Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Talous laskussa, kotitalouksien säästäminen kasvussa – mistä on kyse?

18.9.2020
Kuva: Kari Likonen

Koronapandemian vaikutukset Suomen talouteen ovat odotetusti näkyneet voimakkaina vuoden toisella neljänneksellä. Bruttokansantuote kääntyi jyrkkään laskuun, työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi ja ulkomaankauppa romahti.

Vaikka kansantalouden tilinpidon tuottamat tiedot ovatkin vielä vahvasti ennakollisia, kokonaiskuva on kuitenkin piirtynyt selväksi. Kansantalouden tuloja ja menoja sektoreittain kuvaavan sektoritilinpidon tunnusluvut saattavat kuitenkin herättää hämmennystä, sillä tuoreimman julkistuksen mukaan kaiken negatiivisen kehityksen keskellä esimerkiksi kotitalouksien säästämisaste on selvässä kasvussa.

Kansantalouden tilinpidossa kotitalouksien säästöt lasketaan vähentämällä käytettävissä olevista tuloista ja eläkeoikeuksien muutoksista kulutusmenot. Säästämisaste puolestaan kuvaa säästön suhdetta käytettävissä oleviin tuloihin.

Lomautusten ja kasvaneen työttömyyden seurauksena kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat laskeneet erityisesti saatujen palkansaajakorvausten supistuttua. Samalla myös monet yritykset, esimerkiksi kotimaiset luottolaitokset, ovat lykänneet osingonmaksuaan ja näin kotitaloudet ovat saaneet viime vuotta vähemmän osinkotuloa.

Julkisyhteisöjen rooli suhdannepuskurina on vaikuttanut positiivisesti kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin esimerkiksi tulonsiirtojen kautta, muttei riittävästi. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot laskivat vuodentakaisesta -1,7 prosenttia, eli 550 miljoonaa euroa.

Tilanteessa, jossa käytettävissä olevat tulot laskevat voimakkaasti, säästöt voivat kasvaa ainoastaan, jos kotitaloudet vähentävät kulutusmenojaan enemmän kuin käytettävissä olevat tulot ovat pienentyneet. Tällöin myös säästämisaste väistämättä kasvaa.

Toisella neljänneksellä kotitaloudet nipistivät vuodentakaisista kulutusmenoistaan 3,4 miljardia ja säästöt kasvoivat täten 2,8 miljardia euroa. Kausitasoitettu säästämisaste nousikin poikkeuksellisen korkeaksi, 9,7 prosenttiin. (Kuvio 1)

Kehitystä ennakoivaa informaatiota oli saatavilla jo aiemmin, kun Suomen Pankki julkisti kotitalouksien talletusten kasvaneen huomattavasti keväällä ja yksityiset pankit raportoivat korttimaksujen romahduksesta maalis-huhtikuussa.

Kuvio 1. Kotitalouksien säästämisaste vuosineljänneksittäin 2005/1.nelj-2020/2. nelj., %
Kuvio kotitalouksien säästämisasteesta vuosineljänneksittäin. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Sektoritilit neljännesvuosittain, Tilastokeskus

Se että kotitaloudet sopeuttavat taantumassa kulutuskäyttäytymistään käytettävissä olevia tuloja voimakkaammin ei ole uusi tai kansallinen ilmiö.

Kuten kuvioista huomataan, säästämisaste tyypillisesti reagoi suhdanteisiin edellä kuvatulla tavalla. 1990-luvun alun laman aikana kotitalouksien säästämisaste nousi parhaimmillaan liki 10 prosenttiin, kun lamaa edeltävinä vuosina säästämisaste oli jopa negatiivinen (kuvio 2).

Kuvio 2. Kotitalouksien säästämisaste 1985-2019, %
Kuvio kotitalouksien säästämisaste 1985-2019. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus

Negatiivinen säästämisaste tarkoittaa, että kulutus on ylittänyt käytettävissä olevat tulot. Vastaavanlainen kehityskulku kuin 1990-luvun alussa, joskin pienemmässä mittakaavassa, nähtiin finanssikriisin jälkeisessä taantumassa.

Sama ilmiö on siis toistumassa vuonna 2020, joskin Suomessa säästämisaste nousi alkuvuonna vielä maltillisesti, kun taas Euroopan Unionin tasolla säästämisaste lähti jyrkkään nousuun jo ensimmäisellä neljänneksellä.

On myös hyvä huomata, että vaikka kotitalouksien säästämisaste kasvoi, velkaantumisaste ei pienentynyt. Kotitalouksien kausitasoitettu velkaantumisaste nousi edellisestä neljänneksestä 1,5 prosenttiyksiköllä 130,7 prosenttiin.

Velkaantumisaste lasketaan jakamalla kotitalouksien lainavelat käytettävissä olevilla tuloilla. Kotitalouksien lainavelat kasvoivat toisella neljänneksellä ja kun käytettävissä olevat tulot supistuivat, velkaantumisasteessa nähdään hieman tavallista suurempi nousu.

Säästämisaste ei siis itsessään vielä selitä kotitalouksien kulutus- tai säästämiskäyttäytymisen muutosta, eikä se ota kantaa, onko säästämisasteen kasvu hyvä vai huono asia.

Kolikolla on puolensa. Yhtäältä voi olla perusteltua sopeuttaa kulutusta käytettävissä olevia tuloja voimakkaammin talouden epävarmoina aikoina. Toisaalta, säästämisasteen kasvu vaikuttaa negatiivisesti kotimaiseen kysynnän merkittävimpään erään, yksityiseen kulutukseen.

 

Jarkko Kaunisto työskentelee sektoritilinpidon parissa Tilastokeskuksessa.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
18.2.2021
Pertti Taskinen

Lisäsikö etätyöhön siirtyminen työtunteja korona­vuonna? Yksiselitteisen vastauksen sijaan on pyrittävä tunnistamaan ryhmiä, jotka siirtyivät etätöihin, ja myös katsottava, kuinka paljon keskimääräinen tehty viikkotyö­tuntimäärä muuttui.

Artikkeli
4.2.2021
Pertti Taskinen

Työttömyyden lisäksi koronakriisi on pahentanut piilotyöttömien, enemmän työtunteja haluavien osa-aikaisten ja muidenkin työtä etsivien tilannetta. Työn puutteesta kärsivien EU-maiden kärkipäähän ovat heti suurtyöttömyys­maiden jälkeen nousseet Suomi ja Ruotsi.  

tk-icons