Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Talouskasvu tarkentuu – kasvu onkin odotetun mukaista

12.7.2018

Kansantalouden tilin­pidon uusin tieto vuoden 2017 brutto­kansantuotteen kasvusta, hintojen nousun vaikutus poistettuna, on 2,8 prosenttia. Maalis­kuun puoli­välissä sen kerrottiin olleen 2,6 prosenttia, joten tarkentuminen on hyvin pieni.

Tuo pieni ero tarkoittaa rahassa 321 miljoonaa euroa. Yksittäiselle isollekin yritykselle se on merkittävä summa jalostus­arvoon, mutta koko talouden 216 000 miljoonassa eurossa se ei muuta kuvaa kehityksestä.

Ja tuon laskentaan on käytetty parin kuukauden aikana kymmenien ihmisten työ­panos; tehtiinköhän koko homma aivan turhaan…

No, tiedot toki yksityis­kohtaistuivat huomattavasti. Nyt tiedetään esimerkiksi toimi­alojen tuotannon ja investointien kehityksestä alku­vuotta tarkemmin ja yksityis­kohtaisemmalla tasolla. Kansan­talouden tilin­pidon sisältöä onkin joskus verrattu sipuliin: aina löytyy uusi kerros tutkittavaksi.

Noita kerroksia voisi kuoria esiin esi­merkiksi teollisuudesta. Paperi­teollisuudessa arvon­lisäys oli seitsemän prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Toimi­alan tuotteiden hinnat pysyivät lähes ennallaan, mutta tuotannossa käytettävien panosten hinnat nousivat kolme prosenttia.  

Paperiteollisuudessa välituote­käytön panokset ovat kolme neljännestä suhteessa liike­vaihtoon, eli niillä on merkittävä vaikutus arvon­lisäyksen kehitykseen. Ja liike­vaihdon ja panosten erotuksena laskettava arvon­lisäyksen volyymi (hintojen muutos poistettuna) kasvaa neljä­toista prosenttia. Tämä kaikki saatiin aikaan suunnilleen entisellä työntekijä­määrällä ja palkoilla.

Investoinneista löytyy myös paljon mielen­kiintoisia yksityis­kohtia. Tutkimus- ja kehittämis­toimintaan käytetyt eurot ovat vähentyneet joka vuosi vuoden 2008 jälkeen.

Yritykset käyttivät rahaa t&k-toimintaan viime vuonna 3,4 miljardia euroa. Se on kaksi miljardia vähemmän kuin vuonna 2008. Koneisiin, laitteisiin ja kuljetus­välineisiin yritykset investoivat viime vuonna vajaat kymmenen miljardia ja saman määrän yritykset käyttivät rakennus­investointeihin. Toivottavasti noita laitteita osataan myös tulevaisuudessa käyttää fiksusti.

Vaikka koko talouden tasolla tarkentuminen jäi kolmeen­sataan miljoonaan euroon, niin yksityis­kohtaisemmilla tasoilla tapahtui paljon muutoksia.

Talousoppien mukaan tarjonnan ja kysynnän tulisi olla yhtä suuria taloudessa. Näin ei kuitenkaan ennakko­tiedoissa ole erilaisten tilastoissa olevien puutteiden takia. Tuo tarjonnan ja kysynnän ero, tilastollinen ero, oli maalis­kuussa noin kaksi miljardia euroa (kysyntää oli liikaa). Nyt se on saatu puristettua seitsemään sataan miljoonaan. Eipä tuo laskenta ole sittenkään mennyt hukkaan, tietojen laatu on noussut yksityis­kohtaisuuden lisäksi!

Ai niin – tiedot eivät ole vielä lopullisia. Tilastollisen eron perusteella brutto­kansantuote saattaa nousta vielä 0,3 prosentti­yksikköä, tai sitten vienti, investoinnit tai kulutus ovat vieläkin liian suuria. Tuon kun tietäisi.

 

Kirjoittaja työskentelee tilin­pidon yhteen­vetäjänä Tilasto­keskuksen kansan­talouden tilin­pitoa laativassa yksikössä.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
2.5.2023
Tapio Kuusisto

Talouden keskeiset mittarit näyttävät isoja ja risti­riitaisiltakin vaikuttavia muutoksia. Tilastojen päälinja lienee oikea, mutta lukuihin voi laskennan tarkentuessa tulla revisioitakin, kun talouden rakenteessa on tapahtunut muutoksia. Tarkentumisten suuntaa ei pysty ennakoimaan, se vaihtelee eri vuosien välillä.  

Blogi
1.12.2022
Markus Korhonen, Anna Mustonen

Ensi vuoden alussa toimintansa aloittavat hyvinvointialueet tuovat paitsi muutoksia kansantalouden tilinpidon tilastojulkaisuihin myös epävarmuutta muutosvaiheen tilastotietoihin. Ensimmäisen kerran uutta sektoriluokitusta käytetään kesäkuussa 2023 julkaistavassa Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain -tilastossa.

Artikkeli
16.9.2022
Tapio Kuusisto, Ulla Virtanen

Talouskasvu jatkui vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla, mutta nousevat hinnat ja kotitalouksien heikkenevä tilanne ennakoivat muutosta. Neljännesvuositilinpidon volyymitiedot osoittavat kaupan volyymin kääntyneen laskuun, ja ainoastaan hintojen nousu on kasvattanut teollisuuden uusien tilausten arvoa kuluvana vuonna.

Blogi
23.3.2022
Tuomas Rothovius

YK:n uusi suositus kansantalouden tilinpito­järjestelmäksi valmistuu vuosikymmenen puolivälissä. Tavoitteena on kuvata paremmin yhteiskuntia muuttavia ilmiöitä kuten hyvinvointi ja kestävä kehitys, globalisaatio, digitalisaatio ja sen yhteydessä esimerkiksi krypto-varojen käsittely.

tk-icons