tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Sunnuntaityö – kuka sitä tekee?

14.9.2015
Twitterissä: @anna_parnanen

Hallitus esittää sunnuntaityöstä maksetun korvauksen leikkaamista 100 prosentista 75 prosenttiin. Tämä on kirvoittanut Tilasto­keskukseen monia kyselyitä siitä, keitä korvauksen leikkaus oikeastaan koskee. Kuinka moni tekee sunnuntaityötä?

Työvoima­tutkimuksessa kerätään kahdenlaista tietoa sunnuntaisin työskentelystä. Ensimmäinen luku kertoo vuosi­keskiarvon.

Viime vuoden aikana keskimäärin noin 11 prosenttia palkansaajista työskenteli sunnuntaisin. Tämä on yhteensä noin 240 000 henkeä.

Toinen luku kaappaa haaviin myös ne, jotka tekevät sunnuntai­työtä satunnaisesti tai aika ajoin enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Tieto tulee kysymyksestä, kuinka moni on viimeksi kuluneen neljän viikon aikana tehnyt jonain tai joinain sunnuntaina töitä. Kun mukaan haarukoidaan myös tällä tavoin sunnuntaisin työskenteleviä, osuus nousee jo neljännekseen palkan­saajista.

Tässä yhteydessä kannattaa pitäytyä tuossa pienemmässä vuosikeski­arvoluvussa. Sunnuntaityötä tekevissä on kahdenlaista väkeä. Isompi joukko ovat ne, joiden normaaliin työaikaan kuuluu myös sunnuntaisin työskentely. Esimerkiksi sairaaloissa, kaupoissa ja tehtaissa toiminta jatkuu, oli sitten arki tai pyhä. Juuri näitä palkansaajia kaavailtu leikkaus koskisi.

Toinen, pienempi joukko koostuu niistä, jotka työskentelevät sunnuntaisin ilman erillis­­korvausta tehden joko töitä, joita eivät ehtineet normaalin työajan puitteissa tehdä, tai valmistellen seuraavaa viikkoa.

Esimerkiksi koulutuksen toimialalla löytyy yllättävän paljon sunnuntaityötä tekeviä: he ovat mitä luultavammin seuraavan viikon opetustunteja valmistelevia opettajia. Koska sunnuntaityötä kuvaava isompi luku sisältää todennäköisesti varsin paljon tämän tapaista sunnuntai­työtä tekeviä, antaa se liian suuren arvion siitä, kuinka monen tilipussissa leikkaus näkyisi.

Keskimäärin joka viikko sunnuntai­työtä tekee siis noin 240 000 palkansaajaa. Heistä reilu puolet (56 %) oli naisia vuonna 2014. Vajaa viidennes ilmoitti työskentelevänsä osa-aikaisesti. Tämän lisäksi tiedetään, että 17 prosenttia ilmoitti päätoimekseen opiskelun eli teki sunnuntaisin töitä opiskelujen ohessa.

Sunnuntaityötä tekevistä enemmistö, 64 prosenttia, työskenteli yksityisellä sektorilla, kunnissa 29 prosenttia ja loput 6 prosenttia valtiolla. Valtion leivissä sunnuntaisin ahertavista valtaosa on poliiseja, raja­vartijoita ja armeijan henkilö­kuntaa.

Selkeästi eniten sunnuntai­työtä tehdään terveys- ja sosiaali­palveluissa. Sunnuntai­työtä tekevistä jopa 28 prosenttia työskentelee tällä toimialalla, mikä tarkoittaa noin 67 000 palkansaajaa.

Sunnuntaisin työskentelevät palkansaajat toimialoittain, %

Sunnuntaisin työskentelevät palkansaajat toimialoittain, % Lähde: Työvoimatutkimus. Tilastokeskus

Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus.

*sisältää 14 eri toimialaa, joiden osuus sunnuntaityöntekijöistä vaihtelee 0,8-6,2 prosentin välillä

Seuraavaksi yleisintä sunnuntaityö on kaupan alalla (12 %). Tämä joukko on noin 29 000 palkansaajaa. Lisäksi sunnuntai­­työntekijöistä työskenteli varsin moni teollisuuden, majoitus- ja ravitsemus­alan sekä kuljetuksen ja varastoinnin toimialoilla.

Sunnuntaityötä tekevät varsin eri-ikäiset eri toimialoilla. Karkeistaen voi sanoa, että kaupan sekä majoitus- ja ravintola-alan sunnuntai­työtä pakertavista valtaosa on nuoria naisia, vain joka viides on 45-64-vuotias. Terveys- ja sosiaalipalveluissa sen sijaan lähes puolet sunnuntaityötä tekevistä on 45-64-vuotiaita. Sama tilanne on teollisuudessa työskentelevillä miehillä.  

Kuviosta näkyy, että sunnuntaisin työskenteleviä löytyy jossain määrin joka toimialalta. Sunnuntailisän leikkaus kohdistuisi kuitenkin selkeästi eniten edellä mainittujen toimialojen palkansaajiin.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
12.11.2019
Henri Lukkarinen

Suomen työmarkkinoilla on viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtunut suuria muutoksia työllisyydessä. Virtatilastoista käy ilmi, että vuoden 2018 alussa virta työttömyydestä työllisyyteen oli korkeimmillaan ja että vuoden 2018 loppupuolella työllisyyden kasvua ylläpiti ensisijaisesti virta työvoiman ulkopuolelta työllisyyteen. Virta työllisyydestä työttömyyteen on pysynyt suhteellisen vakaana vuosien 2008 ja 2018 välillä.

Blogi
6.9.2019
Sampo Pehkonen

Vuoden 2018 palkkarakennetilastoon on tehty palkansaajien tuntiansiolaskentaan muutos, jonka sivutuotteena keskimääräiset ansiot laskevat etenkin miesvaltaisilla aloilla. Sen johdosta EU-määritelmän mukainen sukupuolten välinen palkkaero supistuu 0,7 prosenttiyksikköä.

Blogi
3.6.2019
Anna Pärnänen

Nollatuntisopimuksella työskenteleviin lukeutuu yhtäältä opiskelijoita ja eläkeläisiä, joista suurimmalle osalle sopimus käy hyvin. Toisaalta joukossa on niin koko- kuin osa-aikaisia työntekijöitä. Heille ansiotyö on pääasiallinen toiminta, ja toisenlainen sopimus olisi toivotumpi.