Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Piilotyöttömyys ja ali­työllisyys ennätys­lukemiin, työllisyys vähentynyt osa-aika­työssä

27.5.2020
Twitterissä: @leskinen_tatu
Kuva: Kari Likonen

Työvoimatutkimukselta on tänä keväänä odotettu vastauksia moniin kysymyksiin korona­kriisin työmarkkina­vaikutuksista. Työvoima­tutkimuksen kuukausittain julkaistavat tiedot kertovat aina edellisen kuukauden tilanteen. Siksi korona­epidemiankin vaikutuksia työllisyyteen päästään tarkastelemaan aina kuukauden viiveellä.

Huhtikuussa 2020 työllisiä oli työvoima­tutkimuksen mukaan 56 000 vähemmän kuin vuosi sitten.

Työttömien määrässä ei juuri näkynyt muutosta, minkä taustalla vaikuttaa suomalainen lomautus­käytäntö. Lomautettu työntekijä säilyttää työsuhteensa koko lomautuksen ajan. Työvoima­tutkimuksessa enintään kolmeksi kuukaudeksi lomautettu lasketaan edelleen työlliseksi. Lomautetuista lisää Pertti Taskisen blogissa.

Työllisten ja työttömien määrän lisäksi työmarkkinoiden tilanteesta kertovat monet muutkin mittarit. Työvoima­tutkimuksen luvuissa koronan vaikutukset näkyvät muun muassa työvoiman ulkopuolella olevan väestön­osan ja piilo­työttömien määrän kasvuna.

Työvoiman ulkopuolella olevia oli huhtikuussa 66 000 enemmän ja piilo­työttömiä 88 000 enemmän kuin vuosi sitten. Piilotyöttömien määrä nousi kuukausi­tiedoissa mittaus­historian korkeimmalle tasolle, 196 000 henkilöön. (Kuvio 1)

Kuvio 1: Piilotyöttömät, huhtikuu 2011­–2020, tuhatta henkilöä
Kuvio 1: Piilotyöttömät, huhtikuu 2011­–2020, tuhatta henkilöä Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus
Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus

Heikkenevässä työllisyystilanteessa siirtyminen kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle tyypillisesti kasvaa. Kuvaavaa on yleistynyt luopuminen työnhausta, vaikka työtä haluttaisiinkin: kasvava osa työvoiman ulkopuolelle siirtyneistä on piilo­työttömiä, joka haluaisivat ansiotyötä ja olisivat työhön käytettävissä kahden viikon kuluessa, mutta eivät ole etsineet työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana.

Alityöllisyys lisääntynyt nopeasti, osa-aikatyö vähentynyt reippaasti

Selvä muutos on myös alityöllisten nopea lisääntyminen. Alityöllisiä oli huhtikuussa 102 000 enemmän kuin vuosi sitten.

Alityöllisellä tarkoitetaan henkilöä, joka tekee osa-aikatyötä, koska kokoaika­työtä ei ollut tarjolla. Heitä ovat esimerkiksi työnantajan toimesta lyhennettyä työviikkoa tekevät, lomautetut tai asiakkaiden puutteesta kärsivät, jotka haluaisivat itse tehdä enemmän töitä.

Alityöllisten määrä on ollut kasvussa viimeiset kymmenen vuotta, mutta korona­pandemian vaikutus lisäsi alityöllisyyttä poikkeuksellisen nopeasti. (Kuvio 2)

Kuvio 2: Alityölliset, huhtikuu 2011­­–2020, tuhatta henkilöä
Kuvio 2: Alityölliset, huhtikuu 2011­­–2020, tuhatta henkilöä Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus
Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus

Samaan aikaan nopeasti lisääntyneen alityöllisyyden kanssa korona­kriisi näyttää katkaisseen pitkään jatkuneen osa-aikatyön yleistymisen trendin. Huhtikuussa osa-aikatyötä tekeviä oli 65 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Kokoaika­työllisiä taas oli 10 000 enemmän kuin vuoden 2019 huhtikuussa. (Kuvio 3)

Kuvio 3: Osa- ja kokoaikatyötä tekevät työlliset, huhtikuu 2005­­–2020, tuhatta henkilöä
Kuvio 3: Osa- ja kokoaikatyötä tekevät työlliset, huhtikuu 2005­­–2020, tuhatta henkilöä Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus
Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus

Talouden heikentyminen näkyy kuitenkin ensimmäisenä osa-aikatyössä. Voinee siis odottaa, että osa-aikatyön laskua seuraa vastaavasti nopea elpyminen kriisin jälkeen.

Työllisyystilanteen kehittymistä uusien tietojen valossa päästään seuraavan kerran tarkastelemaan työvoima­tutkimuksen toukokuun tietojen julkistuksen yhteydessä 24.6.2020.  

 

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina työvoima­tutkimuksen tehtävissä Tilastokeskuksen väestö ja elinolo­tilastot -yksikössä.

 

Piilotyöttömyydestä tarkemmin: http://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2020/tyovoiman-ulkopuolelta-ja-piilotyottomyydesta-toihin-ja-tyonhakuun-nelja-hyvaa-vuotta-ennen-kriisia/

Osa-aikatyön yleistymisestä: https://www.stat.fi/tietotrendit/blogit/2019/osa-aikatyo-on-yleistynyt-tyytymattomyys-siihen-ei-pitaisiko-muuttaa-puhetta/

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
4.12.2023
Hanna Sutela

Muissa EU-maissa syntyneiden miesten ja EU:n ulkopuolella syntyneiden naisten työllisyys­asteet ovat meillä korkeat verrattuna Ruotsiin ja EU-keskitasoon. Ulkomailla syntyneiden työllisyys on Suomessa myös kasvanut kansain­välisesti verrattuna ripeästi. Ulkomaalais­taustaisten tekemä työ on kuitenkin muita yleisemmin ns. epätyypillistä, kuten määrä- tai osa-aikaisia työsuhteita taikka vuokra- tai alustatyötä.

Artikkeli
27.11.2023
Tarja Baumgartner, Olga Kambur, Elina Pelkonen

Työllisyyden määritelmää harmonisoitiin kansainvälisessä työvoimatutkimuksessa vuonna 2021. Tuolloin työstä vanhempainvapaalla olevien luokittelu työlliseksi yhtenäistettiin. Aiemmassa vertailussa suomalaisten ja ruotsalaisten naisten työllisyysasteet poikkesivat toisistaan reilusti, mutta uudistuksen jälkeen 20–54-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli Suomessa ja Ruotsissa lähes samalla tasolla.

Artikkeli
16.11.2023
Tuomo Heikura, Meri Raijas

Vuonna 2022 työpaikkoja vaihdettiin selvästi eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä hallinto- ja tukipalveluissa. Toimialojen vahva sukupuolittuneisuus näkyy myös työpaikkojen vaihdoksissa. Kaikkiaan vaihtoja oli vuonna 2022 lähemmäs 793 000, kertovat työmarkkinavirtoja koskevat kokeelliset laskelmat.

Artikkeli
28.9.2023
Joackim Raikamo, Tommi Veistämö

Merkittävimpiä pandemia-ajan yritystukia saaneilla yrityksillä oli muita suurempia vaikeuksia pitää kiinni työntekijöistään. Sen sijaan ravitsemusalalle kohdennetun ravintolatuen vastaanottajilla tilanne on ollut suotuisampi. Tulorekisterin palkansaaja-aineiston yhdistäminen yritystukitilaston yritysaineistoon mahdollistaa tukiohjelmien ja työpaikkojen säilyvyyden välisen yhteyden tarkastelun.

Artikkeli
28.9.2023
Joackim Raikamo, Tommi Veistämö

Jo olemassa olevaa tietovarallisuutta voidaan hyödyntää yhdistämällä yksikköaineistoja – ja näin tuottaa uutta tilastotietoa tiedonantajia kuormittamatta. Esimerkiksi yritystukiaineiston yhdistäminen liikevaihdon suhdannetietoihin paljastaa, että keskeisiin tukiohjelmiin osallistuneista yrityksistä parhaiten pandemia-ajasta selvisivät häiriörahoitusta saaneet. Niillä saattoi kuitenkin olla myös muita paremmat lähtökohdat.

tk-icons