tk-icons
Sivuston näkymät

WhatsApp suosituin – some on suomalaisten arkea iän mukaan vaihdellen

23.5.2019
Rauli Kohvakka, Kaisa Saarenmaa
Kuva: Shutterstock

Lähes kaikki alle 55-vuotiaat käyttävät internetiä, mutta 75 vuotta täyttäneistä jopa joka toinen ei ole koskaan käyttänyt nettiä. Sosiaalinen media houkuttaa nuoria jatkuvaan seuraamiseen ja pikaviestimiseen esimerkiksi suositulla WhatsApp-palvelulla. Vapaa-aikatutkimus selvitti suomalaisten tapoja käyttää nettiä ja etenkin sosiaalista mediaa.

Suomalaisista jo 88 prosenttia käytti internetiä vuonna 2018. Sijoitumme edelleen eurooppalaiseen kärkeen, sillä EU:ssa aktiivisia netinkäyttäjiä oli 16–74-vuotiaasta väestöstä noin 76 prosenttia. Suomalaiset ovat olleet eurooppalaisesti vertaillen ahkeria internetin käyttäjiä koko 2000-luvun.

Kuvaamme artikkelissamme suomalaisten tapoja käyttää internetiä ja etenkin sosiaalista mediaa. Tiedot perustuvat pääosin Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimukseen  ja väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimukseen.

Suomalaisten internetin käytössä on suuria ikäryhmittäisiä eroja. Vuoden 2018 väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksen mukaan lähes kaikki alle 55-vuotiaat suomalaiset käyttivät internetiä, mutta eläkeikäisille netin käyttö ei ole itsestäänselvyys. 65–74-vuotiaista netti oli käytössä 78 prosentilla ja 75–89-vuotiaista 40 prosentilla.

Netinkäyttäjien osuus kasvaakin enää vanhimmissa ikäryhmissä. Vain siellä on varsinaista kasvuvaraa: 75–89-vuotiaista hieman yli puolet ei ole koskaan käyttänyt internetiä.

Nettiä käytetään tyypillisesti puhelimella

Yleisimmin suomalaiset käyttävät nettiä älypuhelimellaan. Kolme neljästä väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksen vastaajasta oli ollut netissä kännykällä viimeisen kolmen kuukauden aikana. 16–44-vuotiaista niin olivat tehneet lähes kaikki.

Toiseksi yleisimmin nettiä käytetään kannettavalla tietokoneella (65 %). Netin käyttö matkapuhelimella ja kannettavalla tietokoneella on lisääntynyt viimeisen vuoden aikana, ja nettiä tabletilla tai pöytäkoneella käyttäneiden osuus vastaavasti vähentynyt.

Vapaa-aikatutkimuksen mukaan tabletit ovat suomalaisilla harvinaisempia kuin älypuhelimet ja tietokoneet. Tabletti on kuitenkin lähes joka toisen suomalaisen käytössä – selvästi tavallista yleisimmin 35–44-vuotialla ja ylemmillä toimihenkilöillä. (Taulukko 1.)

Taulukko 1. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö iän mukaan 2017, osuus prosentteina
  Kaikki
%
10-14
%
15-19
%
20-24
%
25-34
%
35-44
%
45-54
%
55-64
%
65-74
%
75+
%
Televisio 90 89 73 77 84 90 94 95 95 97
Tietokone 83 72 90 95 95 91 93 88 75 37
Älypuhelin 81 99 100 98 96 94 89 79 60 23
Tabletti 46 52 41 30 47 64 53 51 41 16
Pelikonsoli 1) 20 55 48 41 35 28 12 3 1 1

1) esim. Playstation, Xbox, Wii

Tutkimuksessa kysyttiin: "Mitä seuraavista laitteista käytät? Tarkoitetaan vapaa-ajan tarkoituksiin käytettäviä laitteita, myös työnantajan tarjoamia." Lähde: Tilastokeskus, Vapaa-aikatutkimus 2017

Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen mukaan tietokoneiden ja tietokoneohjelmien osuus mediaan käytetyistä kulutusmenoista on kasvanut selvästi 2010-luvulla. Kun 2006 ja 2012 tietokoneisiin ja ohjelmistoihin käytettiin keskimäärin 17 prosenttia kotitalouden mediakulutusmenoista, oli osuus kasvanut 24 prosenttiin vuonna 2016. Tietotekniikkaan liittyvät hankinnat ovat kotitalouksien suurin yksittäiseen mediaan liittyvä menoerä.

Esimerkiksi yksinhuoltajilla tietoteknisiin hankintoihin menee keskimäärin jopa yli 40 prosenttia ja alle 65-vuotiailla yksinasuvilla lähes 30 prosenttia kaikista joukkoviestinmenoista. Tietokonetta ja ohjelmistoja käytetään toki muuhunkin kuin medioiden seuraamiseen, esimerkiksi opiskeluun.

Suomalaisten netin käyttö liittyy asioiden hoitamiseen, viestintään, medioiden seuraamiseen ja tiedonhakuun. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -kyselyn mukaan netin joukkoviestimistä suosituimpia ovat verkkolehdet ja televisioyhtiöiden uutissivut, joita oli lukenut 79 prosenttia 16–89-vuotiaista viimeisen kolmen kuukauden aikana.

Asioinnista yleisintä on verkkopankin käyttö. Myös viranomaisten ja muiden julkisten palveluiden kanssa asioidaan yhä yleisemmin internetin kautta.

Netin viestintätavoista yleisin on edelleen sähköposti, jota oli käyttänyt 83 prosenttia suomalaisista vuonna 2018. Pikaviestinyt oli 69 prosenttia suomalaisista.

WhatsApp suositumpi kuin Facebook

Tilastokeskuksen vuonna 2017 toteuttama vapaa-aikatutkimus tarjoaa uutta tietoa suomalaisten suosimien pikaviestimien ja yhteisöpalveluiden käytön yleisyydestä.

Tutkimuksen mukaan suomalaiset käyttivät vuonna 2017 sosiaalisen median palveluista selvästi eniten WhatsApp-pikaviestipalvelua. Palvelua käytti 68 prosenttia kaikista suomalaisista, koululaisista ja nuorista jopa 95–96 prosenttia. (Taulukko 2.)

Taulukko 2. Sosiaalisen media palveluiden käyttö sukupuolen ja iän mukaan 2017, osuus prosentteina
  Kaikki
%
Miehet
%
Naiset
%
10-14
%
15-19
%
20-24
%
25-34
%
35-44
%
45-54
%
55-64
%
65-74
%
75+
%
WhatsApp 68 66 69 95 96 96 89 83 73 59 37 10
Facebook 55 52 58 22 71 88 85 77 59 44 32 12
Messenger 37 31 43 12 45 64 64 59 39 26 17 5
Instagram 33 28 37 75 81 69 50 35 26 11 7 2
Snapchat 18 16 19 72 85 57 19 7 4 1 0 0
LinkedIn 12 15 10 0 2 17 23 27 16 8 3 1
Twitter 11 14 8 6 21 19 17 15 14 6 4 2
Pinterest 11 3 19 10 15 18 21 15 12 7 3 0
Jotain muuta 7 8 5 8 13 13 14 6 4 4 3 1
Periscope 1 1 1 1 2 1 1 1 1 0 0 ..

Tutkimuksessa kysyttiin: "Mitä näistä sosiaalisen median palveluista käytät? Merkitse vastauksesi rastittamalla kaikki sopivat vaihtoehdot." Lähde: Tilastokeskus, Vapaa-aikatutkimus 2017

Toiseksi suosituin palvelu oli saman yhtiön Facebook-yhteisöpalvelu, jota käytti 55 prosenttia suomalaisista.

Facebook puhuttelee WhatsAppin käyttäjiä vanhempaa yleisöä: eniten käyttäjiä on 20–34-vuotiaiden joukossa, joista lähes yhdeksän kymmenestä käyttää Facebookia.

Instagramia käyttää joka kolmas, Twitteriä joka kymmenes 

Teini-ikäiset suosivat myös Facebookin omistamaa kuvien jakopalvelu Instagramia ja samankaltaista Snap-yhtiön omistamaa Snapchatia. Suomalaisista Instagramia käyttää kolmasosa ja Snapchatia vajaa viidesosa. Yli 25-vuotiaat suosivat pikaviestimistä Instagramin ja Snapchatin sijaan usein Facebookin Messenger-pikaviestinohjelmaa, jossa alle 15-vuotiaista on vain 12 prosenttia.

Ammatilliseen verkostoitumiseen tarkoitettua LinkedIn-yhteisöpalvelua käyttää kaikista suomalaisista reilu kymmenesosa. LinkedIn on joka neljännen 25–44-vuotiaan käytössä, mutta palvelun käyttö on selvästi harvinaisempaa tätä vanhemmilla ja nuoremmilla.

Runsaasti mediahuomiota saavaa yhteisö- ja mikroblogipalvelu Twitteriä ja kuvien jakoon erikoistunutta Pinterestiä käyttää niin ikään reilu kymmenesosa suomalaisista. Twitterin käyttö on tavallisinta 15–24-vuotiailla, joista joka viides käyttää palvelua. Videoiden jakoon erikoistunutta Twitterin omistamaa Periscopea käyttää vain prosentti suomalaisista.

Vanhimmat ikäluokat enimmäkseen somen ulkopuolella

75-vuotiaat ja sitä vanhemmat eivät ole ottaneet sosiaalisen median palveluita omikseen. Heistä alle kymmenen prosenttia käyttää Facebookia, ja muiden palveluiden käyttö on vielä vähäisempää.

Kuten Tilastokeskuksen väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksesta käy ilmi, on vanhimmissa ikäluokissa vielä paljon henkilöitä, jotka eivät ole koskaan käyttäneet internetiä.

Sen sijaan 65–74-vuotiassa on jo varsin paljon sosiaalisen median käyttäjiä: suosituimpia palveluita, kuten Facebookia ja WhatsAppia, käyttää noin kolmannes ikäluokasta.

Vapaa-aikatutkimuksen mukaan 55–64-vuotiaat suosivat WhatsAppia ja Facebookia. Yli puolet tämän ikäisistä käyttää WhatsAppia ja 44 prosenttia Facebookia. WhatsAppin suosio lisääntyy tasaisesti mitä nuoremmista sukupolvista on kysymys, sillä 35–44-vuotiaista jo runsaat 80 prosenttia, 25–34-vuotiaista lähes 90 prosenttia ja 20–24-vuotiaista melkein kaikki käyttävät palvelua.

Myös Facebookin suosio kasvaa mitä nuoremmista ikäluokista on kysymys. Alle 15-vuotiaille Facebookin käyttö ei kuitenkaan nykyisin ole itsestään selvää, sillä ”vain” 40 prosenttia koululaisista on Facebookissa.

Facebook edellyttää, että palvelun käyttäjä on vähintään 13-vuotias, mutta tämä tuskin selittää nuorten vähäistä käyttöosuutta, sillä myös muissa palveluissa on vastaavat viralliset ikärajat. WhatsAppin ikäraja on 16 vuotta. Nuoret kuitenkin kiertävät näitä rajoja yleisesti, kuten vapaa-aikatutkimuksenkin tulokset osoittavat.

Sosioekonomisen aseman mukaan tarkasteltuna sosiaalisen median käyttäjiä on kaikissa väestöryhmissä, joskin eläkeläisten ryhmässä sosiaalisen median käytöstä vastaavat nuoremmat eläkeläiset.

Twitter, jota on toisinaan kutsuttu eliitin sosiaaliseksi mediaksi, on vapaa-aikatutkimuksen perusteella suosituin ylempien toimihenkilöiden ja opiskelijoiden parissa. Heistä runsaat 20 prosenttia on Twitterissä.

Ammatilliseen verkostoitumiseen tarkoitettu LinkedIn on keskimääräistä suositumpi ylempien toimihenkilöiden ja yrittäjien keskuudessa.

Joka viides suomalainen ei seuraa sosiaalisen median palveluja. Somea käyttämättömiä on yhtä paljon naisissa ja miehissä. (Kuvio  1a.)

Kuvio 1a. Osuus väestöstä, joka ei seuraa sosiaalista mediaa ikäryhmittäin 2017, prosenttia
Kuvio 1a. Osuus väestöstä, joka ei seuraa sosiaalista mediaa ikäryhmittäin 2017, prosenttia
Lähde: Tilastokeskus, Vapaa-aikatutkimus 2017

Somen käytön todennäköisyys liittyy ennen kaikkea ikään: yli 10-vuotiaista, mutta alle 45-vuotiaista käytännössä katsoen kaikki käyttävät ainakin jotain sosiaalisen median palvelua tai pikaviestintä.

45–54-vuotiaiden ikäryhmässä sosiaalista mediaa seuraamattomia on reilu kymmenesosa, 55–64-vuotiaissa 25 prosenttia ja 65–74-vuotiaissa jo 46 prosenttia.

Yli 75-vuotiaista valtaosa, 83 prosenttia, ei seuraa sosiaalista mediaa.

Kahdesta kolmeen kanavaa käytössä

Keskimääräinen suomalainen käyttää kahta tai kolmea sosiaalisen median palvelua eli somekanavaa, naiset hiukan useampia palveluja kuin miehet. 15–24-vuotiaat käyttävät keskimäärin neljää palvelua. Myös ylemmät toimihenkilöt käyttävät keskimäärin neljää palvelua.

Lähes kymmenen prosenttia suomalaisista käyttää jopa kuutta tai useampaa sosiaalisen median palvelua. (Ks. joukkoviestintätilaston taulukkopalvelu, taulukko 1.31.)    

Vapaa-aikatutkimuksessa kysyttiin myös somen käytön intensiteetistä. 65–74-vuotiaissa eläkeikäisissä jatkuvasti sosiaalista mediaa seuraavia on vain kuusi prosenttia (Kuvio 1b). Yli puolet ei käytä sosiaalista mediaa tai tutkii sitä harvemmin kuin kerran viikossa.

Keski-ikäisille, 45–64-vuotiaille tyypillisintä sosiaalisen median käyttöä on seurata palvelua muutaman kerran päivässä, tai ainakin päivittäin tai lähes päivittäin. Jatkuvasti palvelua käyttää alle viidennes tämän ikäisistä.

Kuvio 1b. Osuus väestöstä, joka seuraa sosiaalista mediaa jatkuvasti tai useamman kerran päivässä 2017, prosenttia
Kuvio 1b. Osuus väestöstä, joka seuraa sosiaalista mediaa jatkuvasti tai useamman kerran päivässä 2017, prosenttia
Lähde: Tilastokeskus, Vapaa-aikatutkimus 2017

Kiinteä osa nuorten arkea

Useimmat 15–34-vuotiaat seuraavat eniten käyttämäänsä palvelua jatkuvasti tai ainakin useamman kerran päivän aikana. Sosiaalisen median käyttö on mukana päivittäisessä toiminnassa, sillä vain kahdesta neljään prosenttia tästä ikäryhmästä kertoo käyttävänsä palveluja harvemmin kuin kerran viikossa tai ei koskaan.

Myöskään viikoittainen seuraaminen ei ole tyypillistä – nuorimmille ei riitä edes päivittäinen seuraaminen. Vapaa-aikatutkimuksen vastausten perusteella sosiaalista mediaa seurataan koko ajan.

Sosiaalisen median jatkuva mukanaolo arjessa alkaa murtua vasta yli 35-vuotiaiden ikäryhmissä. 35–44-vuotiaista löytyy jo merkittävä vähemmistö, noin kolmasosa ikäryhmästä, joka ei seuraa sosiaalista mediaa jatkuvasti. Toisaalta valtaosa 35–44-vuotiaistakin tarkistaa eniten käyttämänsä palvelun päivittäin tai lähes päivittäin.    

Vapaa-aikatutkimuksessa kysyttiin myös, mihin sosiaalisen median palveluiden käyttö vastaajalla liittyy.

Kaksi kolmesta kertoi sosiaalisen median käytön liittyvän ystäviin ja tuttaviin. Yli puolella sosiaalisen median käyttö liittyi sukulais- ja perhesuhteisiin ja lähes 40 prosentilla harrastuksiin. Työhön tai ammattiin liittyvät seikat olivat tärkeitä lähes puolelle työikäisistä ja opiskeluun liittyvät seikat kahdelle kolmesta koululaisesta tai opiskelijasta.

Sosiaalisen median käyttö liittyy hieman harvemmin yhdistys- tai ryhmätoimintaan (17 %), fanitukseen (13 %), politiikkaan tai yhteiskunnallisiin asioihin (9 %), vertaistukeen (9 %), tempauksiin (8 %) tai muuhun toimintaan.

Median seuraaminen netissä yleistä

Vapaa-aikatutkimuksessa kysyttiin sosiaalisen median käytön lisäksi myös internetin mediakäytöstä sekä sisältöjen ja linkkien jakamisesta verkossa. Tietokoneista, tableteista ja älypuhelimista on 2000-luvun aikana tullut tärkeitä mediakulutuksen välineitä sanoma- ja aikakauslehtisisältöjen, radio-ohjelmien, podcastien, televisio-ohjelmien ja elokuvien siirryttyä internetiin.

Vuonna 2017 kahdeksan kymmenestä suomalaisesta seurasi netissä uutisia. Useampi kuin kaksi kolmesta seurasi internetissä YouTube- ja muita videoita ja selasi verkkokauppojen, tuotteiden ja palvelujen sivustoja. Kaksi kolmesta seurasi netissä tv-ohjelmia ja -elokuvia, kuunteli musiikkia ja luki sanomalehtisisältöjä.

Edellä mainitut internetin käyttötavat ovat keskimäärin jokseenkin yhtä tavallisia kaikkien suomalaisten keskuudessa. Näiden lisäksi lähes 60 prosenttia suomalaisista katselee internetissä valokuvia. Vähäisempää on blogikirjoitusten, radio-ohjelmien, aikakauslehtisisältöjen ja podcastien seuraaminen netissä. (Taulukko 3.)

Taulukko 3. Internetin mediakäyttö iän mukaan 2017, osuus prosentteina
  Kaikki
%
10-14
%
15-19
%
20-24
%
25-34
%
35-44
%
45-54
%
55-64
%
65-74
%
75+
%
YouTube- tms. videoita 69 97 97 96 94 90 79 57 32 7
Verkkokauppojen, tuotteiden tai palvelujen sivuja 68 50 85 90 92 88 83 64 42 13
Uutisia* 80 51 89 93 97 95 94 84 68 25
Tv-ohjelmia/elokuvia 66 69 88 89 88 81 71 56 47 17
Musiikkia 65 86 97 94 89 84 70 49 33 13
Sanomalehtisisältöä 64 19 57 74 77 81 78 71 59 26
Valokuvia 58 58 80 86 78 74 60 47 37 17
Blogikirjoituksia 41 18 58 70 67 65 46 26 17 5
Radio-ohjelmia 31 14 33 50 52 45 36 22 17 5
Aikakauslehtisisältöä 29 6 32 45 47 43 32 21 17 9
Podcasteja 16 7 31 41 38 24 11 4 2 0
Jotain muuta 8 10 8 10 10 10 6 7 6 12

* Uutissisältöjen seuraamista koskevat luvut on koodausvirheen vuoksi päivitetty 7.6.

Tutkimuksessa kysyttiin: "Mitä seuraavista sisällöistä olet katsonut, lukenut tai kuunnellut? Merkitse vastauksesi rastittamalla kaikki sopivat vaihtoehdot." Lähde: Tilastokeskus, Vapaa-aikatutkimus 2017

Miehet seuraavat useammin videoita ja podcasteja, naiset blogeja

Miehet seuraavat internetissä videoita esimerkiksi YouTuben kautta ja kuuntelevat podcasteja useammin kuin naiset. Naiset puolestaan seuraavat selvästi enemmän blogeja ja katsovat jonkin verran enemmän valokuvia kuin miehet.

Ikäryhmittäinen tarkastelu paljastaa internetin käyttötapojen erilaisuuden eri väestöryhmissä. Videoiden katselu on tyypillistä alle 45-vuotiaille, joista lähes kaikki katsovat YouTubea tai muita videoita. Tämän ikäisistä lähes yhtä moni kuuntelee netin kautta musiikkia.

Televisio-ohjelmien ja elokuvien katselu internetissä on tavallisinta 15–35-vuotialla, yhdeksän kymmenestä katsoo. Valokuvien selailu netissä on tavallisinta 15–24-vuotiailla, mutta vähäisempää niin nuorempien kuin vanhempienkin ikäryhmissä.

Innokkaimpia netin sanomalehtisisältöjen lukijoita ovat 25–54-vuotiaat, neljä viidestä lukee. Yli 55-vuotiaat seuraavat internetissä eritoten uutisia, mutta muu internetin mediakäyttö on heillä selvästi keskimääräistä vähäisempää.

Verkkokauppojen, tuotteiden ja palveluiden tutkiminen verkkosivustoilla on tyypillisintä 15–54-vuotiaille, mutta koululaisilla ja vanhemmalla väestöllä tämä on vähäisempää. 

Koululaiset viihtyvät videoiden ja musiikin parissa, eläkeläiset uutissisällöissä

Internetin monipuolinen mediakäyttö on tyypillisintä 1960–1990-luvuilla syntyneelle aikuisväestölle. Koululaisten mediakäyttö painottuu videoiden ja musiikin seuraamiseen, eläkeläisten uutissisältöjen seuraamiseen.

1950-luvulla syntyneet sijoittuvat jonkinlaiseen välimaastoon, jossa osa ikäluokasta seuraa mediaa internetin kautta, mutta merkittävä osa ei näin tee.

Erityisen monipuolista internetin mediakäyttö on ylemmillä toimihenkilöillä, jotka käyttävät internetiä kaikkiin eri tarkoituksiin keskimääräistä suomalaista useammin.

Myös muun työvoimaan kuuluvan väestön (ml. työttömät) internetin mediakäyttö on monipuolista. Opiskelijat käyttävät nettiä muuten monipuolisesti, mutta vain puolet seuraa sen kautta uutisia. Eläkeläisillä käyttö puolestaan painottuu nimenomaan uutisseurantaan.

Miehet jakavat videoita, naiset valokuvia

Sisältöjen ja linkkien jakaminen internetissä on suomalaisille melko tavallista: näin tekee seitsemän kymmenestä 15–74-vuotiaasta, mutta alle 35-vuotiaista jopa yhdeksän kymmenestä.

Sisältöjen ja linkkien jakamisessa 1980-luvulla ja 1990-luvun alkupuolella syntyneet ns. millenniaalit erottuvat diginatiiveina, jotka jakavat kaikkea mediasisältöä netissä keskimääräistä väestöä enemmän. (Taulukko 4.)

Taulukko 4. Sisältöjen ja linkkien jakaminen internetissä 2017, osuus prosentteina
  Kaikki 1)
%
15-19
%
20-24
%
25-34
%
35-44
%
45-54
%
55-64
%
65-74
%
Sisältöjä tai linkkejä 71 89 93 91 82 70 53 38
Valokuvia 52 65 71 68 63 50 37 26
Uutisia 41 46 62 66 57 38 21 13
YouTube- tms. videoita 35 60 62 54 44 29 16 6
Sanomalehtisisältöä 21 15 25 33 30 23 12 6
Verkkokauppojen, tuotteiden tai palvelujen sivuja 20 27 39 35 22 15 9 5
Musiikkia 17 32 30 25 22 16 8 4
Blogikirjoituksia 14 10 17 24 23 14 7 4
Aikakauslehtisisältöä 10 6 16 16 15 9 4 3
Tv-ohjelmia/elokuvia 8 13 17 14 9 6 3 2
Jotain muuta 5 6 5 4 7 5 5 4
Radio-ohjelmia 2 2 4 4 3 2 2 1
Podcasteja 2 3 4 5 3 2 0 ..

1) 15–74-vuotiaat

Tutkimuksessa kysyttiin: "Mitä seuraavista olet viimeksi kuluneiden 6 kuukauden aikana jakanut internetissä? Merkitse vastauksesi rastittamalla kaikki sopivat vaihtoehdot." Lähde: Tilastokeskus, Vapaa-aikatutkimus 2017

Valokuvat, uutiset ja videot ovat tavallisimpia internetissä jaettavia sisältöjä. Uutisia jakavat runsaasti erityisesti nuoret, vaikka eivät koko väestön tarkastelussa erotukaan innokkaimpina uutisten seuraajina.

Yleisesti ottaen miehet jakavat naisia useammin videoita – ja he myös seuraavat videoita enemmän kuin naiset. Naiset puolestaan jakavat miehiä useammin valokuvia. 

Sanomalehtisisältöjä jakaa internetissä viidennes suomalaisista. Eniten jakajia, noin kolmasosa ikäluokasta, on 25–44-vuotiaissa. Aikakauslehtisisältöjen jakaminen on selvästi harvinaisempaa; sitä oli harrastanut kymmenen prosenttia vapaa-aikatutkimuksen vastaajista viimeisen puolen vuoden aikana.

Vaikka videoiden katselu ja musiikin kuuntelu on tavallista erityisesti nuorilla, ei 15–24-vuotiaista videoita jakanut kuitenkaan kuin reilut 60 prosenttia. Musiikkia tuon ikäisistä jakoi alle kolmannes.

Ylemmät toimihenkilöt erottuivat monipuolisina ja innokkaina internetin mediakäyttäjinä. He myös jakavat sisältöjä ja linkkejä selvästi keskimääräistä enemmän.

Työntekijäasemassa olevat jakavat ennen kaikkea valokuvia ja videosisältöjä, mutta keskimääräistä vähemmän luettavaa sisältöä. Myös alemmat toimihenkilöt jakavat keskimääräistä enemmän kaikkia mediasisältöjä, sitä vastoin luettavaa sisältöä selvästi vähemmän kuin ylemmät toimihenkilöt.

Internetin käyttö on jatkuvassa liikkeessä

Tilastokeskuksen kyselytutkimukset tarjoavat tietoa suomalaisten media- ja viestintätekniikan käytöstä. Vuosittain toteutettava väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus mahdollistaa laajemman vertailun muihin Euroopan maihin. Vapaa-aika- ja ajankäyttötutkimusten avulla ilmiöt on puolestaan mahdollista suhteuttaa eri väestöryhmien muuhun toimintaan.

Vapaa-aikatutkimus tarjoaa tietoa ilmiöiden yleisyydestä, mutta lähivuosina toteutettavan ajankäyttötutkimuksen kautta pitäisi piirtyä myös tarkempi kuva siitä, miten, missä ja milloin netissä ollaan – esimerkiksi kuinka paljon nettiä käytetään pää- ja sivutoimintona.

Netin ilmiöiden tutkimuksessa vapaa-aikatutkimuksen heikkous on kuitenkin harva tutkimusväli: ennen vuoden 2017 tiedonkeruuta tutkimus tehtiin vuonna 2002. Tuolloin sosiaalista mediaa ei nykyisessä mielessä ollut olemassa. Harvan tutkimusvälin vuoksi ei ole mahdollista seurata, miten uusi ilmiö, tässä tapauksessa sosiaalisen median käyttö, on vuosikymmenen aikana levinnyt väestössä.

2010-luku on ollut mediamurroksen aikaa. Digitalisaatio ja sosiaalisen median läpimurto ovat haastaneet perinteiset mediayhtiöt ja niiden liiketoimintamallit. Nyt toimialan ulkopuolella kehittyneet jätit, kuten Google ja Facebook, tuntuvat määrittävän kehityksen suuntaa.

On kuitenkin mahdotonta sanoa, miten asiat kehittyvät seuraavan vuosikymmenen aikana. Internet on jatkuvassa liikkeessä, ja tämä haastaa myös kyselytutkimuksen tekijät.     

Rauli Kohvakka on erikoistutkija Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä ja vastuussa väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksesta. Kaisa Saarenmaa on yliaktuaari samassa yksikössä ja vastaa joukkoviestintätilastoista.

Vapaa-aikatutkimuksen tietoja voi tarkastella yksityiskohtaisemmin Tilastokeskuksen tietokantataulukoissa. Tietoja on saatavilla myös joukkoviestintätilaston taulukkopalvelussa 24.5. lähtien.

Lähteet:

Tilastokeskus. Joukkoviestintätilasto.

Tilastokeskus. Joukkoviestintätilaston taulukkopalvelu.

Tilastokeskus. Kulutustutkimukset.

Tilastokeskus. Vapaa-aikatutkimukset.

Tilastokeskus. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
4.7.2019
Miia Huomo

Ulkomaille vuonna 2017 suuntasivat erityisesti sekä 1970-luvulla että 2000-luvulla syntyneet. Kotimaanmatkoja tehtiin myös hieman aikaisempia vuosia enemmän. Kotimaassa alle 45-vuotiaat matkustivat eniten. Matkustamista pitivät tärkeimpänä nuoret ja pääkaupunkiseudulla asuvat. Pääkaupunkiseudulta lähdettiin viettämään aikaa mökille todennäköisemmin kuin muualla Suomessa.

Blogi
29.5.2019
Maija Metsä

Teinin nenä kännykässä, huomio suosikkitubettajansa uusimmassa videopläjäyksessä tai somessa jaetussa maalitykitysvideossa. Varhaisteini lumoutuneena kaverin insta-tarinasta. Liikkuvaa live-tarinaa, niin koukuttavaa. 

Artikkeli
18.4.2019
Timo Ruuskanen

Suomalaisten liikuntatottumuksissa on viimeisen viidentoista vuoden aikana tapahtunut sekä kielteistä että myönteistä kehitystä. Päivittäin liikuntaa harrastavia on entistä vähemmän. Toisaalta täysin liikuntaa harrastamattomia on vähemmän kaikissa ikäryhmissä, kuten esimerkiksi 65 vuotta täyttäneissä.

Artikkeli
9.4.2019
Rauli Kohvakka

Vuoden 2015 eduskuntavaalien alla 12 prosenttia 16–89-vuotiaista haki yhteisöpalveluista tietoa puolueiden ja ehdokkaiden vaaliohjelmista. Suomalaisten suosimat vaalikoneet lisäävät vaalien kiinnostavuutta ja vaikuttavat etenkin nuorten valintoihin.