Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Kansantalouden tilinpidon aikasarja päivittyi ja bkt:n taso nousi – muuttuiko talouden kuva?

20.9.2019
Twitterissä: @kuusisto_tapio
Kuva: Risto Wuolle

Bruttokansantuotteen taso nousi vuosina 2010–2018 noin 1–2 miljardia per vuosi, kun kansantalouden tilinpidon päivittyneet aikasarjatiedot julkaistiin 20.9. Myös vanhempien vuosien tietoja päivitettiin. Bruttokansantuote eli tavaroiden ja palveluiden tuotannossa aikaansaatu arvonlisäys oli 234 miljardia euroa vuonna 2018.

Aikasarjakorjattuihin tietoihin on lisätty muun muassa rahoitukseen ja vakuutukseen sekä harmaaseen ja laittomaan talouteen liittyviä eriä. Aikasarjakorjauksia tehdään EU-maissa säännöllisesti viiden vuoden välein, jotta tilinpito pysyy ajantasaisena ja kansainvälisesti vertailukelpoisena.

Tehdyt muutokset nostavat arvonlisäyksen tasoa erityisesti 2010-luvulla, mutta tällä ei ollut suurta vaikutusta bruttokansantuotteen volyymin muutokseen. Jos sekä laskentavuosi että vertailuvuosi tarkentuvat yhtä paljon, muutosprosentti pysyy vakaana.

Kuviossa 1 verrataan Suomen talouden kasvutahtia Ruotsin talouskehitykseen.

Kuvio 1. Bkt:n volyymin kehitys Suomessa ja Ruotsissa vuosina 2006–2018 (ketjutettu VOL-indeksi 2010=100)
Kuvio 1. Bkt:n volyymin kehitys Suomessa ja Ruotsissa vuosina 2006–2018 (ketjutettu VOL-indeksi 2010=100)
Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus ja Eurostat

Vuonna 2018 bkt:n volyymi nousi viimein finanssikriisiä edeltävää tasoa korkeammalle. Kasvu on kuitenkin ollut selvästi Ruotsia hitaampaa. Aikasarjakorjaus ei muuttanut asetelmaa.

Kansainvälisissä vertailuissa yleisesti käytetty kansantalouden mittari, bkt asukasta kohti, tarjoaa toisen näkökulman Suomen ja Ruotsin kansantuotteiden vertailuun.

Kuvio 2. Bkt asukasta kohti Suomessa ja Ruotsissa vuosina 2006–2018 (ketjutettu VOL-indeksi 2010=100)
Kuvio 2. Bkt asukasta kohti Suomessa ja Ruotsissa vuosina 2006–2018 (ketjutettu VOL-indeksi 2010=100)
Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus ja Eurostat

Bkt:n nopea kasvu Ruotsissa perustuu osittain työikäisen väestön kasvuun. Henkeä kohti lasketulla bkt:lla mitaten Ruotsin talouskasvu on ollut maltillisempaa kuin mitä bkt:n volyymin kasvukäyrä osoittaa. Bkt:n volyymi on kasvanut Ruotsissa 19 prosenttiyksikköä vuodesta 2010 vuoteen 2018, siinä missä bkt henkeä kohti (volyymi-indeksi 2010=100) on vastaavalla ajanjaksolla kasvanut 9 prosenttiyksikköä.

Suomessa bkt:n volyymi on kasvanut 8 prosenttiyksikköä ja bkt henkeä kohti 5 prosenttiyksikköä. Suomen talouskehitykseen vaikuttaa väestön vanheneminen; eläkeläisten määrä on kasvanut voimakkaasti eli väestön kasvu on painottunut työikäisen väestön ulkopuolelle.

Bruttokansantuotetta kritisoidaan, koska se ei kuvaa hyvinvointia vaan talouskasvua. Käyttämällä muita kansantalouden tilinpidosta löytyviä mittareita voidaan kokonaiskuvaa ainakin taloudellisesta hyvinvoinnista täydentää. Aikasarjakorjauksen myötä myös nämä muut tilinpidon luvut – kuten nettokansantulo ja kotitalouksien säästämisaste – päivittyivät.

Kotitaloudet ovat keskeisessä roolissa, jos talouskasvun sijaan halutaan kuvata laajempaa hyvinvoinnin kehitystä. Tähän pyrkii myös ”Beyond GDP initiative”. Euroopan komission tavoitteena on kehittää indikaattoreita, jotka ovat bkt:n tavoin selkeitä, mutta huomioivat paremmin ympäristö- ja sosiaalinäkökulmat.

Aikasarjakorjaus parantaa laajan tilinpidon lukujen yhteensopivuutta. Olemme yhtenäistäneet vuokrien käsittelyä ympäristötilinpidon kanssa, kun asumisen välituotekäyttöön ja tuotokseen sisältyvä energian kulutus on siirretty kotitalouksien kulutusmenoksi. Lisäksi kansantalouden tilinpidon ja maksutaseen aikasarjaa on yhtenäistetty. Nämä muutokset parantavat lukujen käytettävyyttä.

Aikasarjan päivittyminen ei muuttanut kokonaiskuvaa Suomen taloudesta. Aikasarjakorjauksia kuitenkin tarvitaan myös tulevaisuudessa, jotta tilastolla pystytään kuvaamaan ajantasaisesti talouttamme osana muuttuvaa yhteiskuntaa.

Tapio Kuusisto työskentelee kansantalouden tilinpidon parissa Tilastokeskuksessa.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
17.10.2023
Harri Kananoja, Martti Korhonen, Tapio Kuusisto, Kristiina Nieminen, Katri Soinne

Viime vuosien inflaatio, korkojen nousu ja asuntomarkkinoiden myllerrys ovat koetelleet erilaisia kotitalouksia kovin eri tavoin. Tiukimmilla ovat olleet perheet, joilla on mittava vaihtuvakorkoinen asuntolaina ja huomattavat välttämättömät kulut. Tilastokeskuksen asiantuntijat kurkistavat kolmen esimerkkiperheen elämään.

Blogi
18.9.2023
Reetta Karinluoma, Nata Kivari, Tapio Kuusisto

Suomen talouden kokonaiskuva on kaksijakoinen. Rakentamisen ja teollisuuden hiipuminen ja korkojen nousu synkentävät näkymiä. Valoa luovat energiainvestoinnit ja edelleen hyvä työllisyys­tilanne. Kotitalouksien velkaantumisaste on kääntynyt laskuun.

Blogi
2.5.2023
Tapio Kuusisto

Talouden keskeiset mittarit näyttävät isoja ja risti­riitaisiltakin vaikuttavia muutoksia. Tilastojen päälinja lienee oikea, mutta lukuihin voi laskennan tarkentuessa tulla revisioitakin, kun talouden rakenteessa on tapahtunut muutoksia. Tarkentumisten suuntaa ei pysty ennakoimaan, se vaihtelee eri vuosien välillä.  

Blogi
13.1.2023
Jukka Hoffren

Bkt-mittarin perinteinen näkökulma edistymiseen ei riitä, kun pyrkimyksenä on vastata aikamme monimutkaisiin ja globaaleihin ongelmiin. YK:n suunnitelmissa onkin laajempi seuranta- ja tarkastelukehikko sekä enintään 10–20 uutta ohjausindikaattoria.

Artikkeli
20.12.2022
Tuomas Kaariaho, Heidi Pirtonen

Suomen siirtymä kohti kiertotaloutta edistyy mutta hitaasti, kertoo kiertotalousindikaattorien tarjoamiin tietoihin perustuva katsaus. Kotimainen materiaalien kulutus on silti Suomessa yhä korkeampi kuin 2010-luvulla, kierrätysasteemme on alle EU-keskiarvon ja materiaalien kiertotalousasteen kehitys matelee. Toisaalta yritystasolla kehitys on ollut myönteinen, ja esimerkiksi ekoinnovaatioiden määrässä Suomi on Euroopan huippua.

Blogi
1.12.2022
Markus Korhonen, Anna Mustonen

Ensi vuoden alussa toimintansa aloittavat hyvinvointialueet tuovat paitsi muutoksia kansantalouden tilinpidon tilastojulkaisuihin myös epävarmuutta muutosvaiheen tilastotietoihin. Ensimmäisen kerran uutta sektoriluokitusta käytetään kesäkuussa 2023 julkaistavassa Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain -tilastossa.

tk-icons