Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Suomalaisten naispalkansaajien kiire korostuu eurooppalaisessa vertailussa

24.11.2020
Twitterissä: @HannaSutela
Kuva: Shutterstock

Jatkuvassa kiireessä työskentelevät yleisimmin kreikkalaiset ja saksalaiset. Espanjassa ja Ranskassa melkein puolet työllisistä ei koe kiirettä, Suomessa siltä ei välty juuri kukaan.

Vuoden 2019 työvoimatutkimuksen eurooppalainen vertailu piirtää kuvaa suomalaisesta työelämästä, jossa palkansaajilla on keskimääräistä enemmän vaikutusmahdollisuuksia työhönsä ja työajat joustavat poikkeuksellisen paljon, mutta työ myös läikkyy vapaa-ajalle yleisemmin kuin missään muussa EU-maassa.

Entäpä kiire, jonka yleistyminen on noussut selvästi esiin Tilastokeskuksen työolotutkimuksissa? Miten Suomi sijoittuu EU-maiden vertailussa työelämän aikapaineiden suhteen? Tätäkin selvitettiin vuoden 2019 työvoimatutkimuksen lisäosassa.

Kun verrataan EU27-maiden kaikkia työllisiä, kiireessä aina tai usein työskentelevien osuus on Suomessa (40 %) vain hieman korkeampi kuin EU-keskiarvo (36 %). Tässä vertailussa Suomi sijoittuukin aika lailla keskivaiheille, kymmenennelle sijalle.

Jatkuva kiire työssä näyttää yleisimmältä Kreikassa (50 %) ja Saksassa (48 %), missä noin joka toinen työllinen työskentelee kiireessä aina tai usein. Matalimmaksi, noin neljännekseen, vastaava osuus jää Virossa. (Kuvio 1)

Kuvio 1. Kiireessä työskentelyn useus, 15-74-vuotiaat työlliset maittain, %
Kuvio Kiireessä työskentelyn useudesta 15-74-vuotiailla työllisillä maittain. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Eurostat

Toisaalta, jos katsotaan sitä, kuinka moni on kokonaan välttynyt kiireeltä työssään, osuus on pienin Suomessa ja Bulgariassa (7 %) EU-keskiarvon ollessa 22 prosenttia.

Suomessa kiire näyttää toisin sanoen läpäisseen työelämän tasaisemmin kuin useimmissa muissa maissa – juuri kukaan ei ole siltä täysin välttynyt. Espanjassa ja Ranskassa sen sijaan lähemmäs 40 prosenttia työllisistä sanoo, ettei työskentele koskaan kiireessä.

Suomen erityisyys kiireen kokemisessa tulee esiin, kun tuloksia tarkastellaan sukupuolen mukaan. EU27-maissa naisten ja miesten välillä ei ole juurikaan eroa siinä, kuinka usein työskennellään aikapaineen alla. Eroa on pikemminkin niin, että miehillä kiire on hieman yleisempää (37 %) kuin naisille (35 %).  

Suomessa sukupuolten välinen ero kiireen kokemuksessa on kuitenkin selvä ja päinvastainen EU-keskiarvoon verrattuna: naisilla osuus on 46 ja miehillä 34 prosenttia. Toisin sanoen, naisilla kiireessä aina tai useimmiten työskentelevien osuus nousee Suomessa reilusti yli EU27-keskiarvon, kun miehillä se jää hieman keskiarvoa pienemmäksi.

Suomessa kiire vaivaa erityisesti julkisen sektorin ammatteja

Tilastokeskuksen vuoden 2018 työolotutkimuksen mukaan haittaava kiire työssä oli kasvanut naispalkansaajilla hälyttävästi vuosien 2013 ja 2018 välillä. Kiire aiheuttaa haittaa työssä erityisesti naisvaltaisella kuntasektorilla sote-alan ja opetustyön ammateissa.

Tämä näkyy myös Eurostatin luvuissa. Suomessa kiirettä koetaan eniten toimialaluokassa, johon on yhdistetty julkishallinto, maanpuolustus, opetus sekä terveys- ja sosiaalipalvelut. EU-tasolla kyseinen luokka ei sen sijaan juurikaan poikkea keskiarvosta. (Kuvio 2)

Kuvio 2. Työskentelee kiireessä aina tai usein, 15–74-vuotiaat työlliset toimialan mukaan Suomessa ja EU27-maissa keskimäärin, %
Kuvio 15–74-vuotiaiden työllisten osuudesta jotka Työskentelevät kiireessä aina tai usein, toimialan mukaan Suomessa ja EU27-maissa keskimäärin, %. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Eurostat

Ammattiryhmittäisessä tarkastelussa erottuvat ennen kaikkea toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät, palvelu- ja myyntityöntekijät, maataloustyöntekijät sekä muut työntekijät, joiden työ näyttäytyy Suomessa paljon aikapaineisemmalta kuin EU-maissa keskimäärin. Sen sijaan miesvaltaiset ammattiryhmät, rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät sekä prosessi- ja kuljetustyöntekijät näyttävät pääsevän Suomessa tässä suhteessa hieman helpommalla kuin EU-maissa keskimäärin. (Kuvio 3)

Kuvio 3. Työskentelee kiireessä aina tai usein, 15–74-vuotiaat työlliset ammattiryhmän mukaan Suomessa ja EU27-maissa keskimäärin, %
Kuvio 15–74-vuotiaiden työllisten osuudesta jotka Työskentelevät kiireessä aina tai usein, ammattiryhmän mukaan Suomessa ja EU27-maissa keskimäärin, %. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Eurostat

Palkansaajanaisten kiire Suomessa EU:n kärkeä

Suomessa kiireen kokemista kuvaavat luvut eroavat EU-keskiarvosta ennen kaikkea palkansaajien, eivät niinkään yrittäjien osalta. EU27-tasolla palkansaajien (36 %) ja yrittäjien (38 %) välillä on ylipäänsä vain hyvin pieni ero aina tai usein kiireessä työskentelevien osuudessa, ja sekin on niin päin, että yrittäjät kokevat enemmän kiirettä kuin palkansaajat.

Suomessa ammattiaseman mukainen ero on sen sijaan selkeä ja täysin päinvastainen: palkansaajista 41 prosenttia, mutta yrittäjistä 35 prosenttia työskentelee aina tai usein kiireessä. 

Kun tulosten tarkastelun rajaa vain palkansaajiin, sukupuolierot korostuvat entisestään. Suomessa naispalkansaajat jakavat kiireen kokemuksen suhteen kärkisijan Kreikan kanssa.

Kreikassa 50 prosenttia ja Suomessa 48 prosenttia naispalkansaajista kertoo työskentelevänsä kiireessä aina tai usein. Kreikassa tosin 11 prosenttia naispalkansaajista on välttynyt kiireeltä täysin, kun Suomi pitää tässä suhteessa jumbosijaa 5 prosentilla.

Aina tai usein kiireessä työskentelevien naispalkansaajien osuus on EU-maissa keskimäärin 36 prosenttia ja kiireeltä täysin välttyneiden osuus 23 prosenttia. Esimerkiksi Ruotsissa – johon itseämme niin mielellämme vertaamme – 36 prosenttia naispalkansaajista työskentelee aina tai useimmiten kiireessä. 

Miespalkansaajilla kiireessä aina tai usein työskentelevien osuus on Suomessa (34 %) hieman alle EU-keskiarvon (36 %), mutta kuitenkin hieman suurempi kuin vastaava osuus Ruotsissa (31 %).

Ammattien jakautuminen osasyy sukupuolten eroille Suomessa

Kansainvälisesti vertaileviin tutkimustuloksiin on syytä suhtautua terveellä varauksella. Kulttuuriset tekijät, käsitteiden tuttuus ja joskus jopa käännöksiin liittyvät seikat voivat vaikuttaa maiden välisiin eroihin vastauksissa.

Vuoden 2019 työvoimatutkimuksen työaikoja ja työjärjestelyjä koskevan lisäosan tulosten vertailu tuo kuitenkin esiin suomalaisen työelämän erityispiirteitä johdonmukaisesti. Yksi silmiinpistävimmistä piirteistä on se, että työolot – ainakin työn eri osatekijöihin vaikuttamisen ja kiireen kokemisen osalta – näyttävät jakautuneen sukupuolen mukaan meillä voimakkaammin kuin EU-maissa keskimäärin.

Tämän ei sinänsä pitäisi yllättää, ovathan työmarkkinat ylipäänsäkin Suomessa voimakkaasti jakautuneet sukupuolen mukaan muun muassa ammattirakenteen osalta. Lisäksi kiire näyttää meillä olevan EU-keskiarvoon verrattuna yleisempää naisvaltaisen julkisen sektorin ja sote-alan töissä, mutta vähäisempää miesvaltaisilla rakentamisen ja teollisuuden toimialoilla, mikä korostaa sukupuolten välistä eroa.

Työllisyydestä puhuttaessa Suomea verrataan mielellään Ruotsiin. Yhteiskunnissamme onkin paljon samaa, ainakin jos niitä vertailukohdaksi otetaan Keski- tai Etelä-Euroopan maat.

Mielenkiintoista kuitenkin on, että vaikka myös Ruotsissa ammatillinen sukupuolen mukainen segregaatio on voimakasta, ero miesten ja naisten välillä jatkuvan kiireen kokemisessa on siellä huomattavasti kapeampi kuin Suomessa.

Ylipäänsä, kun Suomessa naispalkansaajien kiireen kokemus yltää eurooppalaisessa vertailussa kärkeen, Ruotsissa tilanne vastaa EU-maiden keskiarvoa. Suomalais- ja ruotsalaismiehillä taso on hieman alle EU-keskiarvon.

Naisten osa-aikatyön yleisyys Ruotsissa tuskin yksin selittää ruotsalaisnaisten vähäisempää kiireen kokemusta suomalaisiin verrattuna. Kun Tilastokeskuksen vuoden 2013 työolotutkimuksessa osittaiseen hoitovapaaseen oikeutetuilta ja siitä myös kiinnostuneilta palkansaajavanhemmilta kysyttiin, miksi he eivät olleet lyhentäneet työaikaansa, erityisesti ylemmät toimihenkilöäidit kokivat sen merkitsevän saman työmäärän tekemistä vähemmässä ajassa ja pienemmällä palkalla (Sutela & Lehto 2014). Toisin sanoen osa-aikatyön ei koettu ainakaan Suomessa vähentävän kiirettä, pikemminkin päinvastoin.    

Avoimeksi kysymykseksi jää, mitkä erot työkulttuurissa, työn organisoinnissa tai resurssien riittävyydessä työpaikoilla mahtavat olla Suomen ja Ruotsin välisen eron takana.

Voi myös kysyä, missä määrin naispalkansaajille paineisemmalta näyttävä työelämä Suomessa on yhteydessä siihen, että meillä naiset lykkäävät perhevapailta työhön paluutaan – edes osa-aikaisesti – pidemmälle kuin ruotsalaisnaiset.

 

Kirjoittaja on erikoistutkija Tilasto­keskuksen yhteiskuntatilastoissa.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Lue samasta aiheesta:

Blogi
18.2.2021
Pertti Taskinen

Lisäsikö etätyöhön siirtyminen työtunteja korona­vuonna? Yksiselitteisen vastauksen sijaan on pyrittävä tunnistamaan ryhmiä, jotka siirtyivät etätöihin, ja myös katsottava, kuinka paljon keskimääräinen tehty viikkotyö­tuntimäärä muuttui.

Artikkeli
4.2.2021
Pertti Taskinen

Työttömyyden lisäksi koronakriisi on pahentanut piilotyöttömien, enemmän työtunteja haluavien osa-aikaisten ja muidenkin työtä etsivien tilannetta. Työn puutteesta kärsivien EU-maiden kärkipäähän ovat heti suurtyöttömyys­maiden jälkeen nousseet Suomi ja Ruotsi.  

tk-icons