tk-icons
Sivuston näkymät

Tieto bkt:stä tarkentuu – mutta miksi?

24.10.2018

Vastaus on yksinkertainen: tiedonkäyttäjien tarpeet.

Tähän voisikin jo lopettaa tämän blogin, mutta ehkä joitain perusteluita on hyvä tuoda esiin. Lopullinen tieto bruttokansantuotteesta saadaan noin kahden vuoden kuluttua kuvattavan vuoden päättymisestä. Eli tämän vuoden bkt on selvillä loppuvuodesta 2020. Vasta tällöin kaikki tarvittava lähteinä käytettävä tieto on saatavissa.

Riittäisikö sinulle tieto talouden kehityksestä edellä kerrotulla aikataululla?

Joillekin käyttäjille tämä on riittävä aikataulu, sillä lopullisista tiedoista saadaan tuoteryhmittäisiä tietoja tuotannosta ja sen eri käyttökohteista. Talouden rakennetutkijat käyttävät näitä tietoja.

Joihinkin käyttötarpeisiin kaksi vuotta on liian pitkä aika. Sen vuoksi bkt joudutaan laskemaan jo ennen kuin kaikki tarvittavat tiedot lopullisiin tietoihin ovat saatavissa. Laadintaan käytetään kaikki kulloinkin saatavissa olevat tiedot. Samaa vuotta koskevia tietoja julkaistaan uudestaan täydentäen aina uusimmat tiedot mukaan. Ensimmäiset tällaiset tiedot julkaistaan noin puolen vuoden viiveellä ja tarkentuneet tiedot noin vuoden viiveellä.

Nämä julkistukset eivät sisällä tuoteryhmäkohtaisia tietoja. Sen sijaan näistä julkistustiedoista saadaan sektori- ja toimialakohtaisia tietoja bruttokansantuotteen kehityksestä. Tarkkuustaso on karkeampi siinäkin mielessä, että talouden kysyntä ei täsmälleen vastaa tarjontaa. Talousteorian mukaanhan näin pitäisi olla. Tilastossa näytetään ns. tilastollinen ero, jota myöhemmin julkaistavissa lopullisissa tiedoissa ei enää ole. Moneen käyttötarkoitukseen tämä on kuitenkin riittävä tarkkuustaso.

Puolen vuoden viive tilaston julkaisussa on jo melko lyhyt aika. Tavalliselle kadun tallaajalle se riittäneekin hyvin. Mutta jotkut käyttäjäryhmät tarvitsevat vieläkin nopeampaa tietoa. Esimerkiksi talousennusteiden laatijat toivovat nopeampaa tietoa talouden menneestä kehityksestä ennustaakseen tulevaa.

Näiden käyttäjien tarpeisiin laaditaan ensimmäinen vuosiennakko bruttokansantuotteen kehityksestä kahden kuukauden viiveellä vuoden päättymisestä. Tietosisältö on huomattavasti karkeammalla tasolla kuin myöhemmin julkaistavat tiedot, sillä tarvittavia lähdetietoja ei vielä ole olemassa tarkempien tietojen laskemiseen.

Vikkelimpiä tiedonkäyttäjiä kiinnostaa myös kuluvan vuoden kehitys. Niinpä bruttokansantuotteesta julkaistaan tietoja myös vuosineljänneksittäin kahden kuukauden viiveellä vuosineljänneksen päättymisestä. Ja vielä nopeampaan tarpeeseen on kuukausittainen tuotannon suhdannekuvaaja, jolla pyritään tunnistamaan etenkin talouden käännepisteitä. Tämä tieto on saatavissa noin puolentoista kuukauden viiveellä.

 

Taulukko 1. Bruttokansantuotteen vuoden 2014 volyymin muutos eri julkistuksissa (kuukausi/vuosi)
  3/2015 7/2015 1/2016 7/2016 1/2017
Bkt volyymin muutos-% –0,1 –0,4 –0,7 –0,7 –0,6

Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus.

Euroopan tasolla on myös kaikkia jäsenmaita koskeva asetus, joka määrittelee, missä ajassa ja millaisella tarkkuudella bkt-tietoja tulee toimittaa EU:n käyttöön. Nuo vaatimukset toki täytämme, mutta tutkimme parhaillaan, miten voisimme paremmin julkaista tilinpidon kokonaisuuksia ottaen huomioon EU-vaatimusten ohessa myös kansallisten käyttäjiemme tietotarpeet.

Bruttokansantuotteesta kertovien tietojen laadinta onkin tasapainoilua tietojen tarkkuuden ja nopeuden välillä. Yleiskuva talouden kehityksestä saadaan nopeasti, mutta tarkkoja tietoja joudutaan odottamaan.

Kirjoittaja työskentelee kehittämispäällikkönä Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpitoa laativassa yksikössä.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
28.5.2020
Tuomas Rothovius

Lamasta puhuttaessa olisi hyvä huomioida talouden muitakin mittareita kuin bkt, kirjoittaa kokenut kansantulo­laskija. Esimerkiksi työttömyys ja koti­talouksien reaalitulot ovat merkittäviä kansalaisten kannalta, konkurssit ja rahoitus­laitosten luotto­tappiot yritysten osalta.

Blogi
11.2.2020
Jouni Kotkavuori

Antaako kansantalouden tilin­pito julkisen sektorin työlle sen ansaitseman arvon? Antaako se väärän arvon välistä­vetäjille, jotka vain kuppaavat toisten synnyttämää arvoa? Mariana Mazzucato ja ansio­risti ajavat bloggaajan isojen kysymysten äärelle.

Artikkeli
24.5.2019
Ville Vertanen

Miten yhteiskuntamme kehittyy, jos näkö­kulmana on digitaalinen talous, bio­talous, terveys, kulttuuri, turismi, kotityö tai luonnon­varat? Bruttokansan­tuotetta täydentävät ja tarkentavat taulukot tarjoavat päätöksentekijöiden käyttöön systemaattisia ja kansain­välisesti jaettuja mittareita.