Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle.

Julkaistu: 29.9.2014

Ulkomaalaistaustaiselle kysymys suomalaisuudesta on vaikea

  1. Kysymys suomalaisuudesta osana lomaketestausta
  2. Kognitiiviset haastattelut lomaketestausmenetelmänä
  3. Suomalaisuuden tunne − tarvitaanko sitä?
  4. Mitä suomalaisuuden kokemiseen liitettiin?
  5. Vaikeus yhdistää kaksi kulttuuri-identiteettiä
  6. Kuinka eri vastausvaihtoehtoihin päädyttiin?
  7. Maahanmuutto lisää paineita suomalaisuuden uudelleenmäärittelylle
  8. Lähteet

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Maahanmuutto lisää paineita suomalaisuuden uudelleenmäärittelylle

Testaushaastatteluiden tulosten perusteella ulkomaista syntyperää oleva henkilö voi kokea vierautta ja hämmennystä suhteessaan suomalaisuuteen. Tätä selittää ainakin se, että oman syntymämaan kulttuurin piirteitä voi olla vaikeaa yhdistää suomalaiseen kulttuuriin kuuluviin tapoihin ja käsityksiin. Kulttuurista vierautta voi syntyä jo siitä, että suomalaisuuteen liittyy vahvasti elementtejä luterilaisuudesta, joka on useille maahanmuuttajille vierasta. (Pauha & Jasinskaja-Lahti 2013.)

Suomen maahanmuuttopolitiikka nojaa integraation ajatukseen, jonka mukaan maahanmuuttajan sopeutuminen ei edellytä suomalaisen identiteetin omaksumista, vaan lähtökohtana on pikemminkin omien etnisten ja sosiaalisten identiteettien säilyttäminen (Hiltunen.) Tämän vuoksi on huolestuttavaa, että monet Suomessa asuvat maahanmuuttajat kokevat törmäävänsä kuitenkin assimilaatiota harjoittavaan maahanmuuttopolitiikkaan, joka kannustaa valtaväestöön sulautumiseen (Pauha & Jasinskaja-Lahti 2013; Phinney ym. 2001). Tähän asenneilmapiiriin liittyviä kokemuksia ilmeni myös osassa näitä testaushaastatteluita, kun vastaajat puhuivat suomalaisuuteen liittyvistä vaatimuksista.

Lomakekysymysten neutraali muotoilu on haastavaa, ja usein ne sisältävätkin implisiittisiä oletuksia. Vaikka reaktioita kysymykseen suomalaisuudesta osattiin odottaa, negatiivissävytteisten tunteiden kirjo hätkähdytti. Testaushaastattelujen perusteella on epäselvää, kuka saa − ja kenen kuuluu − kutsua itseään suomalaiseksi. Suomalaisuuden käsite ei vaikuta taipuvan riittävän moniulotteiseksi nykyisessä merkityksessään. Maahanmuuttopolitiikkaa tutkinut Outi Lepola (2000) kirjoittaa väitöskirjassaan, että ulkomaista syntyperää olevien ihmisten "suomalaistumiseen" vaikuttaa ratkaisevasti se, painotetaanko suomalaisuuden määrittelyssä syntyperää, kansalaisuutta, vai kenties yhteiskunnallista osallisuutta. Maahanmuutto lisääkin paineita suomalaisuuden käsitteen uudelleenmäärittelylle, ja tässä keskustelussa on tilansa sekä ulkomaalaistaustaisten että kantasuomalaisten ajatuksille. Kapeakatseinen ymmärrys suomalaisuudesta arvottaa keskenään eritaustaisia suomalaisia, mikä on tulevaisuudessa yhä kyseenalaisempaa maahanmuuton kasvun myötä.

SurveyLaboratoriossa toteutettujen kognitiivisten haastattelujen jälkeen kysymys ulkomaista syntyperää olevien henkilöiden kokemasta suomalaisuudesta on muotoiltu uudelleen: "Kuinka suomalainen olet omasta mielestäsi tällä hetkellä. Tunnetko itsesi: täysin suomalaiseksi, melko paljon suomalaiseksi, vähän suomalaiseksi vai et lainkaan suomalaiseksi?" Kyselylomakkeelle on myös lisätty vastaava kysymys koskien vastaajan omaa/vanhempien syntymämaata. Tarvittaessa vastaajalla on myös mahdollisuus kertoa, jos hän tuntee kuuluvansa johonkin muuhun ryhmään.

 

Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimus (UTH)
UTH-tutkimus on Tilastokeskuksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen yhteishanke, jossa kerätään laaja-alaisesti tietoa ulkomaista syntyperää olevan väestön hyvinvoinnista. Yhteistyönä toteutettava tutkimus vastaa kasvavaan tietotarpeeseen tämän väestöryhmän elinoloista: se mahdollistaa sekä tulosten yleistettävyyden koko Suomen ulkomaista syntyperää olevaan väestöön että tulosten vertailukelpoisuuden Suomen kantaväestön kanssa. Tutkittavia aihepiirejä ovat muun muassa psyykkinen ja fyysinen terveys, työmarkkina-integraatio, palveluiden tarve ja mahdolliset syrjintäkokemukset.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 29.9.2014