Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Tilastoista kuin tosielämästä

16.5.2017

”Numerokammo palvelee harvoin köyhimpien asiaa.”

Ranskalaisen talous­tieteilijän Thomas Pikettyn Pääoma 2000-luvulla -teoksen lopetus naulaa asian, jonka viimeistä edellinen lause pohjustaa:

”Raha­rikkaat muistavat kyllä puolustaa etujaan.”

Ja kun nyt aloin käydä läpi lopusta päin kirjaa, jota voi jo nyt sanoa klassikoksi, niin lainaanpa vielä edeltävätkin virkkeet tähän.

”Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen tekemiseen on tuhat tapaa, eikä tilasto­aineiston kerääminen ole suinkaan aina välttämätöntä eikä – myönnettäköön – erityisen mieli­kuvituksellista.”

”Minusta kuitenkin tuntuu, että kaikkien yhteiskuntatieteilijöiden, perinteisten ja uusien medioiden journalistien ja kolumnistien, ammatti­yhdistys­aktiivien, minkä tahansa poliittisen suunnan aktivistien ja eritoten kansalaisten pitäisi vakavasti kiinnostua rahasta, sen mittaamisesta ja sen kytkeytymisestä tosi­elämään ja sen kehitys­kulkuihin.”  

Miksi luen kirjaa taaksepäin?

Koska 2000-luvun Pääoman juuri läpi luettuani olen vaikuttunut. Piketty onnistuu juuri tuossa, saa kiinnostumaan rahasta, sen mittaamisesta ja kytkeytymisestä tosielämän kehitys­kulkuihin.

Teos, jonka keskeinen käsite on pääoman kansantulo­suhde, ei ole alkuunkaan kuivakka vaan tempaa romaanin tavoin mukaansa. Piketty nojaakin Balzacin ja Austenin romaaneihin ja osoittaa historiallisella datalla, että ne kuvaavat pätevästi 1800-luvun Englannin ja Ranskan perimä­rikkaiden pääomistaan saamia vuosi­korkoja.

Tuoreemmalla datalla Piketty perustelee vähintäänkin yhtä vakuuttavasti huolestuttavan johto­päätöksensä tulevaisuudesta: Perijöiden yhteis­kunta tekee paluuta.

Onko kehitys vääjäämätöntä? Haluammeko sitä? Mitä on tehtävissä? Piketty esittää haasteen. 

”Yhteiskunta­tieteilijöiden on aivan liian helppo jättäytyä julkisen keskustelun ja poliittisten kiistojen ulko­puolelle ja tyytyä vain kommentoimaan ja repostelemaan muiden puheita ja tilastoja. Yhteiskuntatieteilijöiden velvollisuus tutkijoina ja varsinkin kansalaisina on osallistua julkiseen keskusteluun.”

Vakuuttavan datan ja analyysin lisäksi Piketty tekee itse sitä ja tarjoaa myös keinoja kehityksen korjaamiseen. ”Pääomavero ratkaisee yksityisen pääoman ja sen tuoton ikuisuus­ongelman tehokkaammin ja ilman väkivaltaa.”

Miksi kirjoitan tätä?

Intoilen teoksesta (Into-kustannukselle kiitokset kirjan suomeksi julkaisemisesta) kannustaakseni asian­tuntijoita laittamaan itsensä ja osaamisensa likoon.

Terkut siis tänään artikkeli- ja bloggaus­koulutukseen kokoontuneille Tilasto­keskuksen asian­tuntijoille. Thomas Piketty näyttää, että tilastoista – yhteis­kunnan ja talouden syvistä trendeistä – voi kirjoittaa kuin tosi­elämästä.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
19.3.2024
Jaana Huhta

Meneillään olevan verkkouudistuksemme tavoitteena on tarjota tilastoja nykyaikaisemmassa ja helpommin löydettävässä muodossa erilaisille tilastonkäyttäjille. Tilastojen julkistamisen johtotähtenä on: data ensin. Teksti rakentaa tilastoille merkityksen. Jotta kaikki pääsevät yhtä vaivattomasti tilastojen äärelle, tulee kaikessa tilastokirjoittamisessa käyttää selkeää ja ymmärrettävää kieltä.

Blogi
16.2.2024
Markus Sovala

Suomen tilastojärjestelmä ylsi ykkössijalle 186 valtiota kattaneessa vertailussa. Tilastokeskuksen pääjohtaja löytää kolme perustetta Suomen menestykselle Maailmanpankin arviossa.

Blogi
1.9.2023
Maija Metsä

Kesälomani lopulla seurasin sivusilmällä lukiolaisnuoren pakkausruljanssia. Edessä oli vaihto-oppilasvuosi ja lähtöön muutama päivä. Mahtuisiko matkaan myös taskullinen tietoa Suomesta?

Blogi
2.5.2023
Tapio Kuusisto

Talouden keskeiset mittarit näyttävät isoja ja risti­riitaisiltakin vaikuttavia muutoksia. Tilastojen päälinja lienee oikea, mutta lukuihin voi laskennan tarkentuessa tulla revisioitakin, kun talouden rakenteessa on tapahtunut muutoksia. Tarkentumisten suuntaa ei pysty ennakoimaan, se vaihtelee eri vuosien välillä.  

Blogi
12.1.2023
Markus Sovala

Suomessa on laadukkaat rekisterit. Niistä saatavaa tietoa yhdistelemällä syntyy tieto­varallisuus, joka on Suomen kilpailu­etu. Sitä hyödyntämällä teemme parempia päätöksiä tulevaisuudessa.  

tk-icons