tk-icons
Sivuston näkymät

Rakennusluokitus uudistuu – ja sen käyttö on entistä helpompaa

3.12.2018
Paula Paavilainen
Kuva: Shutterstock

Uusi rakennusluokitus tähtää entistä parempaan tiedon laatuun ja yhdenmukaisuuteen eri toimijoiden tietojärjestelmissä. Uutta on myös rakennusluokitin -työkalu, joka helpottaa uusien luokkakohtaisten kuvausten ja luokituksen soveltamista.

Rakentamisen tilaratkaisuissa ja -vaatimuksissa on tapahtunut paljon muutoksia sitten 1980- ja 90-luvun, jolloin rakennusluokituksen sisältöä on edelliset kerrat uudistettu. Tilojen omistajien ja käyttäjien vaatimukset tilojen toimivuudesta, laadusta ja muutosjoustavuudesta kasvavat koko ajan. Merkittävää kehitystä on tapahtunut mm. varastorakennusten ja palveluasumisen osalta.

Näin ollen rakennusluokituksen uudistamisen yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut luokituksen nykyaikaistaminen ja tämän päivän rakentamisen parempi huomioiminen.

Uusi luokitus ei kata tornitaloja ja monikäyttöisiä hybridirakennuksia. Luokitusta voidaan kuitenkin soveltaa hybridirakennusten osalta luokittelemalla sen tilat rakennusluokituksen eri luokkiin. Näin saadaan tietoa eri rakennusten sisältämien tilojen suhteellisista osuuksista rakennusluokittain. Tornitalot voidaan vuorostaan luokitella huomioimalla rakennusluokituksen lisäksi kerrosluku.

Uudistuksen taustalla rakennusalan isot muutostrendit

Etenkin palveluasumisen uusiin tarpeisiin tähtäävä rakentaminen on murroksessa. Yli 65-vuotiaiden osuus koko väestöstä on lisääntynyt 14,6 prosentista 21,4 prosenttiin vuosien 1997 ja 2017 välillä. Väestön ikääntyminen ja osin myös vaurastuminen luovat kysyntää uudenlaiselle asumiselle.

Palveluasumisen rakennukset käsittävät sekä asunnon että asumiseen sisältyvät palvelut, ja niissä on poikkeuksellisia tila- ja varusteratkaisuja. Palveluasuminen on eräänlainen avohuollon kotipalvelujen ja laitoshoidon välimuoto. Uudessa luokituksessa erityisryhmien asuinrakennukset, johon palveluasuminen luetaan, on sisällytetty osaksi asuinrakennusten ryhmää. Ennen se luokiteltiin hoitoalan rakennuksiin.

Myös varastoinnin toimialan uudistuminen ja kehittyminen vuosien aikana näkyy uudessa rakennusluokituksessa. Varastoinnissa tapahtuvia kehitysmuutoksia ovat esimerkiksi suuret, monen kaupparyhmittymän yhteiset logistiikkakeskukset sekä erityyppisten tavaroiden varastointiin tarkoitetut varastot kuten kylmä- ja pakastevarastot. Toiminnaltaan ja tilavaatimuksiltaan erilaisilla varastorakennuksilla on myös erisuuruiset rakennuskustannukset.

Rakennusluokitus rakentamisen tilastoinnin keskiössä

Rakennusluokituksen avulla kuvataan tilastoissa rakennustuotannon määrää, hintaa ja arvoa erilaisen käyttötarkoituksen rakennuksissa. Luokitusuudistus paitsi pyrkii paremmin kuvaamaan rakentamisen nykytilaa, se myös huomioi Tilastokeskuksen tuottaman uudisrakentamisen volyymi-indeksin tarpeet.

Uudisrakentamisen volyymi-indeksissä yhdistyy rakennusluokitus, rakennusten rekisteritiedot sekä luokkakohtaisesti estimoidut rakennuskustannusten yksikköhinnat.

Rakennusluokitusta suunniteltaessa luokkien sisäistä hintavaihtelua on pyritty pienentämään ja luokkien välistä hintavaihtelua taas kasvattamaan, jotta rakennuskustannusten yksikköhinnat kuvautuvat tilastossa mahdollisimman hyvin. Osittain tästä syystä uusi luokitus on vanhaa luokitusta huomattavasti laajempi.

Esimerkiksi lämmittämättömällä varastolla ja pakastevarastolla on täysin erilaiset vaatimukset tilaominaisuuksien suhteen, millä on suuri vaikutus myös rakennuskustannuksiin. Kasvavat vaatimukset rakennusten erilaisissa tiloissa ja tilavaatimuksissa kasvattavat myös rakennuskustannuksia.

Miten rakennusluokitusta sovelletaan ja käytetään?

Rakennusluokitukseen törmää jokainen luvanvaraiseen rakennushankkeeseen tai muutostyöhön ryhtyvä kansalainen tai yritys täyttäessään rakennushankeilmoituslomaketta. Rakennusluokituksen luokka valitaan sen perusteella, mikä on rakennuksen pääasiallinen käyttötarkoitus eli mihin suurinta osaa rakennuksen kokonaisalasta käytetään.

Tänä päivänä yhä useampi rakennushankkeeseen ryhtyvä täyttää rakennushankeilmoituksen sähköisesti paperilomakkeen sijaan. Sähköisellä lomakkeella luvanhakija saattaa täyttää oman rakennushankkeensa luokittelutiedon melko vähäisillä pohjatiedoilla ja luokituksen jatkohyödyntämistä ymmärtämättä.

Rakennusluokitusta työssään soveltavat ensisijaisesti kuntien rakennusvalvonnan lupakäsittelijät, joiden tehtävänä on huolehtia luokituksen oikeellisuudesta kunkin rakennushankkeen kohdalla.

Tieto rakennukselle määritetystä rakennusluokasta rekisteröityy kuntien omiin järjestelmiin sekä keskitetysti Väestörekisterikeskuksen ylläpitämään väestötietojärjestelmään. Väestörekisterikeskuksen tietopalvelusta tieto leviää paitsi laajemmin yhteiskunnan käyttöön, myös Tilastokeskukseen.

Rakennusluokitusta voidaan käyttää tietojärjestelmissä julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän piirissä. Väestörekisterikeskuksen tietopalvelusta rakennusten luokitustieto saadaan myös Verohallinnon käyttöön kiinteistöverotuksen toimeenpanoa varten.

Kiinteistöverotuksen kehittäminen yksi uudistuksen kannustimista

Valtionvarainministeriön kiinteistöverotuksen kehittämishanke on ollut yksi rakennusluokitusuudistuksen käynnistymiseen vaikuttava tekijä.

Tilastokeskus osallistuu parhaillaan valtionvarainministeriön joulukuussa 2017 asettamaan hankkeeseen rakennusten arvostamisperusteiden luomiseksi kiinteistöverotusta varten (VM152:00/2017). Hankkeen tavoitteena on päivittää kiinteistöverotuksessa sovellettavat rakennusten arvostustiedot vastaamaan paremmin nykyisiä uudisrakentamisen rakennuskustannuksia.

Tilastokeskuksen tuottama uudisrakentamisen volyymi-indeksi -tilaston vuosittaisessa hinnoittelutyössä huomioidaan muuttuvat rakentamismääräykset ja -käytännöt sekä suunnitteluratkaisut. Hinnoittelutyö tehdään rakennusluokituksen luokkakohtaisesti määritellyille ja niitä edustaville ns. indeksirakennuksille.

Tällä hetkellä tilasto tehdään Rakennusluokitus 1994 mukaisesti, mutta uudisrakentamisen volyymi-indeksin uudistuksella ja uuden rakennusluokituksen käyttöönotolla pystytään vastaamaan kiinteistöverotuksen kehittämishankkeen asettamiin tavoitteisiin.

Käytännössä tämä tarkoittaisi kiinteistöverovelvolliselle sitä, että yksittäisen rakennuksen arvostustieto kiinteistöverotuksessa määräytyy uudisrakentamisen volyymi-indeksin rakennusluokkakohtaisen yksikköhinnan mukaan.

Rakennuksen saama luokka on määräytynyt alun perin luvanvaraisen uudisrakentamisen tai käyttötarkoitusmuutoksen yhteydessä kunnan rakennusvalvontaviranomaisten toimesta.

Luokituksen yhdenmukaisuudella ja laadulla eri järjestelmissä on siis merkitystä lopullisen verotuksen toimeenpanossa. Uudisrakentamisen volyymi-indeksissä siirrytään käyttämään uutta luokitusta vuoden 2020 tilastotiedoista alkaen.

Rakennusluokituksen keskeiset muutokset

Tilastokeskus vastaa kansallisesta Rakennusluokituksen sisällöstä, kuvauksista sekä luokituksen ylläpidosta. Rakennusluokitus on osa JHS -suositusta 186 Luokitusten koontisuositus. Nyt uudistettu Rakennusluokitus 2018 korvaa vuoden 1994 luokituksen osana tätä suositusta. Rakennusluokitus on laadittu kansallisia tarpeita varten ja se on tarkoitettu vain talonrakennusten luokitteluun.

Uusi rakennusluokitus 2018 vastaa paremmin rakentamisen nykytilaa ja on edeltävää vuoden 1994 luokitusta yksityiskohtaisempi. Uudistetussa luokituksessa on 15 pääluokkaa ja se on hierarkkinen.

Keskeisiä muutoksia varastorakennusten ja erityisryhmien asuinrakennusten lisäksi on mm. se, että vapaa-ajanrakennukset jaetaan uudessa luokituksessa ympärivuotiseen käyttöön soveltuviin vapaa-ajan rakennuksiin ja osavuotiseen käyttöön soveltuviin vapaa-ajan asuinrakennuksiin.

Teollisuusrakennusten luokitus on myös käynyt läpi muutokset, mutta luonteeltaan ne ovat suurelta osin ryhmittelymuutoksia, joiden tarkoituksena on lisätä luokituksen ymmärrettävyyttä ja käytettävyyttä. Kaivannaistoiminta on erotettu omaksi luokakseen ja raskaan teollisuuden tuotantorakennukset on erotettu yhdeksi teollisuuden tuotantorakennusten alaluokaksi.

Muutoksen perusteena on ollut erottaa selvästi ominaisuuksiltaan eroavat rakennukset vanhan luokituksen kaatoluokasta ja näin luoda myös parempi pohja tuotantorakennusten luokkakohtaisten rakennuskustannusten määrittelyyn.

Merkittävä parannus uudessa luokituksessa on tehty sanastotyössä. Edeltävään luokitukseen nähden rakennusluokitus 2018 sisältää jokaisen luokan määritelmän ja kuvauksen sekä tiedon, mitä luokkaan tulee sisällyttää tai mitä siihen ei kuulu. Paremmilla kuvauksilla on haluttu helpottaa luokituksen soveltamista etenkin niiden käyttäjien osalta, jotka törmäävät luokitukseen harvemmin tai ehkä vain yhden kerran rakennuslupaa hakiessaan.

Uuden luokituksen sanastotyö ja luokkien kuvaukset on toteutettu TSK Sanastokeskus Ry:n kanssa yhteistyössä. Rakennusluokitusuudistuksen yhteydessä toteutettiin myös Rakennusluokituksen 2018 ja Toimialaluokituksen 2008 yhteenliittäminen. Tämä linkitys on jatkuvapäivitteinen.

Osana luokituksen uudistustyötä Tilastokeskus on selvittänyt eri käyttäjäryhmien näkemyksiä ja kommentteja luokitukseen ja sen uudistustarpeeseen useilla eri kyselyillä. Luokitusuudistukseen on saatu palautetta kuntien rakennusvalvonnalta ja muilta sidosryhmiltä, kuten ministeriöiltä ja Väestörekisterikeskukselta. Luokituksen uudistuksessa on toteutettu JHS-lausuntokierrokset syksyllä 2017 ja alkuvuodesta 2018. Lopullisista luokitusratkaisuista vastaa Tilastokeskus.

 

Rakennusluokitin – tiedon laatua paremmaksi yhteisellä välineellä

Rakennusluokituksen uudistamisessa tiedon laatuun ja yhdenmukaisuuteen eri toimijoiden tietojärjestelmissä on haluttu vaikuttaa niin parempien luokkakohtaisten kuvausten avulla kuin luokituksen soveltamista helpottavalla työkalulla.

Ympäristöministeriön KIRA-digi-rahoituksen avulla Tilastokeskus on kehittänyt Rakennusluokitin-palvelua. KIRA-digi on toteuttanut vuodesta 2016 lähtien julkisten palveluiden digitalisoimisen kärkihanketta ja sen tavoitteena on mm. ollut kehittää rakentamisen toimialaa koskevia yhteen toimivia järjestelmiä ja yhtenäisiä toimintatapoja.

KIRA-digin tunnus
 

Rakennusluokitin on työkalu, jolla rakennusluvanhakija tai rakennusvalvonta voi määrittää rakennuksen oikean rakennusluokan automaattisemmin ja yhdenmukaisemmin. Rakennusluokitin on kehitetty Web Component -teknologialla ja se mahdollistaa luokittimen upottamisen käyttäjän omille web-sivuille joiltain osin räätälöidysti. Tilastokeskus jakaa komponentit avoimesti kaikkien käyttöön GitHub-palvelussa.

Työkalu tulee säästämään kuntien rakennusvalvonnan työtä ja parantamaan Väestörekisterikeskuksen rakennustietojen laatua ja siten parantamaan tiedon laatua myös kaikille jatkokäyttäjille. Pidemmän aikavälin tavoitteena on, että Rakennusluokitin -työkalun käyttö heijastuu myös rakennus- ja asuntotuotanto sekä uudisrakentamisen volyymi-indeksi -tilastojen tuotantoon lähdeaineiston laadun parantumisen myötä.

Uudistuksen käyttöönottoa edistetään yhteistyössä

Rakennusluokituksen käyttöönotto kunnissa tulee aikaisempien kokemusten perusteella viemään useamman vuoden.

Tilastokeskus tekee yhteistyötä Väestörekisterikeskuksen ja kuntien järjestelmätoimittajien kanssa uuden luokituksen käyttöönoton edistämiseksi kuntien rakennusvalvonnan tietojärjestelmissä sekä Väestörekisterikeskuksen rakennus- ja huoneistorekisterissä.

Tavoitteena on, että Väestörekisterikeskus toteuttaa vuoden 2019 aikana väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotietojen rajapintojen muutokset, jotta uusi luokitus on toimitettavissa kuntien tietojärjestelmistä.

Rakennusluokitusuudistus ja sen käyttöä helpottavan luokitinpalvelun kehittämisen hyödyt toteutuvat täysimääräisesti vasta, kun eri toimijat viranomaisista tavallisiin kansalaisiin hyödyntävät tehdyn kehittämistyön tuloksia. Käyttöönotolla jokainen toimija osallistuu yhteentoimivaan ja tehokkaaseen tietotuotantoon, joka takaa myös laadukkaat tilastot käyttäjille.

Kirjoittaja on tilastopäällikkö Tilastokeskuksen Yritystilastot -yksikössä.

 

Lähteet: 

Pekka Lith: Palveluasumisessa miljardien markkinat (Tieto&trendit 13.11.2018)

Tilastokeskuksen luokitus -sivut 

Rakennusluokitus 2018 -käsikirja

Rakennusluokitin, Tilastokeskus

Tilastokeskus, Väestörakenne vuosikatsaus 2017 julkistus 

VM:n kiinteistöverouudistuksen sivut

TK:n hankkeen asettamiskirje VM152:00/2017

Rakennusluokitin KIRA-digi-sivuilla 

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
14.11.2018
Katariina Pentti

Jos vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti on tällä hetkellä 0,5 prosenttia, varainsiirtoveron korvaamiseksi tämä tulisi nostaa 0,75 prosenttiin. Varainsiirtoveron osuus kaikista valtion verotuloista on vähäinen: sen osuus on 2000-luvulla vaihdellut 1–2 prosentin tietämillä.

Artikkeli
30.10.2018
Atro Andersson, Martti Korhonen, Jose Lahtinen, Elina Vuorio

Kerrostalo­rakentaminen hiipuu ja rakentamisen kustannukset ovat nousussa. Muita trendejä asunto­markkinoilla:      

- Asuntojen hinnoissa alueelliset erot ovat suuria.

- Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrien nousu on tasoittunut.

- Yhtiölainat kasautuvat kotitalouksille.

Artikkeli
19.6.2018
Liina Arhosalo, Eetu Toivanen

Indeksi julkaistaan jatkossa luokiteltuna kuluerien ja rakennustyyppien mukaan. Uudistuksen yhteydessä myös perusvuosi vaihtui ja painorakenteet päivitettiin. Vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen tiedot julkaistiin uudistetuilla tiedoilla 19.6.2018.

Artikkeli
24.8.2017
Pekka Lith

Älykaupungissa kiinteistöt säätelevät sähkönkulutustaan, ruuhkat katoavat ja ympäristö puhdistuu. Smart City -kehityksen edelläkävijöitä löytyy eri puolilta maailmaa ja Helsingin Kalasatamasta.