Talouden keskeiset mittarit näyttävät isoja ja ristiriitaisiltakin vaikuttavia muutoksia. Tilastojen päälinja lienee oikea, mutta lukuihin voi laskennan tarkentuessa tulla revisioitakin, kun talouden rakenteessa on tapahtunut muutoksia. Tarkentumisten suuntaa ei pysty ennakoimaan, se vaihtelee eri vuosien välillä.
Kotitalouksien kulutusmenot – totta vai tarua?
Kotitalouksien kulutusmenoja on laskettu kansantalouden tilinpidossa jo pitkään kulutusmenoluokituksen 5-numerotasolla,[i] mutta tähän asti tiedot on julkaistu karkeammalla tasolla, koska laskentatason luokitus on historiallisista syistä poikennut kuluttajahintaindeksin (KHI) käyttämästä versiosta.
Nyt kansantalouden tilinpidossakin siirryttiin – ainakin pääsääntöisesti – käyttämään 5-numerotasolle asti EU-harmonisoitua versiota kulutusmenoluokituksesta. Pitkällisen pohdinnan tuloksena päätimme myös julkaista luvut laskentatarkkuudella eli tarkimmalla käytettävissä olevalla tasolla.
Hyvä puoli tässä on se, että tiedot ovat nyt vapaasti ja tasapuolisesti kaikkien saatavilla. Lisäksi kun useampi silmäpari niitä katsoo ja tutkii, myös omituisuudet löytynevät helpommin – melkoisen varmasti luvuissa on sellaisia. Kyseessä ei siis suinkaan ole mikään absoluuttinen totuus, vaan paras arviomme eri lähteiden ja menetelmien perusteella laskettuna.
Huono puoli on sitten se, että lukuja kuitenkin helposti pidetään totena, ja niistä vedetään sitten kovin kummallisia johtopäätöksiä. Tosiasia on, että mitä tarkemmalle tasolle mennään, sitä enemmän luvuissa on epävarmuutta.
Sanoisin, että aika suurella varmuudella kokonaistaso on varsin lähellä oikeaa, ja vielä 2-numerotasollakin eli 12 pääluokan mukaan katsottuna suhteet ovat kohtuullisen oikein. Itselleni ei tulisi kuitenkaan mieleenikään väittää, että kotitaloudet yhteensä ovat käyttäneet vaikkapa yksityisajoneuvojen voiteluaineisiin juuri tuon verran rahaa kuin laskelmaan on merkitty.
Ja kyllä, julkaisemme nyt myös Tilastokeskuksen arviot siitä, kuinka paljon kotitaloudet käyttävät rahaa huumeisiin ja prostituutioon. Nuo luvut – jos mitkä – ovat todellakin arvioita, mutta olemme parhaamme mukaan yhdistäneet tietoa eri lähteistä ja tehneet niiden pohjalta laskelmia.
Näistä luvuista suurimmaksi osaksi vastaavana laskijana en haluaisi kuulla tai lukea jotain yksittäistä lukua varmana tietona vain koska Tilastokeskus on julkaissut sen, vaan arvostaisin vaikkapa muotoilua ”Tilastokeskuksen arvion mukaan”.
Tarkimman tason lukuihin kannattaa siis suhtautua kriittisesti ja varauksella. Lopullista totuutta ne tuskin ovat, mutta eivät pelkkää taruakaan. Siellä ne ovat, vapaasti tutkittavissanne, olkaa hyvä!
Kirjoittaja on suunnittelija Tilastokeskuksen talous- ja ympäristötilastot -yksikössä.
[i] Kansainvälisesti sovittu luokitus, nimeltään Classification of Individual Consumption According to Purpose (COICOP), suomeksi yksilöllisen kulutuksen käyttötarkoituksen mukainen luokitus. Luokituksen 5-numerotasolle asti EU:ssa harmonisoitua versiota kutsutaan nimellä ECOICOP.
Lue samasta aiheesta:
Ensi vuoden alussa toimintansa aloittavat hyvinvointialueet tuovat paitsi muutoksia kansantalouden tilinpidon tilastojulkaisuihin myös epävarmuutta muutosvaiheen tilastotietoihin. Ensimmäisen kerran uutta sektoriluokitusta käytetään kesäkuussa 2023 julkaistavassa Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain -tilastossa.
Eurostat on julkaissut tulojen jakautumisesta hieman pidempää aikasarjaa vuosilta 2016–2019 aiempien, vuotta 2015 koskeneiden kokeellisten mikro- ja makrotietoja yhdistävien lukujen jatkoksi. Tilastokeskus kokeilee monin tavoin haasteellisten laskelmien laatimista Suomen osalta syksyllä 2022.
Lapsiperheiden ja ilman lapsia asuvien pariskuntien kulutusmenojen rakenne on yllättävän samankaltainen ja painottuu asumiseen, energiaan, liikkumiseen ja elintarvikkeisiin. Kulutuksen luonne kuitenkin vaihtelee perheen taloudellisen tilanteen ja olosuhteiden mukaan: välttämättömyydet korostuvat pienituloisilla ja liikkumavara muun kulutuksen suhteen jää pieneksi. Kaikkia lapsiperheitä yhdistää uuden viestintätekniikan verraten nopea omaksuminen.
YK:n uusi suositus kansantalouden tilinpitojärjestelmäksi valmistuu vuosikymmenen puolivälissä. Tavoitteena on kuvata paremmin yhteiskuntia muuttavia ilmiöitä kuten hyvinvointi ja kestävä kehitys, globalisaatio, digitalisaatio ja sen yhteydessä esimerkiksi krypto-varojen käsittely.
Kansantalouden tilinpito ei ota kantaa siihen, onko jokin tuotanto hyödyllistä tai aiheuttaako se suoranaista haittaa. Ekosysteemit ja luontoarvot pitää saada mukaan kansantalouden tilinpidon rinnalle kokonaisuutta täydentämään, mutta se ei ole helppoa.
Finnveran vientitakuut ja erityistakaukset esitetään jatkossa valtion takauskannan sijaan erillisessä, lakisääteisille takauksille varatussa kohdassa julkisyhteisöjen vastuiden julkaisussa. Muutoksen myötä Suomen valtion takausten vertailtavuus muihin EU-maihin paranee.
Tilastokeskus on valmistellut uudesta sektoriluokituksesta luonnoksen, jossa hyvinvointialueet tullaan luokittelemaan paikallishallintosektorille. Helsingin kaupungin sote-toiminta luokitellaan jatkossakin kuntasektorille.