tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Juhlavuoden kilpailu innosti lukemaan tilastoja ja niiden sanomaa

28.11.2017
Vieraskynä: Asta Manninen

Suomi100-juhlavuoden tilastokilpailu tuotti runsaasti tasokkaita töitä. Yhteistä töille on, että ne tarkastelevat ajan­kohtaisia ja kiinnostavia ilmiöitä. Lämmin kiitos kaikille kilpailuun osallistuneille!

Tilastokeskuksen nimeämä raati valitsi voittajatyöt. Tilastojen havainnollistaminen -kilpailun voittaja­työ – Jyväs­kylän yli­opiston opiskelija­ryhmän tuottama Ennen oli kaikki…-historia­peli (Huom! Ei toimi Explorerilla) – kertoo sata vuotta sitten syntyneiden suomalaisten elämän­kohtaloista. Se hyödyntää moni­puolisesti tilastoja, dokumentteja, valo­kuvia, historian­tutkimusta sekä muistelmia. Peli muistuttaa ihmisistä ja yhteis­kunnasta tilastojen kohteina ja takana.

Tilastot mediassa -kilpailun voittaja on Ylen verkko­sivuilla julkaistu Kyllä ennen nuoriso oli kunnollista – vai oliko? Vuoro­vaikutteinen juttu koukuttaa testaamaan omia mieli­kuviaan nuorisostamme eri vuosi­kymmeninä. Työ on hallittu havainnollinen kokonaisuus, jossa visualisoinnin vahvuus pääsee oikeuksiinsa.

Vain yksi voi voittaa, mutta muutkin kilpailu­työt olivat ansiokkaita ja hyödynsivät hyvin sekä tilastoja että erityisesti tilastojen kahta perus­vahvuutta: aika­sarjaa ja vertailtavuutta. Tilastojen vahvuus on trendien osoittamisessa, muutosten ja murrosten osoittamisessa ja paikantamisessa.

Kilpailutyöt toivat selvästi esille, miten haasteellista on tilasto­tiedon välittäminen graafisia kuvaajia käyttäen eri medioissa, varsinkin äly­puhelimen näytössä. Tänä päivänä toivotaan selkeitä inter­aktiivisia info­grafiikoita kaikilla välineillä, mutta miten varmistua että tilasto­tiedon vastaan­ottaja ymmärtää graafiset kuvaajat oikein ja pystyy tekemään oikeat tulkinnat?

Kilpailutöissä tämä haaste oli tiedostettu ja pää­sääntöisesti otettu hyvin huomioon. Tilasto­graafi tai -tieto on merkityksellistä ja hyödyllistä käyttäjilleen vasta, kun on kontekstia ja asia­yhteyttä.

Lähdekritiikkikin vaatii asia­yhteyttä ja kontekstia, ja riittävää määrää meta­tietoa. Muutama kilpailu­työ on erityisen käyttäjä­lähtöinen ja tarjoaa esi­merkiksi mahdollisuuden syventyä aiheeseen tai vaihto­ehtoja laajentaa näkö­kulmaa tai rajausta.

Yksi käyttäjälähtöinen kilpailu­työ Jo viisi minuuttia liikuntaa voi edistää terveyttä – Lue sinulle räätälöity juttu siitä, liikutko riittävästi tuo tutkittua terveys- ja elämän­tapa­tietoa lähelle arkeamme helpolla ja houkuttelevalla tavalla: voimme verrata omia tapojamme ja tilanteitamme muihin verrokki­ryhmiin tai koko Suomen tilaan. Tällaisella tiedolla voi olla myönteistä vaikuttavuutta niin yksilön kuin yhteis­kunnan tasolla.

Tilastokilpailussa opiskelijat ja media ovat yhdessä osoittaneet, että ymmärrystä eri ilmiöistä, niiden kehityksestä, yhteyksistä ja vaikutuksista voidaan lisätä tilasto- ja tutkimus­tiedon oivallisella hyödyntämisellä ja hyvällä havainnollistamisella.

Tärkeää on huomata, että kilpailu­työt hyödyntävät kaikille avoimia aineistoja ja helposti kaikkien saatavilla olevaa tekniikkaa. Digi­kehitys tuo uusia mahdollisuuksia tilastojen laadintaan ja kommunikointiin. Tässä kehityksessä on pidettävä kaikki toimijat mukana, jatkettava tiedon avoimuuden edistämistä, ja tehtävä vielä enemmän yhteis­työtä tilaston käyttäjien, tuottajien ja välittäjien kesken.

 

Asta Manninen toimi Suomi100-juhla­vuoden Tilasto­kilpailun paneelin puheen­johtajana. Hän on yhteiskunta­tilastojen, erityisesti kaupunki-ja alue­tilastojen asian­tuntija, ja toimii EU:n ESAC-komitean (European Statistical Advisory Committee) jäsenenä.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
6.2.2019
Juho Keva

Buori sámi álbmotbeaivvi buohkaide, toivottaa Juho Keva (vasemmalla) pohjois­saamen kielellä. Koltta­saamelainen Aki Harju toivottaa puolestaan Šiõǥǥ saaʹmi meersažpeiʹvv pukid. Inarin­saameksi otsikon toivotus kuuluu Pyeri Säämi aalmug­peivi puohháid.

Blogi
1.6.2018
Mari Ylä-Jarkko

Vietin vuoden työskennellen Kansainvälisen Valuuttarahaston IMF:n palveluksessa Washington D.C:ssä. Vanhemman ekonomistin pestini oli Tilasto-osastolla Reaalisektori-yksikössä. Reaalisektorilla tarkoitetaan kansantalouden tilinpitoa ja hintatilastoja.

Artikkeli
5.3.2018
Jussi Melkas

”Missiota ei yleensä ole esitetty tilastojen ymmärtämisen elementiksi”, kirjoittaa Jussi Melkas. Tilastojen luku­taitoa pitkään itsekin opettanut Tilasto­keskuksen ex-tietopalvelu­johtaja oivaltaa Hans Roslingin muistelmista, että osatakseen kysyä oikein pitää olla käsitys siitä, mikä maailmassa on tärkeää ja korjattavaa.

Blogi
3.1.2018
Vieraskynä: Jussi Melkas

Virallisen tilaston toiminta­ympäristön on nopeasti muuttunut haasteelliseksi. Keskeinen muuttuja on digitalisaatio, jolla on ollut sekä suoria että välillisiä vaikutuksia tieto­markkinoihin. Tiedon näköistä informaatiota liikkuu verkossa valtavat määrät, ja se kilpailee tilasto­informaation kanssa sekä sisällöillä, nopeudella että vakuuttavuudella.

Artikkeli
21.12.2017
Kaija Ruotsalainen

Rekisterit mullistivat aikanaan koko tilastotuotannon. Digitalisaation myötä tieto pyritään keräämään vain kerran ja saattamaan pian kaikkien käyttöön. Onko nyt aika uudelle vallankumoukselle?

Artikkeli
8.12.2017
Jaana Huhta, Merja Kallio-Peltoniemi

Useat tilastot laaditaan esittämällä kysymyksiä satunnaisesti valitulle otosjoukolle. Miten saamme kysymyksistä sellaisia, että vastaajat ymmärtävät ne samalla tavalla? Ja vastaamisesta motivoivaa – ehkäpä jopa mukavaa?

Blogi
5.12.2017
Jouni Kotkavuori

Eivät numerot ihmeitä kerro ihmisistä, mutta menköön tällä kertaa. Joulu­kuussa 1917 Suomessa syntyi 6 420 lasta, 3 237 poikaa ja 3 183 tyttöä.