Tietosuoja

Tietosuojan merkitys tilastoinnissa

Tietosuoja on tilastotoimen keskeinen perusperiaate, jolla varmistetaan luotettavien perustietojen saaminen ja tiedonantajien luottamus. Tietosuojasta huolehtiminen on Tilastokeskuksen tiedonkeruussa tarvitseman luottamuksen edellytys.

Jotta Tilastokeskuksen tilastot olisivat luotettavia, on tilastojen laatimista varten saatava mahdollisimman kattavat perustiedot. Tämä onnistuu, kun tiedonantajat voivat luottaa siihen, että heitä koskevia tietoja käsitellään asianmukaisesti ja tietosuojasta huolehtien.

Tietojen käsittely ja käyttö

Tilastokeskuksella on lain mukaan velvollisuus ensi sijassa käyttää muiden viranomaisten keräämiä aineistoja. Tietoja kerätään tiedonantajilta suoraan silloin, kun tietoja ei ole muualta saatavissa. Tilastokeskus käyttää tietoja tilastojen laadinnassa. Eri lähteistä saatuja tietoaineistoja yhdistellään tilastoinnissa.

Tilastokeskus käsittelee henkilötietoja pääsääntöisesti lakisääteisten velvoitteidensa noudattamiseksi. Tällöin tiedot kerätään tiedonantovelvoitteeseen perustuen. Suoraan rekisteröidyille suunnatuissa tiedonkeruissa käsittelyperusteena on yleisen edun mukaisen tehtävän suorittaminen. Perustetta käytetään myös ennen asetuksen soveltamisen alkamista kerättyihin tietoihin.

Suoraan rekisteröidyille suunnattuja tiedonkeruita ovat seuraavat: aikuiskoulutukseen osallistuminen, ajankäyttö, asuntojen vuokrat, korjausrakentaminen, kotitalouksien kulutus, kuluttajabarometri, suomalaisten matkailu, tulonjakotilasto, työolot, työvoimatutkimus, vapaa-ajan osallistuminen ja väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö.

Tilastokeskuksen tietoaineistot

Tilastokeskuksella on laajat oikeudet saada henkilötietoja tilastointia varten eri viranomaisilta. Tietoja saadaan mm. Digi- ja väestötietovirastolta (DVV), Verohallinnolta, Kansaeläkelaitokselta ja Eläketurvakeskukselta. Tietoa kerätään myös työnantajilta, jotka toimittavat henkilöstönsä palkkaa ja työaikaa koskevia tietoja.

Tilastokeskus kerää tietoja myös suoraan kansalaisilta vapaaehtoisuuteen perustuen haastattelu- ja kyselytutkimuksilla. Näitä ovat esimerkiksi työvoima-, vapaa-aika- ja ajankäyttötutkimus.

Osa Tilastokeskuksen hallussa olevista tietoaineistoista kattaa koko Suomen väestön, osa on otosaineistoja.

Tilastolaki edellyttää, että tiedonantajien tunnistetietoja, kuten nimeä ja henkilötunnusta, ei kerätä eikä tallenneta, ellei se ole tilastojen laatimisen kannalta välttämätöntä. Välttämätöntä se on yleensä silloin, kun tunnistetietoja tarvitaan kerättävien tietojen yhdistämisessä muihin tietoihin.

Kun vastaajana on muu kuin henkilö, Tilastokeskus lähestyy yritystä ja yhteisöä muista lähteistä saadun tiedon perusteella. Yrityksen tai yhteisön vastatessa tiedusteluun Tilastokeskus tallentaa tiedon yhteyshenkilöstä, hänen nimensä, työsähköpostiosoitteensa, työpuhelinnumeronsa ja ammattiasemansa.

Tarkempaa tietoa Tilastokeskuksen tietoaineistoista ja tilastoista löytyy tietoa tilastoista -sivuilta. 

Asiakastoimeksiannot

Tilastokeskus kerää haastattelu- ja kyselytutkimuksilla tietoja myös muiden organisaatioiden toimeksiannosta.

Lisätietoa haastattelu- ja tutkimuspalvelut -sivuilta.

Tietojen luovuttaminen

Tilastokeskuksella on tilastolain mukaan oikeus luovuttaa salassa pidettäviä henkilötietoja tilastointia varten toiselle tilastoviranomaiselle, joita ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tulli ja Luonnonvarakeskus. Tietoja luovutetaan myös EU:n tilastovirastolle Eurostatille.

Tilastotarkoituksiin kerättyjä tietoja voidaan luovuttaa tieteelliseen tutkimukseen. Luovuttaminen tehdään aina niin, ettei henkilöä voida aineistosta suoraan tunnistaa. Merkittävää osaa tutkimusaineistoista käytetään Tilastokeskuksen etäkäyttöjärjestelmässä, jolloin aineisto on Tilastokeskuksen hallinnassa ja tutkija käsittelee aineistoa etäyhteyden avulla.

Salassa pidettäviä tietoja ei voida koskaan luovuttaa hallinnolliseen päätöksentekoon, tutkintaan, valvontaan, oikeudenkäyntiin tai vastaavaan tarkoitukseen.

Lisää tietoa tietojen tutkimuskäytöstä löytyy tutkijapalveluiden mikroaineistot-sivuilta.

Tilastokeskuksen tietoturvaperiaatteet

Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot.

Myös Tilastokeskuksen aineistoja käsittelevät tutkijat allekirjoittavat salassapitositoumuksen.

Lainsäädäntö

Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki (280/2004). Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus EU 2016/679 ja kansallinen tietosuojalaki.

Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) eli julkisuuslaissa.

Tilastonlaadintaa ohjaa lisäksi Euroopan unionin Euroopan tilastoja koskeva asetus ja lukuisat tilastokohtaiset asetukset.

Valitus valvontaviranomaiselle

Rekisteröidyllä on oikeus valittaa valvontaviranomaiselle, jos hän epäilee tietojensa käsittelyn laillisuutta.

Mitä oikeuksia minulla rekisteröitynä on?

Tilastokeskus huolehtii, että henkilötietojesi käsittelyyn liittyvät oikeudet toteutuvat. Tilastokeskus on valtion viranomainen, jonka toiminta perustuu lakiin. Tilastokeskuksen käsitellessä henkilötietojasi sinulla voi pääsääntöisesti olla seuraavat oikeudet:

  • oikeus saada pääsy henkilötietoihisi,
  • oikeus tietojen oikaisemiseen ja
  • oikeus vastustaa henkilötietojesi käsittelyä.

Sinulla on oikeus vaatia tietojesi poistamista tai siirtämistä vain siinä tapauksessa, että henkilötietojesi käsittely perustuu antamaasi suostumukseen. Voit peruuttaa antamasi suostumuksen milloin tahansa. Yleensä Tilastokeskuksen oikeus käsitellä henkilötietoja perustuu kuitenkin lakiin. Voit tarkastaa henkilötietojesi käsittelyn oikeusperusteen ja lukea niiden määräytymisestä lisää tietosuojaselosteista.

Oikeus saada pääsy henkilötietoihin

Sinulla on oikeus tarkastaa itsestäsi kerätyt tiedot. Omien tietojen tarkastusta voi pyytää lähettämällä Tilastokeskuksen kirjaamoon (kirjaamo@tilastokeskus.fi) allekirjoitetun kirjallisen pyynnön rekisteritietojen tarkastuspyyntölomakkeella (pdf).

Oikeus tietojen oikaisemiseen

Jos haluat oikaista (korjata) omia tietojasi, pyynnön voi tehdä Tilastokeskuksen kirjaamoon.

Oikeus vastustaa henkilötietojen käsittelyä

Jos henkilötietojesi käsittely perustuu Tilastokeskukselle kuuluvan yleisen edun mukaisen tehtävän suorittamiseen (eikä lakisääteisen velvoitteen noudattamiseen), saattaa sinulla olla oikeus vastustaa henkilötietojesi käsittelyä. Tilastokeskuksessa tämä tulee kyseeseen lähinnä silloin, kun luovutetaan ammatinharjoittajia koskevia tietoja Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteristä. Muussa tapauksessa vastustamisoikeus voi tulla kyseeseen henkilökohtaiseen erityiseen tilanteeseesi liittyvällä perusteella, jos se ylittää viranomaistehtävien suorittamiseen liittyvät intressit. Tilastokeskuksen tehtävien luonne huomioon ottaen on epätodennäköistä, että vastustamisoikeuden käytölle löytyisi perusteltu syy.

Oikeus tietojen poistamiseen

Tilastokeskus ei voi poistaa henkilötietoja rekisteröidyn pyynnöstä, jos niiden käsittely on tarpeen lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi tai virastolle kuuluvien viranomaistehtävien suorittamiseksi. Sinulla on kuitenkin oikeus vaatia henkilötietojesi poistamista, jos niitä käsitellään suostumuksen perusteella, ja peruutat suostumuksesi (esimerkiksi Tilastokeskuksen uutiskirjeet).

Evästeet verkkopalvelussa

Verkkopalvelussamme käytetään evästeitä käyttäjäkokemuksen parantamiseksi. Tarkempaa tietoa evästeiden käytöstä verkkopalveluissamme löydät tietoa sivustosta -sivulta.

Lisätietoja

tietosuoja@stat.fi

Päivitetty 6.9.2022