Tilastot koulurepun sivutaskuun ja maailmalle
1.9.2023
Kesälomani lopulla seurasin sivusilmällä lukiolaisnuoren pakkausruljanssia. Edessä oli vaihto-oppilasvuosi Yhdysvalloissa ja lähtöön muutama päivä.
Passi, viisumi ja muut asiakirjat. Ilmastoon sopiva vaatetus. Päiväkirja. Englannin kielistä luettavaa. Tuliaiset monilapsiselle perheelle…Viimein matkalaukku sulkeutui.
Matkustamoon lähtisi koulureppu. Sen havaitessani rohkenin (hienovaraisesti) muistutella Suomea koskevan tiedon hyödyllisyydestä – onhan hän maailmalla myös kotimaansa lähettiläs.
Otin varovasti esiin niin Suomi lukuina 2023 julkaisun kuin sen englanninkielisen version: Finland in Figures 2023 (painoa 37 grammaa).
Voisiko tämä piskuinen tietopaketti mahtua repun sivutaskuun? Voisiko tämä taskutilastoksikin kutsuttu opus kenties auttaa häntä mahdollisen esitelmän laatimisessa?
Suomi lukuina -julkaisu kertoo meistä ja yhteiskunnastamme tilastotaulukoin ja kuvioin. Mukana ovat mm. kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat, jokaisen koti, työpaikka, palkka, koulutus, eläke, mökki tai auto.
Paikallisia amerikkalaisia voisi herätellä vaikkapa saunojen määrällä. Saunojakansaa kun olemme.
Suomessa oli vuonna 2022 arviolta 2,4 miljoonaa saunaa. Muun muassa tämä käy ilmi Finland in Figures 2023 julkaisusta. Kuva: Maija Metsä
Suomen väkiluvun historiallisen kehityskaaren voi esitellä aina vuodesta 1750 alkaen: julkaisun sisältämä kuvio kertoo myös historialliset tapahtumat kehityksen taustalla.
Suomalaisten kouluttautumista voi valottaa koulutusasteesta kertovilla tilastoilla ja…Tietoa siis riittää, ja myös julkaisun verkkosivuja kannattaa hyödyntää.
Lukiolaiset tekevät sekä lyhyempikestoisia opintomatkoja ja ryhmävierailuja että vähintään lukukauden kestäviä vaihto-oppilasjaksoja. Peruskoulujen oppilaat käyvät erilaisilla kansainvälisiin hankkeisiin liittyvillä vierailuilla ja leirikouluilla ulkomailla.
Opetushallitus kerää näistä tilastoja otostutkimuksella. Kouluille suunnatun kyselyn vastausprosentti vaihtelee 50–60 prosentin tuntumassa.
Kyselyn mukaan lukuvuonna 2021–2022 reilut 2 000 lukiolaista osallistui erilaisiin ulkomaanjaksoihin ja vastaavasti ulkomailta Suomeen tuli lukiovaiheessa puolet vähemmän (1 053 nuorta).
Vain kuusi prosenttia lukiolaisista lähti vaihto-oppilaaksi vähintään lukukaudeksi ja ulkomailta Suomeen tulleista 14 prosenttia oli vaihto-oppilaita.
Ensisilmäyksellä vähäiseltä vaikuttava liikkuvuus selittyy pandemialla.
Opetushallituksen mukaan korona oli myös lukuvuotena 2021–2022 merkittävin liikkuvuutta nakertanut tekijä. Lukuvuoden 2018–2019 tasolle – niin sanottuun normaaliaikaan – on siis vielä matkaa. Tuolloin Suomessa oli kolminkertainen määrä (6 605) lähtijöitä ja ulkomailta Suomeen tuli 3 007.
Lukuvuoden 2022–2023 tiedonkeruu on vasta sulkeutunut, ja uusia tilastoja on Opetushallituksen mukaan luvassa syksyllä. Vasta silloin näemme, miten liikkuvuus on toipunut.
Finland in Figures mahtui lopulta koulurepun sivutaskuun. Toivoa sopii, että jokin tilastofaktoistakin sujahtaa maailmalla koulukavereiden tai perheen muistiin.
Yksittäisenkin vaihto-oppilaan välittämällä Suomi-kuvalla on merkitystä – vähintäänkin lähipiirilleen mutta myös laajemmin.
Kirjoittaja on Tieto&trendit-sivuston toimittaja.
Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.