tk-icons
Sivuston näkymät

Tilastokin voi toimia esikuvana

7.9.2020
Kuva: Kari Likonen

Suomessa on keväällä 2020 vahvistettu ensimmäiset, ei perheen sisäiset adoptiot samaa sukupuolta olevien parien perheisiin. Tämä mahdollisuus, jota tasa-arvon edistymisen nimissä on odotettu ja josta moni perhe ja yksilö on haaveillut kauan, tuli voimaan kolme vuotta sitten (1.3.2017).

Perhetasolla adoptio on unelmien täyttymys. Yhteisö- ja yhteiskunta­tasolla saatiin uusi esikuva, uudenlainen (virallinen) muoto perheelle ja perheen muodostumiselle.

Tilastoinnin osalta tapahtuma harvinaisuutensa vuoksi ei erotu julkaistavissa tilastoissa. Yksi keskeinen tilastoinnin periaate on, ettei pieniä luokkia julkaista.

Helsinki Pride -tapahtuman teemana on tänä korona­vuotena esikuvat. Yleisesti ajatellaan, että esikuva on henkilö, jonka ajatuksista ja toiminnasta on otettu tai voisi ottaa mallia.

Seksuaali- ja sukupuoli­vähemmistölle on kautta aikain esikuvina toimineet avoimesti lesboina, homoina ja trans­ihmisinä elävät henkilöt, usein julkkikset. Tove janssonien, touko laaksosten ja martina navratilovien merkitystä ei voi kieltää.

Voivatko tilastot kertoa jotain esikuvista?

Tilastot eivät pysty eikä niiden ole tarkoituskaan tuoda esiin yksittäisiä tapahtumia eikä siis yksittäisiä esikuvia, henkilöitä. Mutta tilastot voivat näyttää esikuvia ryhmä- ja yhteiskunta­tasolla.

Minusta esikuvana voivat myös toimia arkiset asiat, tilastojen kertomukset joukoista. Kun edes osa perheiden ja parisuhteiden moninaisuudesta saadaan näkyviin tilastoissa, vahvistetaan esikuvia.

Suomessa elää noin 7 000 henkilöä avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa samaa sukupuolta olevan puolisonsa kanssa. Vaikka tämä ei suinkaan ole koko kuva seksuaali- ja sukupuoli­vähemmistöstä, voivat he olla arjen esikuvina monille – niin nuorille kuin iäkkäämmille, niin sateenkaari­kansalle kuin koko väestölle. Miksei politikoillekin.

Toinen yhteys tilastojen ja esikuvien välille löytyy myös helposti. Esikuvan pitää heijastaa totuutta. Jos se ei ole totta, se on haavekuva. Valitettavasti maailmassa leviää yhä enenevässä määrin väärää tietoa.

Kansainvälistä tilastotoimea ohjaavat tarkat, asiantuntijoiden yhdessä sopimat periaatteet, joita noudatetaan ja joiden noudattamista seurataan. Tilastoista löytyvät tiedot ovat luotettavia esikuvia.

Tilastot kertovat, että meitä on moneksi. Hyvää ja turvallista Pride-viikkoa kaikille 5,5 miljoonalle Suomessa asuvalle!

 

Kirsti Pohjanpää on ryhmäpäällikkö Tilastokeskuksen tieto- ja tilasto­palvelut -palvelualueella.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
11.9.2020
Laura Lipasti, Marjut Pietiläinen

Vuonna 2019 Suomessa oli perhetilaston mukaan 873 sateenkaariperhettä. Näistä saman sukupuolen avioparien ja rekisteröityjen parien lapsiperheistä miltei kaikki oli naisparien lasten muodostamia perheitä. Yksilapsisten perheiden osuus on sateenkaariperheissä suurempi kuin lapsiperheissä yleensä, ja sateenkaariperheiden lapset ovat myös nuorempia.