli 3,9 miljoonaa euroa vuonna 2008, ja 5,6 miljoonaa euroa vuosikymmen myöhemmin.

Tarkastelen seuraavaksi ulosottovelallisten taustoja[i] niiden henkilöiden osalta, joilla oli ulosotto vireillä vuoden lopussa. Taustoja voidaan havainnoida luonnollisten henkilöiden ja kotimaan vakituisen väestön osalta. Kokonais­määrät ovat taustoja tarkastellessa näin ollen pienempiä kuin kaikki vuoden aikana tilastoidut ulosotto­tapaukset.

Yhä suurempi osuus velallisista on naisia

Samalla kun ulosottovelallisten lukumäärä on kasvanut, yhä suurempi osuus kotimaan väestöön kuuluvista ulosotto­velallisista on naisia, 34 prosenttia vuonna 2008 ja 39 prosenttia vuoden 2018 lopussa.

Taulukko 1. Ulosottovelalliset* vuosina 2008 ja 2018
  Velallisten
lkm
Ulosottovelka
henkeä kohti,
eur
Perinnässä
olevat asiat,
lkm
Ulosottoasioita
henkeä kohti,
lkm
2008        
Nainen 69 145 9 265 € 368 965 5
Mies 135 886 20 294 € 787 314 6
Yhteensä 205 031 16 575 € 1 156 279 6
         
2018        
Nainen 102 894 14 189 € 805 161 8
Mies 160 960 20 260 € 1 214 656 8
Yhteensä 263 854 17 893 € 2 019 817 8

* Henkilöt, joilla oli ulosotto vireillä vuoden lopussa. Lähde: Tilastokeskus, ulosottoasiat

Erot keskimääräisessä ulosottovelassa ovat tasaantuneet sukupuolten kesken vuosien 2008 ja 2018 välillä, kun miesten velka on pysynyt melko samalla tasolla, mutta naisten velka on kasvanut.

Naisilla ulosottovelka henkilöä kohden oli viime vuonna 53 prosenttia suurempi kuin vuonna 2008.

Sekä miehillä että naisilla oli henkeä kohti keskimäärin kahdeksan ulosottoasiaa vuodessa, eli naisilla kolme ja miehillä kaksi enemmän kuin vuonna 2008. Kymmenen vuotta sitten ulosotto koski useammin miehiä, mutta vuoteen 2018 mennessä sukupuolten osuudet velasta ja asioista ovat tasaantuneet.

Työikäisiä suhteellisesti eniten

Ulosottovelalliset olivat vuonna 2018 useimmiten työikäisiä. Velallisia oli suhteessa eniten 25–54 –vuotiaassa väestössä. Tämän ikäiset velalliset kattoivat kaksi kolmasosaa kaikista velallisista. Velallisia oli sekä näissä ikäluokissa että 55–64 –vuotiaissa enemmän kuin koko väestössä keskimäärin.

Kuvio 2. Ulosottovelallisten osuus ikäluokittain*, %
Kuvio 2. Ulosottovelallisten osuus ikäluokittain*, % *Väestö vuoden 2018 lopussa. Lähde: Tilastokeskus, ulosottoasiat
*Väestö vuoden 2018 lopussa. Lähde: Tilastokeskus, ulosottoasiat

Miehillä oli vuoden 2018 lopussa kaikissa ikäluokissa enemmän ulosotto­velkaa henkeä kohden kuin naisilla. Eniten ulosotto­velkaa oli ikäluokissa 65–74 ja yli 75-vuotiaissa, sekä vuonna 2008 että 2018.

Ulosottovelan määrä on tasaisempi ikäluokkien välillä verrattaessa vuotta 2018 kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen. Velan määrä esimerkiksi laski 65–74 –vuotiaiden ikäryhmässä yli 21 000 euroa.

Nuoremmassa, 25–34 -vuotiaiden ikäluokassa velka henkeä kohden sen sijaan kasvoi noin 6 000 eurosta 10 000 euroon.

Taulukko 2. Ulosottovelan määrä ikäluokittain, euroa
    2008   2018
Yhteensä   16 567 €  17 893 €
-14 1 039 747
15 - 24 2 416 4 464
25 - 34 6 104 10 082
35 - 44 10 457 16 115
45 - 54 19 482 22 235
55 - 64 36 771 25 008
65 - 74 56 657 35 084
75- 46 645 27 932

Lähde: Tilastokeskus, ulosottoasiat

Reilu viidesosa työttömiä, 44 prosenttia työllisiä vuonna 2018

Työttömiä ja työvoiman ulkopuolella olevia, lukuun ottamatta eläkeläisiä ja opiskelijoita, oli koko väestöön suhteutettuna ulosotto­velallisissa paljon vuonna 2018.

Velallisista yli viidesosa oli työttömiä vuonna 2018, kun vastaavasti koko väestössä työttömiä oli hieman yli viisi prosenttia. Työttömien osuus ulosotto­velallisista korostui vuonna 2018 enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin, jolloin ero koko väestöön oli alle kymmenen prosentti­yksikköä.

Koko väestössä oli työllisiä noin puolet, vuoden 2018 ulosotto­velallisista työllisiä oli hieman vähemmän, 44 prosenttia. Velallisista oli eläkeläisiä 16 prosenttia ja opiskelijoita tai koululaisia 7 prosenttia.

Ulosottovelallisissa oli muita työvoiman ulkopuolella olevia 12 prosenttia, kun koko väestössä muita työvoiman ulkopuolisia oli 4 prosenttia.

Velallisissa oli vuonna 2018 eläkeläisiä ja työllisiä suhteellisesti vähemmän kuin koko väestössä.  

Ulosottovelallisissa oli koko väestöön verrattuna paljon perheisiin kuulumattomia ja yksinhuoltajia. Vuoden 2018 lopun ulosotto­velallisista 40 prosenttia ei kuulunut perheisiin.

Vastaavasti koko väestöstä perheisiin kuulumattomia oli noin kolmasosa, ja hieman yli 60 prosenttia yli 15-vuotiaasta väestöstä kuului avopari- tai aviopari­perheisiin.

Perheisiin kuulumattomien suhteellinen osuus ulosotto­velallisista oli hieman suurempi kuin vertailuvuonna 2008, jolloin perheisiin kuulumattomia oli velallisista yli kolmasosa.

Kuvio 3. Ulosottovelallisten osuus perhetyypeittäin, %
Kuvio 3. Ulosottovelallisten osuus perhetyypeittäin, %. Lähde: Tilastokeskus, ulosottoasiat
Lähde: Tilastokeskus, ulosottoasiat

Velallisilla oli vuonna 2018 hieman enemmän lapsia kuin koko väestöllä keskimäärin. Vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi oli 38 prosentilla velallisista, kun koko väestössä neljäsosalla oli ainakin yksi alaikäinen lapsi.

Noin joka viidennellä ulosottovelallisella oli vähintään kaksi alaikäistä lasta, koko väestössä vastaava osuus oli 14 prosenttia.

Velallisilla oli lähes samassa suhteessa lapsia vuonna 2018 kuin kymmenen vuotta aiemmin, mutta lapsettomien velallisten osuus kasvoi ja yhden huollettavan velallisten osuus väheni.

Velallisten koulutustaso keskimääräistä matalampi

Ulosottovelalliset olivat vuonna 2018 matalammin koulutettuja kuin koko väestö keskimäärin. Vuoden 2018 lopussa ulosotossa olleista yli 40 prosentilla oli korkeintaan perusasteen koulutus, ja lähes 90 prosentilla oli enintään toisen asteen koulutus.

Kuvio 4. Ulosottovelallisten osuus koulutustason mukaan, %
Kuvio 4. Ulosottovelallisten osuus koulutustason mukaan, %. Lähde: Tilastokeskus, ulosottoasiat
Lähde: Tilastokeskus, ulosottoasiat

Koulutusasteissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia verrattuna kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen: Ulosotto­velallisia oli sekä vuonna 2018 että 2008 suhteessa eniten matalammin kouluttautuneessa väestössä.

Suuria muutoksia ei ole tapahtunut muissakaan tausta­tekijöissä. Ulosotto­velalliset olivat koko väestöön suhteutettuna useammin yksineläjiä, työttömiä ja heillä oli enemmän alaikäisiä lapsia kuin koko väestöllä keskimäärin.

Merkittävä muutos koskee kuitenkin naisia. Velkaantuneiden naisten määrä ja naisten ulosottovelan määrä on kasvanut huomattavasti vuosi­kymmenen takaiseen tilanteeseen verrattuna.

 

Kirjoittaja on yliaktuaari Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä.

 

[i] Tiedot pääasiallisesta toiminnasta, perhetyypistä, lasten lukumäärästä sekä koulutusasteesta ovat vuodelta 2017 ja koskevat yli 15-vuotiasta väestöä.

 

 

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Kommentit