Kirjoitin elokuussa 2016 blogikirjoituksen tuotannon suhdannekuvaajan ylöspäin suuntautuvista revisioista. Nämä liittyivät erityisesti talouden suunnan käännökseen ja siihen, että pienet yritykset selvisivät taantumasta paremmin kuin suuret vientiyritykset.
Suuryritystiedustelun pohjalta muodostetut indikaattorit ja sitä kautta suhdannetiedot kokonaisuudessaan antoivat tällöin taloudesta liian negatiivisen kuvan. Keskustelu tarkentumisesta ja sen etumerkistä on jatkunut, joten avaan seuraavaksi syitä viimeaikaisiin revisioihin.
Ero suurten yritysten ja koko maan liikevaihdon välillä näyttää nyt hävinneen (kuvio 1), joten ainakaan vuoden 2017 ensimmäisen kahden kvartaalin aikana tämä ilmiö ei ole luonut revisiota lukuihin.
Lähde: Tilastokeskus, liikevaihtokuvaajat/asiakaskohtainen suhdannepalvelu
Tuotannon suhdannekuvaajan luvut ovat tarkentuneet nyt myös alaspäin. Tosin ensimmäisen kvartaalin täsmäyttäminen neljännesvuositilinpitoon kesäkuussa ja alkuvuoden täsmäytys syyskuussa nostivat suhdannekuvaajan tasoa molemmilla kerroilla. Tuotannon suhdannekuvaajan aikasarjat ovat tarkentuneet nyt siis välillä voimakkaastikin ylöspäin, mutta syy ja frekvenssi ovat vaihtuneet.
Yksityisen sektorin arvonlisäys estimoidaan tuotannon suhdannekuvaajassa liikevaihtotietojen avulla. Liikevaihtokuvaajista painavin on palveluiden liikevaihtokuvaaja, sillä palvelut muodostavat Suomen kansantaloudesta noin 70 prosenttia. Kyseisessä kuvaajassa keskimääräinen revisio on kuitenkin yli prosentin ja useimmiten ylöspäin aineiston kertymiseen liittyvistä syistä. Tämä revisio näkyy suoraan suhdannekuvaajassa.
Tilastokeskuksessa on meneillään liikevaihtokuvaajien revisioiden pienentämiseen ja osittaiseen nopeuttamiseen keskittyvä projektikokonaisuus. Liikevaihtokuvaajissa käytettäisiin apuna aiemmasta poiketen myös arima- ja faktorimallinnusta.
Tulokset vaikuttavat lupaavilta, ja lähitulevaisuudessa tuotannon suhdannekuvaajan aineistona voidaan mahdollisesti käyttää näitä uusilla menetelmillä muodostettuja kuvaajia ainakin palveluiden osalta. Tällöin suhdannekuvaajan revisoituminen näillä näkymin pienenisi.
Tällä hetkellä suhdannekuvaajan keskimääräiset revisiot jäävät prosenttiyksikön – maagisen rajan – alapuolelle, mutta paine revisioiden pienentämiseen on kova.
Julkisen sektorin osalta kuluvana vuonna päänvaivaa aiheutti lomarahojen leikkaus. Tämä toi mukanaan muutoksia muun muassa ansiotasoindeksiin ja palkkasummakuvaajiin. Leikkaus laski julkisen sektorin palkkasummia, joiden avulla muodostetaan julkisen sektorin arvonlisäys. Muutoksen vaikutus on saatu eliminoitua julkisen sektorin tuotantoluvuista. Vaikka palkat ovat laskeneet, niin tuotanto ei.
Suhdannekuvaajan osalta vaikeimmat yksittäiset erät laskennan kannalta ovat rakentaminen ja rahoitus, joista lähdeaineistoja ei ole saatavilla laskettavilta kuukausilta. Rakentamisen osuus bkt:stä on tällä hetkellä noin 7 ja rahoituksen noin 2,5 prosenttia. Näitä eriä ei julkaista erikseen, mutta rakentaminen muodostaa teollisuuden kanssa jalostuksen toimialan, ja rahoituksen estimaatti näkyy palvelusektorin kehityksessä.
Tietojen ekstrapolointi laskettaville kuukausille muodostuu haastavaksi erityisesti silloin, kun sarjoissa tapahtuu normaalia suurempaa kehitystä – suuntaan tai toiseen – kuten nyt rakentamisen toimialalla. Täsmäyttäminen neljännesvuositilinpitoon paljastaa vasta, onko ekstrapolointi lähtenyt viemään sarjaa oikeaan suuntaan.
Vuoden 2017 toinen kvartaali tuli ennen syyskuun täsmäytystä suuresti aliarvioitua juuri rakentamisen estimaatin epäonnistuessa.
Tuotannon suhdannekuvaajan revisoituminen onkin monien asioiden summa eivätkä revisioiden syyt useinkaan pysy samoina. Nopeana tilastona ja nopeimpana koko kansantaloutta kuvaavana tilastona suhdannekuvaaja on se, joka saa aina ensimmäisenä pähkäillä uusien ongelmien ja ilmiöiden kanssa.
Suhdannekuvaajan avulla lasketaan myös ensimmäinen arvio kunkin kvartaalin bruttokansantuotteen kehityksestä (kuvio 2).
Lähde: Tilastokeskus, tuotannon kuukausikuvaaja
Indikaattoripohjaisesta laskennasta päästään eroon ensimmäisen vuositilinpidon julkistuksen yhteydessä 6,5 kuukautta vuoden päättymisen jälkeen. Lopullinen tieto kunkin vuoden arvonlisän ja bruttokansantuotteen kehityksestä ilmestyy noin 24 kuukauden viiveellä.
Lamasta puhuttaessa olisi hyvä huomioida talouden muitakin mittareita kuin bkt, kirjoittaa kokenut kansantulolaskija. Esimerkiksi työttömyys ja kotitalouksien reaalitulot ovat merkittäviä kansalaisten kannalta, konkurssit ja rahoituslaitosten luottotappiot yritysten osalta.
Koronapandemian vaikutus bruttokansantuotteeseen voi kriisin pitkittyessä muodostua pahemmaksi kuin lamojen ja jopa käymiemme sotien aikoina. Naapurimme on aina kulkenut omaa tietään ja pienemmin kolhuin.
Suomen talous ja yritystoiminta lähti koronakriisin pyörteisiin valmiiksi epävarmasta tilanteesta, kertovat tuoreimmat suhdannetilastot.
Kun 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä talouskasvun veturina oli sähkö- ja elektroniikkateollisuusvetoinen vienti, on 2010-luvulla kasvua ylläpitänyt kotimarkkinakysyntä.
Antaako kansantalouden tilinpito julkisen sektorin työlle sen ansaitseman arvon? Antaako se väärän arvon välistävetäjille, jotka vain kuppaavat toisten synnyttämää arvoa? Mariana Mazzucato ja ansioristi ajavat bloggaajan isojen kysymysten äärelle.
Työsopimusneuvottelut ovat taas käynnissä, ja niitä avitetaan paikoitellen myös lakoilla ja työsuluilla. Monenlaisia talousvaikutuksia näkyy lasketun lakkojen aiheuttamista taloudellisista menetyksistä, mutta mikä niistä on oikea?
Tilinpidon aikasarjakorjausten johdosta Suomen bruttokansantuotteen taso nousi vuosina 2010–2018 noin 1–2 miljardia per vuosi. Suomen talouden kokonaiskuva säilyi silti ennallaan.
Miten yhteiskuntamme kehittyy, jos näkökulmana on digitaalinen talous, biotalous, terveys, kulttuuri, turismi, kotityö tai luonnonvarat? Bruttokansantuotetta täydentävät ja tarkentavat taulukot tarjoavat päätöksentekijöiden käyttöön systemaattisia ja kansainvälisesti jaettuja mittareita.
Kommentit